Kantelut kohdistuvat Iltalehden verkkosivuilla 18.8.2022 kello 12.04 julkaistuun kolumniin, jonka otsikko oli Näkökulma: Marin on vakavassa paikassa – tapahtumat on tutkittava avoimesti.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/29a6c8e5-e720-4871-90b5-3b0c08cf9637
Kantelu 8.9.2022 (8175/UL/22)
Kantelun 8175 mukaan jutusta korjattiin olennainen asiavirhe, kun sen alkuperäisessä versiossa ollut lause ”vakavimpia videolta kuuluvia ilmauksia on ’jauhojengi’” muutettiin muotoon ”vakavimpia videolta kuuluvaksi tulkittuja ilmaisuja on ’jauhojengi’”. Kantelun mukaan tämä olennainen asiavirhe oli selvästi tullut Iltalehden tietoon, koska juttua korjattiin laajan kritiikin seurauksena. Iltalehti käsitteli itsekin jatkojutuissaan sitä, että ilmaisun kuuluminen videolta ei ollut varmaa. Kantelija toteaa, että kolumnin kirjoittaja piti tekstissä itsekin tätä sanaa vakavimpana huumeiden käyttöön liittyvänä ilmaisuna.
Kyseessä oli siten kantelun mukaan olennaisen asiavirheen korjaaminen, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Jutussa ei kuitenkaan edes kerrottu, että sitä oli muokattu. Kantelun mukaan lehti peitteli tekemäänsä virhettä tarkoituksellisesti.
Lisäksi korjauksen huomioarvo olisi kantelun mukaan tullut suhteuttaa virheen vakavuuteen. Virhe oli kantelun mukaan vakava ja siitä aiheutui suurta vahinkoa, kun pääministeri Sanna Mariniin ja hänen seurueeseensa kohdistuneet perusteettomat huume-epäilykset levisivät jutun pohjalta laajasti, jopa venäläisiin ja muihin ulkomaisiin medioihin. Kantelija katsoo, että oikaisu olisi pitänyt tehdä julkaisemalla asiasta uusi juttu, jossa virhe olisi yksilöity ja korjattu. Se olisi ollut kantelijan mielestä ainoa tapa pyrkiä tavoittamaan virheellistä tietoa saanut yleisö mahdollisimman laajasti.
Kantelun mukaan jutussa pääministeri sekä hänen kanssaan juhlineet henkilöt joutuivat erittäin kielteiseen julkisuuteen, kun tekstissä väitettiin, että juhlissa kuvatuilla videolla oli niin selviä todisteita huumeiden käytöstä, että se olisi edellyttänyt poliisitutkintaa sekä huumetestiä pääministerille. Kantelun mukaan vakavimpana ja käytännössä ainoana selkeänä viitteenä huumeiden käytöstä mainittiin se, että videolla olisi käytetty sanaa ”jauhojengi”.
Kantelun mukaan juttu asetti sekä pääministerin että hänen kanssaan juhlineet henkilöt erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta siitä puuttui Journalistin ohjeen 21 edellyttämä samanaikainen kuuleminen kokonaan. Pääministerin osalta jutussa viitattiin tiedotustilaisuuteen, jossa hän oli esiintynyt, mutta siinä ei kerrottu pääministerin siellä esittämiä vastauksia tekstissä esitettyihin vakaviin väitteisiin.
Kantelun mukaan muiden juhlissa olleiden henkilöiden osalta samanaikaista kuulemista ei ollut asianmukaisella tavalla yritetty, vaikka he olivat tunnistettavissa lehden julkaisemilta videolta ja lehden julkaisemista jutuista. Osalta kanteluun suostumuksensa antaneista henkilöistä oli pyritty kysymään jonkinlaista kommenttia ”bilevideosta”, mutta heille ei ollut yksilöidysti kerrottu, että heidän vihjaillaan syyllistyneen huumeiden käyttöön tai huumerikoksiin. Kantelun mukaan julkisuus henkilöitä kohtaan oli niin kielteistä, ettei oma jälkikäteinen kannanotto olisi riittänyt sitä korjaamaan. Kantelija katsoo, että tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin ja että samanaikainen kuuleminen on ensisijaista jälkikäteiseen nähden.
