8176/UL/22

Vapauttava

Pääministerin seurassa olleita henkilöitä joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen verkkojutussa, jossa pääministeri vastasi huumausaineisiin liittyviin kysymyksiin. Heille oli kuitenkin tarjottu riittävä tilaisuus kommentoida asiaa. Juttuun tehdyissä muutoksissa ei ollut kyse olennaisen asiavirheen korjaamisesta, josta olisi pitänyt kertoa yleisölle. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 8.9.2022

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 18.8.2022 kello 9.53 julkaisemaan päivittyvään verkkojuttuun, jonka otsikko on Sanna Marin kommentoi netissä leviäviä videoita: ”Itse en ole käyttänyt huumeita”. Jutun otsikko on aluksi kuulunut: Sanna Marin kommentoi netissä leviäviä videoita – IS seuraa.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009011750.html

Kantelun mukaan jutussa rikottiin Journalistin ohjeiden kohtaa 20, kun jutusta korjattiin olennainen asiavirhe, mutta yleisölle ei kerrottu virheen korjaamisesta. Kantelun mukaan lehti peitteli tekemäänsä virhettä tarkoituksellisesti.

Jutun alkuperäisessä versiossa kirjoitettiin seuraavasti: ”Videossa puhutaan ’jauhojengistä’. Marin sanoo, ettei osaa kertoa, mitä se tarkoittaa. Hän ei ole tietoinen siitä, että kukaan olisi käyttänyt juhlissa huumeita.” Teksti korjattiin muotoon ”Sosiaalisessa mediassa levinneen tulkinnan mukaan videolla puhutaan ’jauhojengistä’.” Korjauksesta ei kerrottu yleisölle lainkaan.

Lisäksi korjauksen huomioarvo olisi kantelun mukaan pitänyt suhteuttaa virheen vakavuuteen. Kantelun mukaan virhe oli vakava ja siitä aiheutui suurta vahinkoa, kun jutun perusteella levisi käsitys, että pääministeri Sanna Marinin juhlimisvideon taustalla puhuttiin yksiselitteisesti huumeista. Kantelijan mielestä oikaisu olisi siksi ollut syytä tehdä julkaisemalla asiasta uusi juttu, jossa virhe olisi yksilöity ja korjattu. Se olisi kantelun mukaan ollut ainoa tapa tavoittaa virheellistä tietoa saanut yleisö mahdollisimman laajasti.

Kantelun mukaan jutussa pääministeri sekä hänen kanssaan juhlineet henkilöt joutuivat erittäin kielteiseen julkisuuteen, kun tekstissä väitettiin, että juhlissa kuvatulta videolta oli tulkittavissa viitteitä huumeiden käytöstä. Kantelun mukaan juttu rikkoi journalistin ohjeiden kohtaa 21. Kantelussa todetaan, että pääministeriä kuultiin jutussa, mutta hänen kanssaan juhlineiden ja jutussa nimettyjen henkilöiden osalta samanaikaista kuulemista ei asianmukaisella tavalla yritetty, vaikka he olivat tunnistettavissa lehden julkaisemilta videolta ja lehden julkaisemista jutuista. Kantelija ei ole itse asianomainen, mutta hän on liittänyt kanteluun suostumukset kolmelta henkilöltä, jotka näkyivät juhlintavideoilla pääministerin seurassa.

Kantelun mukaan kyseisiltä henkilöiltä oli pyritty kysymään jonkinlaista kommenttia ”bilevideosta”, mutta heille ei ollut yksilöidysti kerrottu, että heidän vihjaillaan syyllistyneen huumeiden käyttöön tai huumerikoksiin. Kantelun mukaan julkisuus oli niin kielteistä, ettei oma jälkikäteinen kannanotto olisi riittänyt sitä korjaamaan. Kantelija katsoo, että tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin ja samanaikainen kuuleminen on ensisijaista jälkikäteiseen nähden.

