7796/UL/21

Vapauttava

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Kantelu 22.8.2021

Kantelu kohdistuu STT:n juttuun, jonka Ilta-Sanomat julkaisi 20.7.2021 otsikolla “Liettuaan on saapunut ennätysmäärä pakolaisia Valko-Venäjältä – Suomi lähettää apua”. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008137368.html

Kantelija vaati lehteä korjaamaan uutisessa esiintyneen termin pakolainen. Lehti ei korjannut uutista. Myöhemmässä uutisoinnissaan lehti käytti samalla rajalla liikkuneista ihmisistä termiä siirtolainen.

Kantelijan mukaan kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. Jotta henkilö määriteltäisiin pakolaiseksi, hänelle tulee olla myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.

Kantelija katsoo, että IS on rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 1, 8, 10, 11 ja 20. Kohta 1 rajattiin käsittelyn ulkopuolelle, koska neuvoston käytännön mukaisesti sitä ei tarkastella tavanomaisissa asiavirhekanteluissa.

Vastaus 1.10.2021

Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan uutisessa ei ollut oikaistavaa. Termin pakolainen käyttöön on tässä yhteydessä hyvät perusteet.

Pakolaisesta on tullut yleiskielen sana. Esimerkiksi vuoden 2015 tapahtumista puhutaan edelleen laajasti ”vuoden 2015 pakolaiskriisinä”, vaikka kaikki tuolloin Suomeen ja muualle Eurooppaan pyrkineet ja päässeet ihmiset eivät olleet pakolaisia Geneven sopimuksen määrittelemällä tavalla eivätkä siten paenneet vainoa.

Myös kansainvälisissä uutisissa on käytetty Liettuan tapahtumien yhteydessä refugee-sanaa migrants-sanan ohella. Otsikkotasollakin on puhuttu pakolaisista tai pakolaiskriisistä. Päätoimittaja nostaa esimerkit Al Jazeeralta, Reutersilta ja Der Spiegelistä. Päätoimittajan mukaan olisi siten erikoista, jos Suomessa rajoitettaisiin pakolaissanan käyttö uutisteksteissä koskemaan pelkästään tilanteita, joissa kyse on virallisen pakolaisstatuksen saaneista ihmisistä. 

Päätoimittaja huomauttaa, että kun akuutti Liettuan kaltainen kriisi on päällä, on itse asiassa mahdotonta varmuudella määritellä, mikä on jokaisen toiseen maahan pyrkivän ihmisten tarkka status. Ovatko he Geneven sopimuksen mukaisia pakolaisia, turvapaikanhakijoita, maahanmuuttajia vai keitä? Joku sana joka tapauksessa tarvitaan. Media ei voi tietää, kuinka moni ko. ihmisistä täyttää virallisen pakolaisstatuksen määritelmän, kun eivät sitä tuossa vaiheessa varmuudella tiedä edes viranomaiset. Tähän viittaa myös se, että sisäministeriön tiedotteessa puhuttiin Liettuaan saapuneista pakolaisista.

Päätoimittajan mukaan asiaa voidaan ja on syytäkin täsmentää, kun tilanne etenee ja saadaan lisää tietoa. IS on seurannut Liettuan kriisiä laajalti, myös paikan päälle matkustamalla, ja aiheesta on julkaistu sittemmin useita juttuja. Ansiokkaissa artikkeleissa on tarkasteltu sekä kriisin kansainvälispoliittisia ulottuvuuksia että kerrottu leireillä olevista ihmisistä. Artikkelit kertovat paljon puhuvasti, että tämänkin kriisin kasvot ovat monenlaiset: häikäilemätöntä politiikkaa ja ihmiskohtaloita.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.  

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Ilta-Sanomat julkaisi STT:n jutun, jossa kerrottiin Suomen antavan Liettualle materiaalista apua rajalle saapuneista ihmisjoukoista huolehtimiseen. Nämä Valko-Venäjän puolelta tulleet ihmiset määriteltiin otsikossa, ingressissä ja tekstissä pakolaisiksi. Samaa termiä käytti myös sisäministeriö, jonka tiedotteeseen uutinen perustui.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kesällä ja syksyllä 2021 Ilta-Sanomat seurasi ja kommentoi Liettuan tapahtumia yli 20 jutussa. Uutisointi valotti myös maahanpyrkijöiden motiiveja. Lehden toimittaja muun muassa vieraili turvapaikkaa hakevien leireillä Liettuassa. Lehti käytti Liettuaan pyrkineistä ihmisistä yleensä käsitettä siirtolainen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että pakolaisen käsite on yleiskielessä laajempi kuin kansainvälisen pakolaisstatuksen määritelmä. Ilta-Sanomien julkaisema sanavalinta oli silti epätäsmällinen ja lehden muuhun uutisointiin nähden epäjohdonmukainen. Uutistilanne Liettuan rajalla eli. Pitkäaikaisen uutisseurannan osana julkaistu juttu Suomen apupäätöksestä ei vääristänyt kuvaa tapahtumista olennaisesti. Sanavalintana pakolainen oli epätarkka, mutta kehittyvässä uutistilanteessa se ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi täytynyt oikaista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.