Kantelun mukaan juttu rikkoi myös Journalistin ohjeiden kohtaa 10, kun tietoja ei tarkastettu riittävän huolellisesti ennen niiden julkaisemista. Pääministeriin ja muihin juhlissa olleisiin henkilöihin kohdistuvat huumausaineisiin liittyvät väitteet olivat hyvin vakavia, mutta tekstistä kävi ilmi, että toimittaja on itsekin hyvin epävarma väitteiden todenmukaisuudesta. Kantelun mukaan hän ei siitä huolimatta pyrkinyt todentamaan niitä millään muulla tavalla kuin tekemällä hataria päätelmiä epäselvältä videolta.
Kantelija ei ole itse asianomainen, mutta hän on liittänyt kanteluun suostumukset kolmelta henkilöltä, jotka näkyivät juhlintavideoilla pääministerin seurassa.
Kantelu 21.8.2022 (8184/UL/22)
Kantelun 8184 mukaan Marin-uutisoinnissa juttuja muokattiin jälkikäteen kertomatta miten. Kantelun mukaan lehtitalot pesivät jälkiään ja poistivat todistusaineistoa. Kantelun on tulkittu koskevan Journalistin ohjeiden kohtaa 20.
Neuvosto otti kantelut käsittelyyn Journalistin ohjeen 20 näkökulmasta sen arvioimiseksi, muutettiinko jutusta kohtaa, joka oli olennainen asiavirhe, ilman että siitä olisi kerrottu yleisölle. Ohjeen 21 näkökulmasta kantelu otettiin käsittelyyn suostumuksensa antaneiden kolmen asianomaisen osalta. Lisäksi kantelu käsitellään ohjeen 10 eli tietojen riittävän tarkistamisen näkökulmasta.
Päätoimittajan vastaus 12.10.2022
Iltalehden vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan Iltalehden julkaistua uutisensa pääministeri Sanna Marinin juhlavideosta syntyi Suomen oloissa valtaisa yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mitä videolla tapahtuu ja mitä merkityksiä sillä mahdollisesti on. Jo uutisen julkaisuiltana ja etenkin seuraavana aamuna sosiaalisessa mediassa nousi epäilyjä siitä, että videolla kuvatuissa juhlissa olisi käytetty huumausaineita. Tätä käsitystä nostivat esiin myös useat Twitterissä aktiiviset kansanedustajat oppositiosta ja hallituspuolue Keskustasta.
Päätoimittajan mukaan Iltalehti ei tarttunut tähän keskusteluun eikä tehnyt uutiseen jatkojuttuja ennen pääministeri Sanna Marinin spontaania tiedotustilaisuutta, joka järjestettiin seuraavana aamuna Kuopiossa. Jo tässä tiedotustilaisuudessa Marinilta kysyttiin, oliko hän käyttänyt juhlissa päihteitä. Pääministeri vastasi käyttäneensä alkoholia, muttei laittomia huumausaineita. Ensimmäisen tiedotustilaisuuden jälkeen Iltalehti jatkoi alkuperäistä uutistaan useilla jatkojutuilla ja näkökulmakirjoituksilla. Kantelun kohteena on lehden ensimmäinen kolumni, joka käsitteli nimenomaan huumausaineväitteitä ja niihin liittynyttä keskustelua sekä sitä, mitä merkitystä niillä oli pääministerille.