Kantelun mukaan juttu rikkoi myös Journalistin ohjeiden kohtaa 10, kun tietoja ei tarkastettu riittävän huolellisesti ennen niiden julkaisemista. Pääministeriin ja muihin juhlissa olleisiin henkilöihin kohdistuvat väitteet olivat hyvin vakavia, mutta kantelun mukaan toimittaja ei siitä huolimatta pyrkinyt todentamaan niitä ainakaan millään muulla tavalla kuin tekemällä hataria päätelmiä epäselvältä videolta.

Neuvosto otti kantelun käsittelyyn Journalistin ohjeen 20 näkökulmasta sen arvioimiseksi, muutettiinko jutusta kohtaa, joka oli olennainen asiavirhe, ilman että siitä olisi kerrottu yleisölle. Ohjeen 21 näkökulmasta neuvosto otti kantelun käsittelyyn suostumuksensa antaneiden kolmen asianomaisen osalta. Lisäksi kantelu käsitellään ohjeiden kohdan 10 eli tietojen riittävän tarkistamisen näkökulmasta.

Päätoimittajan vastaus 12.10. ja 20.10.2022

JO 20

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti toteaa, että kantelut 8176/UL/22 ja 8183/UL/22 kohdistuvat Ilta-Sanomien 18.8.2022 julkaisemiin kahteen verkkojuttuun, jotka koskivat pääministeri Sanna Marinin tiedotusvälineille Sdp:n eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä antamia kommentteja. Marin esitti julkisesti näkemyksensä bilevideosta, arvioi omaa juhlimistaan, otti kantaa jauhojengi-termiin ja kommentoi runsaasti keskustelua herättänyttä huumeasiaa. Ilta-Sanomat uutisoi tilaisuudesta neutraalisti.

Päätoimittaja toteaa, että kantelun 8176 kohteena oleva juttu oli ns. päivittyvä, reaaliaikainen seurantajuttu. Sitä oli päivitetty sekä tekstin että uutiskuvien ja videoiden osalta useita kertoja sitä mukaa, kun oli saatu lisää tietoja, kommentteja ja kuvia. Tällaista päivittyvää artikkelia saatetaan uutistilanteessa täydentää joskus jopa kymmeniä kertoja. Tällöin lukijaa informoidaan asiasta lopussa olevan ”juttu päivittyy” -merkinnän avulla.

Päätoimittajan mukaan ääniraita tietenkin kuunneltiin Ilta-Sanomien toimituksessa, ja lehden näkemyksen mukaan ”jauhojengi” oli termi, joka sillä kuului. Päätoimittajan mukaan tämä oli lisäksi yleinen tulkinta sosiaalisessa mediassa ja sittemmin myös eri medioiden haastattelemien ääniasiantuntijoiden näkemys asiasta. Toistaiseksi kukaan ei ole pystynyt osoittamaan, että ”jauhojengi” olisi ollut virhe.

Kun keskustelu videon ympärillä jatkui ja velloi kiivaana, Ilta-Sanomat täsmensi molempia juttuja myöhemmin lisäämällä juttuun ”sosiaalisen median” tuomaan esille sitä, että nimenomaan sosiaalisessa mediassa kyseisestä tulkinnasta puhuttiin laajalti, mutta eriäviäkin näkemyksiä löytyi. Muutosten jälkeen toisessa jutussa luki, että ”sosiaalisessa mediassa levinneen tulkinnan mukaan videolla puhutaan ’jauhojengistä’”, ja toisessa jutussa, että ”sosiaalisessa mediassa levinneen tulkinnan mukaan videolla juhlijat puhuvat jauhojengistä, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole”.

Ilta-Sanomat katsoo, että kyse oli täsmennyksestä, eikä edellä kuvatusti olennaisesta asiavirheestä, josta olisi pitänyt erikseen kertoa yleisölle. Ilta-Sanomat ei siis pidä jauhojengi-termin käyttöä virheenä, saati olennaisena asiavirheenä. Mikäli lehti pitäisi termin käyttöä virheellisenä, se olisi tietenkin poistettu kokonaan ja asiasta olisi kerrottu asianmukaisesti yleisölle.