Kantelun kohteena olevan näkökulmakirjoituksen julkaisupäivänä keskustelu Iltalehden alkuperäisestä uutisesta kävi hyvin kiihkeänä niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Yksi eniten esillä olleista näkökulmista keskustelussa oli, oliko pääministerin seurueessa käytetty huumausaineita. Iltalehti korostaa, ettei huumausaine-epäilyjä tuotu ensimmäistä kertaa esille kantelun kohteena olevassa näkökulmakirjoituksessa. Esimerkiksi lukuisat kansanedustajat olivat esittäneet niitä sosiaalisessa mediassa varhaisesta aamusta lähtien ja epäilyistä oli uutisoitu laajalti eri medioissa, myös Iltalehdessä. Pääministeri Marin vastasi jo aamun ensimmäisessä spontaanissa tiedotustilaisuudessa, kolme tuntia ennen näkökulmakirjoituksen julkaisemista, kysymyksiin siitä, oliko juhlissa käytetty huumausaineita. Pääoppositiopuolue perussuomalaisten puheenjohtaja oli Helsingin Sanomien haastattelussa esittänyt pääministerin menemistä huumetestiin, jälleen ennen kantelun kohteena olevan näkökulmakirjoituksen julkaisemista.
Kantelun kohteena olevassa kolumnissa käydään läpi tässä yhteiskunnallisessa keskustelussa esitettyjä seikkoja, jotka voisivat viitata huumeiden käyttöön. Näiksi yksilöidään esimerkiksi videolla kuullut lausahdukset ”tuuppa tänne testaan” ja ”tästä tulee hyvä fiilis”. Iltalehti huomauttaa, ettei Journalistin ohjeiden kohtaan 10 liittyvä kantelu kyseenalaista näitä tietoja, vaan ainoastaan niistä mahdollisesti tehdyt tulkinnat.
Päätoimittajan mukaan näkökulmakirjoituksessa ei anneta ymmärtää, että kirjoittaja pitäisi huumeväitteitä totena. Päinvastoin kirjoituksessa todetaan, että 1) huumeiden käytöstä ei ole näyttöä, 2) esitetyt syytökset ovat silti vakavia, 3) pääministerin ja muiden juhlissa olleiden on vastattava avoimesti kysymyksiin ja 4) olisi yleisen edun mukaista, että epäilyjen todenmukaisuus selvitetään. Päätoimittaja katsoo, että käydessään läpi juhlien mahdollisesta huumeidenkäytöstä kertovia mahdollisia näyttöjä, Iltalehti päinvastoin toteuttaa Journalistin ohjeiden kohdan 10 edellyttämää ”tietojen tarkistamista”. Tämän analyysin perusteella kolumnissa todetaan, ettei mitään näyttöä ole, pelkkiä aihetodisteita.
JO 20
Päätoimittajan mukaan näkökulmakirjoitukseen tehtiin julkaisun jälkeen yksi, kantelijankin esiin nostama muutos. Alun perin kirjoituksessa todettiin, että ”vakavimpia videolta kuuluvia ilmauksia on ”jauhojengi’”. Julkaisun jälkeen kello 13.27 tämä muutettiin muotoon ”vakavimpia videolta kuuluvaksi tulkittuja ilmaisuja on ’jauhojengi’”.
Iltalehti kysyi Marinilta ”jauhojengistä” jo aamun ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa: ”Tässä videon dialogissa puhutaan jauhojengistä ja sen jälkeen pyydetään, ’tuuppa tänne testaan, tuntuu hyvältä’, nämä leviävät mediassa ja ihmiset pohtivat mitä niissä testataan, mitä siinä testataan, kun tämä jauhejengi selvästi jotain käyttää?” Tässä vaiheessa Marin ei kyseenalaistanut sanaa ”jauhojengi”. Pääministerin vastauksen mukaan hän ei ”tiedä mikä tämä on, minä en tiedä mihin sillä viitataan. Sen voin sanoa, että itse en ole käyttänyt huumeita”.
Päätoimittaja katsoo, että keskustelu siitä, huudetaanko pääministerin juhlavideolla ”jauhojengi” vai kenties ”jallujengi”, alkoi toden teolla vasta kantelun kohteena olevan näkökulmakirjoituksen julkaisemisen jälkeen. Iltalehden selvityksen mukaan keskustelu alkoi sen jälkeen, kun anonyymi Twitterin käyttäjä oli levittänyt näkemystä kymmeniin keskusteluketjuihin. Lopulta itse pääministeri Marin totesi haastattelussa, että ”ehkä olisi hyvä median edustajien ja kaikkien muidenkin, kuunnella vielä tuo video läpi ja kuunnella mitä siinä todella sanotaan. Kun itse kuuntelin vielä tuon videon, niin mielestäni siinä ei edes sanota jauhojengi, vaan siinä sanotaan jotain muuta.”