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat ei jutussaan väitä, että pääministerin juhlimisvideon taustalla puhuttaisiin yksiselitteisesti huumeista, kuten kantelija kirjoittaa. Päätoimittaja korostaa myös, että Journalistin ohjeet eivät vaadi, että kaikista verkkojuttuihin tehdyistä muutoksista kerrotaan yleisölle. Ilta-Sanomat ei pidä sosiaalisen median lisäämistä kyseiseen kohtaan asiavirheenä, joka olisi pitänyt erikseen mainita. Ilta-Sanomat ei poistanut tai korjannut artikkelista mitään olennaista. Kyse oli vain täsmennyksestä, jonka tarkoitus oli tuoda lisätietoa lukijalle.

Päätoimittaja toteaa vielä, että Ilta-Sanomat kirjoitti ”jauhojengistä” vasta, kun pääministeri Marin itse oli ottanut asiaan kantaa tiedotustilaisuudessaan Kuopiossa. Pääministeri ei tuossa vaiheessa millään lailla itsekään nostanut esiin, että videolla kuuluisi jotain muuta kuin kyseinen sana. Vasta myöhemmin päivällä – kun keskustelu sosiaalisessa mediassa jatkui ja siellä alettiin levittää ”jallujengi”-tulkintaa – Marin kehotti toimittajaa kuuntelemaan uudelleen, mitä videolla sanotaan.

Päätoimittaja toteaa, että vaikka Ilta-Sanomat pitäytyi tuolloin ja pitäytyy edelleen näkemyksessä, että videolla puhutaan ”jauhojengistä”, haluttiin Marinin puheenvuoron jälkeen antaa tilaa myös toisenlaisille tulkinnoille. Ilta-Sanomat katsoo tässä toimineensa hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Lehti nosti keskusteluun näkyvästi myös tiedon sosiaalisessa mediassa leviävistä eriävistä tulkinnoista ja mahdollisti myös lukijan oman arvioinnin asiassa tekemällä jutun otsikolla ”Puhutaanko Marinin bilevideolla sittenkin ’jallujengistä’? Kuuntele tästä.” Lehti myös linkitti ko. juttua aiemmin julkaistuihin juttuihin.

Ilta-Sanomat toimitti neuvostolle selvityksen juttuun tehdyistä muutoksista ja niiden kellonajoista.

JO 10, JO 21

Päätoimittajan mukaan jutussa ei väitetty, että pääministeri tai muut juhlissa olleet henkilöt olisivat käyttäneet huumeita, joten asiaa ei myöskään ollut tarpeen todentaa. Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat raportoi asiallisesti pääministeri Marinin lausunnosta, kun Marin kertoi, että hän itse ei ollut käyttänyt huumeita. Samalla kyseisessä jutussa Marin puhdisti päätoimittajan tulkinnan mukaan epäilyistä myös muut juhlijat, eli pääministeri sanoi, että hän ei ollut tietoinen siitä, että kukaan olisi käyttänyt juhlissa huumeita. Päätoimittaja katsoo, että Ilta-Sanomat kertoi tämän asianmukaisesti.

Kantelijan mukaan pääministerin kanssa juhlineiden ja jutussa nimettyjen henkilöiden osalta samanaikaista kuulemista ei asianmukaisella tavalla yritetty. Päätoimittajan mukaan tähän on yksiselitteinen vastaus: kyllä yritettiin. Ilta-Sanomat pyrki eri kanavia myöten tavoittamaan kaikki videolla esiintyvät henkilöt jo varhaisessa vaiheessa, mutta yksikään heistä ei vastannut yhteydenottopyyntöihin.

Kantelun mukaan kantelussa mainituille henkilöille ei yksilöidysti kerrottu, että heidän vihjaillaan syyllistyneen huumeidenkäyttöön tai huumerikoksiin, ja tämän takia Ilta-Sanomat olisi laiminlyönyt samanaikaisen kuulemisen periaatteen. Päätoimittajan mukaan ensinnäkään kyseisessä jutussa ei vihjailtu kantelijoiden syyllistyvän huumeidenkäyttöön tai huumerikoksiin, vaan raportoitiin pääministeri Marinin tiedotustilaisuudesta ja päinvastoin pääministerin suulla tuotiin julki, ettei kenenkään huumeidenkäytöstä ole tietoa. Ilta-Sanomat ei ole erikseen viestinyt kantelussa mainituille henkilöille huumeiden käyttöä koskevista väitteistä tai vihjauksista, sillä sellaisia ei jutussa ole esitetty. Samasta syystä asiaa ei myöskään ollut tarpeen todentaa.

Ilta-Sanomat huomauttaa, että kantelun valtuuttaneet eivät vastanneet yhteydenottopyyntöihin edes tiedustellakseen, millaisiin kysymyksiin heiltä pyydetään vastausta, vaikka he olivat tietoisia siitä, että yhteydenotto koskee bilevideota. Yhteydenottojen hetkellä bilevideota oli jo laajasti jaettu sosiaalisessa mediassa, joten henkilöt ovat erittäin suurella todennäköisyydellä olleet yhteydenottojen aikana tietoisia sekä siitä, että he näkyvät videolla, että siitä, millainen on sosiaalisessa mediassa leviävän videon sisältö.

Päätoimittaja katsoo tällaisen jutun yhteydessä olevan aivan selvää, että jokaiselta kantelun takana olevalta henkilöltä olisi kysytty lukuisia kysymyksiä juhliin liittyen, mikäli he olisivat vastanneet yhteydenottopyyntöihin. Näin he eivät kuitenkaan tehneet, yhdenkään median kohdalla. Päätoimittajan mukaan on oletettavaa, että myös muista medioista on kyseisiä henkilöitä yritetty lähestyä. Päätoimittajan tulkinnan mukaan asianomaiset ovat syystä tai toisesta päättäneet vaieta yhdessä.

Päätoimittaja huomauttaa myös, että Journalistin ohjeissa ei edellytetä, että yhteydenottopyynnössä jo etukäteen lueteltaisiin kaikki mahdolliset kysymykset, joita medialla on kysyttävänään. Tällainen olisikin päätoimittajan mielestä hyvin erikoinen edellytys, varsinkin pääministerin toimintaa koskevassa asiassa, ja jopa Journalistin ohjeiden hengen vastaista, koska tällöin oltaisiin lähellä journalistisen päätösvallan luovuttamista toimituksen ulkopuolelle. Journalistin ohjeen 2 mukaan päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

Ilta-Sanomat muistuttaa Journalistin ohjeiden ensimmäisestä kohdasta: ”Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.” Kun Suomen pääministeri julkisesti kommentoi juhlimistaan ja maailmalle levinnyttä bilevideota ja ottaa kantaa sen ympärillä käytävään keskusteluun, se on tietenkin uutinen, josta on kerrottava lukijoille.

Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

Ilta-Sanomat kertoi päivittyvässä verkkojutussa pääministerin tiedotustilaisuudesta, jossa tämä vastasi julkisuuteen levinneiden juhlintavideoiden herättämiin epäilyksiin ja muun muassa huumausaineisin liittyviin kysymyksiin. Lehti julkaisi jutussa myös usean hänen seurassaan olleen henkilön nimet. Jutussa oli noin neljän tunnin ajan seuraava lause: ”Videossa puhutaan ’jauhojengistä’.” Sitten lehti muutti kohtaa näin: ”Sosiaalisessa mediassa levinneen tulkinnan mukaan videolla puhutaan ’jauhojengistä’.” Lehti ei merkinnyt juttuun, että sitä oli muutettu.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, josta yleisöllä oli oikeus saada tietoa. Pääministeri kuuluu yhteiskunnan korkeimpien vallankäyttäjien joukkoon. Median perustehtävä on seurata vallankäyttäjien toimintaa ja arvioida heidän harkintaansa ja toimintakykyään.