Päätoimittaja katsoo, että kiistatonta varmuutta siitä, mitä videolla huudetaan ei ole olemassa, ja humalaisen mekastuksen selvittämiseen liittyy aina enemmän tai vähemmän tulkintaa. Koska kysymyksessä on kolumni eli kirjoittajan henkilökohtaiseen mielipiteeseen perustuva kirjoitus, on päätoimittajan mukaan selvää, että siinä esitetyt näkökulmat kiistanalaisiin ja tulkinnanvaraisiin asioihin ovat kirjoittajan omia henkilökohtaisia tulkintoja.
Iltalehti päätyi kuitenkin lisäämään selvyyden vuoksi sanan ”tulkittuja” kirjoitukseen sen jälkeen, kun pääministeri oli kyseenalaistanut sen, mitä juhlaväki videolla huutaa. Lisäys tehtiin, koska kolumnia kirjoitettaessa ”jauhojengitulkintaa” ei vielä ollut kyseenalaistettu. Päätoimittajan mukaan kyse ei ollut virheen korjaamisesta, vaan päivittyvästä uutistilanteesta – yhteiskunnalliseen keskusteluun tuotu uusi mielipide päivitettiin mukaan jo julkaistuun näkökulmakirjoitukseen.
Iltalehti korostaa, ettei ”tulkittuja”-sanan lisääminen olennaisesti muuttanut näkökulmakirjoituksen alkuperäistä viestiä. Kirjoituksessa ei alun perinkään ollut Journalistin ohjeen 20 tarkoittamaa olennaista asiavirhettä, joka olisi pitänyt korjata ja jonka korjaamisesta olisi tullut kertoa lukijoille. Journalistin ohjeet eivät vaadi, että kaikista verkkojuttuihin tehdyistä muutoksista kerrotaan yleisölle.
Kantelija (8175) katsoo, että Iltalehden olisi näkökulmakirjoituksen jälkeen pitänyt tehdä uusi juttu, jossa väitetty virhe olisi yksilöity ja korjattu. Yhteiskunnallisen keskustelun alkamisen jälkeen Iltalehti julkaisi useita uutisia, joissa tuotiin esille sanaan ”jauhojengi” liittyvät epäilyt. Lisäksi Iltalehti haastatteli äänispesialistia, joka analysoi pääministeri Marinin juhlavideon spektrianalyysillä. Päätoimittajan mukaan analyysin tulos oli yksiselitteisesti se, että videolla huudetaan ”jauhojengi” aivan kuten kantelun kohteena olevassa näkökulmakirjoituksessakin kerrottiin.
Yleisesti ottaen Iltalehti pitää uutismedian kannalta vaarallisena vaatimuksia, että uutistilanteen muuttuessa ja eläessä kaikki jo julkaistut uutiset olisi päivitettävä uusilla tiedoilla. Käytännössä tällainen vaatimus muuttaa uutiset tietosanakirja-artikkeleiksi.
JO 21
Päätoimittajan mukaan Iltalehti päätyi julkaisemaan Marinin juhlaseurana olleiden julkisuuden henkilöiden henkilöyden, koska alkuperäisen uutisen yhteiskunnallinen merkitys muodostuu osittain siitä, kenen seurassa pääministeri Marin juhlii. Pääministerillä on enemmän valtaa kuin kenelläkään muulla suomalaisella. Sillä, miten hän toimii vapaa-ajallaan, kenen kanssa hän juhlii estottomasti ja kehen hän luottaa niin paljon, että esiintyy kameralle Iltalehden alkuperäisessä uutisessa näytettyyn tapaan, on suuri yhteiskunnallinen merkitys.