Neuvosto ei ota kantaa siihen, mikä on oikea tulkinta videolta kuulluista sanoista, vaan toteaa, että videolla kuuluva ilmaisu on yhä neuvoston tehdessä päätöstään kiistanalainen. Lehden kertoma ilmaisu ”jauhojengi” oli tulkinta, jolle oli julkaisuhetkellä riittävät perusteet. Ei ole viitteitä siitä, että videon sisällön riittävä tarkistaminen olisi laiminlyöty. Lehti täydensi juttua saatuaan tietoa muista  tulkinnoista. Asiasta myös kerrottiin monipuolisemmin lehden muissa jutuissa. Termin ollessa yhä kiistanalainen neuvosto katsoo, ettei lehden alkuperäistä tulkintaa voi pitää olennaisena asiavirheenä.

Neuvosto toteaa, että lehti esitti aluksi tulkintansa kiistattomana tosiasiana. ”Jauhojengi” oli videoita koskeneen uutisoinnin keskeinen termi, mikä kävi selväksi vaihtoehtoisia tulkintoja käsittelevän julkisen keskustelun viritessä. Tulkinnanvaraisuuden esiin tuominen oli tässä tapauksessa yleisön kannalta olennainen muutos.

Journalistin ohjeet eivät vaadi jokaisen muutoksen merkitsemistä verkkojuttuihin. Neuvosto pitää kuitenkin tiedonvälityksen uskottavuuden kannalta suotavana, että tiedotusvälineet merkitsevät verkkojuttuihin kaikki olennaiset muutokset myös silloin, kun ne eivät selvästi ole olennaisia asiavirheitä.

Neuvosto katsoo, että uutisointi pääministerin toiminnasta vapaa-ajalla oli hänen asemansa huomioiden perusteltua. Pääministeri sai tilaisuuden vastata siihen, oliko juhlissa käytetty huumausaineita. Kuitenkin myös muita henkilöitä joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen, kun heidän nimensä yhdistettiin huumausaineiden käyttöä koskeviin kysymyksiin.

Journalistin ohjeiden mukaan erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvalle on varattava tilaisuus kommentointiin jo samassa yhteydessä, tai jos tämä ei ole mahdollista, tarvittaessa jälkikäteen.

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat oli aktiivisesti yrittänyt tavoittaa kolmea kantelulle suostumuksensa antanutta henkilöä kommentointia varten, mutta kukaan heistä ei vastannut yhteydenottopyyntöihin tai halunnut kommentoida. Neuvosto katsoo, että lehti oli varannut asianomaisille riittävän tilaisuuden kommentoida asiaa. He eivät kuitenkaan vastanneet lehden yhteydenottoihin jutun julkaisemisen jälkeenkään.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Farhia Omer, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Jani Tanskanen. Päätös oli JO 21:n ja JO 10:n osalta yksimielinen.

JO 20:n osalta vapauttavan puolesta äänestivät: Eero Hyvönen, Marja Aarnipuro, Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Jani Tanskanen.

JO 20:n osalta langettavan puolesta äänestivät: Farhia Omer ja Kari Pyrhönen.

Heidän eriävä mielipiteensä: ”Jauhojengi”-sanan esittäminen varmana tietona oli olennainen asiavirhe. Lehti jälkeenpäin muutti näkökulman varmasta tiedosta tulkinnaksi, mutta ei tehnyt asianmukaista mainintaa muokkauksesta. Vaikka muutos oli näennäisesti pieni, asia oli yhteiskunnallisesti merkittävä. Muutos ja syy sille olisi tässä tapauksessa pitänyt vähintään kertoa oikaisuna jutussa. Lehden menettely on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20.