Iltalehden julkaisemalla videolla esiintyy pääministeri Sanna Marinin lisäksi kansainvälisesti tunnettu suomalaisartisti Alma Miettinen ja hänen siskonsa, DJ ja taustalaulaja Anna, valokuvaaja ja vaikuttaja Janita Autio, juontaja Tinni Wikström, radiojuontaja Karoliina Tuominen, stylisti Vesa Silver ja Sdp:n kansanedustaja Ilmari Nurminen. Päätoimittajan mukaan Iltalehti pyysi heti tuoreeltaan kommentteja kaikilta kanteluun suostumuksensa antaneilta julkisuuden henkilöiltä. Kukaan heistä ei halunnut kommentoida asiaa Iltalehdelle.
Päätoimittajan mukaan tässä tapauksessa Journalistin ohjeen 21 mukaista samanaikaista kuulemista ei voitu edellyttää – käytännössä näkökulmakirjoitusta ei olisi voitu julkaista ikinä, sillä henkilöt eivät halunneet kommentoida asiaa. Myös Journalistin ohjeiden kohta 22 lähtee siitä, että ”erittäin kielteisen julkisuuden” kohteeksi joutunutta voidaan kuulla jälkeenpäin tai jos se ei ole mahdollista, lehden tulee julkaista hänen oma kannanottonsa. Yksikään kanteluun suostumuksensa antaneista henkilöistä ei ole toimittanut Iltalehdelle omaa kannanottoaan.
Journalistin ohjeiden kohdan 2 mukaan journalistista päätösvaltaa ei saa missään olosuhteissa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Päätoimittaja katsoo, että jos kohtaa 21 tulkitsee samaan tapaan kuin kantelija, pääministeri Marinin juhlaseurueena toimineet julkisuuden henkilöt voisivat päättää, voiko Iltalehti kirjoittaa pääministerin juhlista kolumneja – kolumnin julkaisun voisi estää yksinkertaisesti sillä, ettei suostu kommentoimaan asiaa. Päätoimittaja huomauttaa, että Julkisen sanan neuvostokin on aiemmissa päätöksissään (esim. 6405/YLE/16 ja 6449/YLE/16) todennut, ettei ”kielteiseen julkisuuteen joutuville kuitenkaan pidä antaa mahdollisuutta tarkoituksella viivyttää tiedonvälitystä vaikeuttamalla samanaikaista kuulemista”.
Päätoimittajan mukaan Iltalehti on julkaissut juhlaseurueessa olleiden ihmisten kommentit heti, kun niitä on saatu. Osa kanteluun suostumuksensa antaneista henkilöistä ei ole halunnut kommentoida kyseessä olevaa kohua vielä päätoimittajan JSN:lle antamaan vastaukseen mennessäkään.
Päätoimittaja tulkitsee, että kantelun mukaan Iltalehden olisi pitänyt kertoa julkisuuden henkilöille etukäteen, mitä kysymyksiä heille haluttiin esittää. Iltalehti katsoo, ettei uutismedian ole tarpeen etukäteen rajata haastattelussa käsiteltäviä kysymyksiä – se olisi selvästi Journalistin ohjeiden kohdan 2 kieltämää päätösvallan siirtämistä toimituksen ulkopuolelle. Yksikään juhlaseurueeseen kuulunut ei myöskään esittänyt täsmentäviä kysymyksiä siitä, mitä näkökulmia haastattelussa olisi otettu esille. Iltalehti pitää itsestään selvänä, että juhlavideolla esiintyneet ihmiset tiesivät, minkälainen keskustelu videon julkaisusta seurasi.
Ratkaisu
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.
Iltalehti käsitteli verkossa julkaistussa näkökulmakirjoituksessa huumausaineisiin liittyviä tulkintoja, jotka olivat syntyneet pääministerin juhlimista näyttäneiden videoiden levittyä julkisuuteen. Jutussa oli noin puolentoista tunnin ajan seuraava lause: ”Vakavimpia videolta kuuluvia ilmaisuja on ’jauhojengi’.” Lehti muutti kohdan muotoon: ”Vakavimpia videolta kuuluviksi tulkittuja ilmaisuja on ’jauhojengi’.” Lehti ei merkinnyt juttuun, että sitä oli muutettu. Toisaalla jutussa säilyi muuttumattomana lause: ”Videolla puhutaan ’jauhojengistä’ ja siitä, että ’täst tulee hyvä fiilis’.”
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, josta yleisöllä oli oikeus saada tietoa. Pääministeri kuuluu yhteiskunnan korkeimpien vallankäyttäjien joukkoon. Median perustehtävä on seurata vallankäyttäjien toimintaa ja arvioida heidän harkintaansa ja toimintakykyään.
Neuvosto ei ota kantaa siihen, mikä on oikea tulkinta videolta kuulluista sanoista, vaan toteaa, että videolla kuuluva ilmaisu on yhä neuvoston tehdessä päätöstään kiistanalainen. Lehden kertoma ilmaisu ”jauhojengi” oli tulkinta, jolle oli julkaisuhetkellä riittävät perusteet. Ei ole viitteitä siitä, että videon sisällön riittävä tarkistaminen olisi laiminlyöty. Lehti kertoi myöhemmissä jutuissaan myös muista tulkinnoista. Termin ollessa yhä kiistanalainen neuvosto katsoo, ettei lehden alkuperäistä tulkintaa voi pitää olennaisena asiavirheenä.
Neuvosto toteaa, että lehti esitti aluksi tulkintansa kiistattomana tosiasiana. ”Jauhojengi” oli kolumnin näkökulman kannalta keskeinen termi, mikä kävi selväksi vaihtoehtoisia tulkintoja käsittelevän julkisen keskustelun viritessä. Tulkinnanvaraisuuden esiin tuominen oli tässä tapauksessa yleisön kannalta olennainen muutos.
Journalistin ohjeet eivät vaadi jokaisen muutoksen merkitsemistä verkkojuttuihin. Neuvosto pitää kuitenkin tiedonvälityksen uskottavuuden kannalta suotavana, että tiedotusvälineet merkitsevät verkkojuttuihin kaikki olennaiset muutokset myös silloin, kun ne eivät selvästi ole olennaisia asiavirheitä.
Neuvosto katsoo, että uutisointi pääministerin toiminnasta vapaa-ajalla oli hänen asemansa huomioiden perusteltua. Kuitenkin myös muita henkilöitä joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen, kun heidät yhdistettiin huumausaineiden käyttöä koskeviin kysymyksiin.
Journalistin ohjeiden mukaan erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvalle on varattava tilaisuus kommentointiin jo samassa yhteydessä, tai jos tämä ei ole mahdollista, tarvittaessa jälkikäteen. Päätoimittajan mukaan Iltalehti oli aktiivisesti yrittänyt tavoittaa kolmea kantelulle suostumuksensa antanutta henkilöä kommentointia varten. Neuvosto katsoo, että lehti oli varannut asianomaisille riittävän tilaisuuden kommentoida asiaa. He eivät kuitenkaan vastanneet lehden yhteydenottoihin kolumnin julkaisemisen jälkeenkään.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Farhia Omer, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Jani Tanskanen. Päätös oli JO 21:n ja JO 10:n osalta yksimielinen.
JO 20:n osalta vapauttavan puolesta äänestivät: Eero Hyvönen, Marja Aarnipuro, Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Jani Tanskanen.
JO 20:n osalta langettavan puolesta äänestivät: Farhia Omer ja Kari Pyrhönen.
Heidän eriävä mielipiteensä: ”Jauhojengi”-sanan esittäminen varmana tietona oli olennainen asiavirhe. Tulkinnanvaraisuuden mahdollisuus lisättiin kolumniin jälkeenpäin, mutta muokkauksesta ei tehty asianmukaista mainintaa. Vaikka muutos oli näennäisesti pieni, asia oli yhteiskunnallisesti merkittävä. Muutos ja syy sille olisi tässä tapauksessa pitänyt vähintään kertoa oikaisuna jutussa. Lehden menettely on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20.