7605/YLE/21

Vapauttava

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Kantelu 14.2.2021 

Kantelu kohdistuu Yle Uutisten 29.1.2021 julkaisemaan nettiartikkeliin “Poliisi: Mikkelin professuurihanketta koskevista mahdollisista rikoksista osa voi olla jo rikosoikeudellisesti vanhentuneita” 

Kantelija on jutussa nimeltä mainittu professori. Kantelijan mukaan hänen nimensä tuotiin jutussa perusteettomasti esille.

Uutisen mukaan poliisi kertoi suorittavansa esitutkinnan, jossa selvitetään, onko joku Mikkelin kehitysyhtiöiden vastuuhenkilöstä tai kaupungin virkamiehistä syyllistynyt virkarikokseen tai muuhun rikokseen. Uutinen kertoi, että esitutkinnassa selvitetään myös professorin “mahdollinen osallisuus esille tuleviin rikoksiin”. 

Kantelija huomauttaa, että hänen osaltaan kyse ei ollut edes rikosepäilystä, vaan mahdollisesta epäilystä. Hänen nimensä oli tuotu esille, vaikka yhtäkään muuta nimeä ei ollut edes “varmojen” rikosepäilyn kohteiden joukosta mainittu.

Kantelija ottaa esiin, että poliisi oli maininnut hänen nimensä omassa tiedotteessaan, mutta kantelijan mielestä se ei poistanut toimittajan vastuuta. 

Päätoimittajan vastaus 13.4.2021

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan kantelijan nimeä ei tuotu esiin perusteettomasti. Mikkelin professuurihanketta ja julkisten varojen käyttöä koskeva uutisointi oli alkanut Ylellä syyskuussa 2020, ja kantelijan nimi oli ollut päätoimittajan mukaan alusta lähtien esillä. Yle oli uutisoinut muun muassa Mikkelin kaupungin asiasta teettämästä ulkopuolisesta selvityksestä ja sen tuloksista sekä siitä, että kantelija oli riitauttanut työsuhteensa päättämisen. Lisäksi Yle oli kertonut, että poliisi aloittaa esiselvityksen hankkeeseen liittyvistä epäselvyyksistä. 

Päätoimittaja toteaa, että tapauksesta oli uutisoitu laajasti jo ennen kantelun kohteena olevan jutun julkaisua. Myös kaupunki oli tiedottanut omasta sisäisestä selvityksestään ja oikeudessa olevasta riita-asiasta kantelijan nimen mainiten.

Päätoimittajan mukaan poliisitutkinnasta kertominen oli selvää jatkumoa aiemmalle uutisoinnille. Kaupungin omistaman kehitysyhtiön vastuuhenkilöitä ja kaupungin virkamiehiä koskevasta rikostutkinnasta ei olisi voinut hänen mukaansa uutisoida kertomatta, mistä tapauksesta oli kysymys. Jutussa ei väitetty, että kantelijaa epäillään rikoksesta, vaan että hänen mahdollista osuuttaan asiassa selvitetään.

Päätoimittaja perustelee nimen julkaisua myös tapahtumasarjan yhteiskunnallisella merkittävyydellä. Tapahtumissa ei ollut hänen mukaansa kyse yksityiselämään kuuluvista arkaluonteisista seikoista, vaan henkilön toimimisesta ammatissaan, hänen ammatillisesta asemastaan ja julkisten varojen käytöstä. Kantelija on ollut tehtävässään merkittävässä ja näkyvässä asemassa, on erittäin ansioitunut ja kuuluu maailman viitatuimpiin tutkijoihin alallaan. Tapahtumasarjan yhteiskunnallista merkittävyyttä korostaa päätoimittajan mukaan sekin, että kokonaisuus on ollut myös kantelijan itsensä mielestä niin tärkeä, että hän on nostanut siihen liittyen oikeusprosessin.

Siihen, että kantelijan mukaan poliisinkaan ei olisi pitänyt tuoda hänen nimeään esiin, päätoimittaja toteaa, että toimitus tekee julkaisupäätökset itsenäisesti. Päätoimittajan mukaan nimen julkaisulle oli kokonaisharkinnan pohjalta journalistiset perusteet.

Ratkaisu

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

Yle kertoi nettijutussaan poliisin esitutkinnasta, jossa oli määrä selvittää julkisen rahan käyttöä niin sanotussa Mikkelin professuurihankkeessa. Jutun mukaan tutkinta kohdistui siihen, oliko joku kaupungin virkamiehistä tai kehitysyhtiöiden vastuuhenkilöistä syyllistynyt virkarikokseen tai muuhun rikokseen. Samalla poliisin kerrottiin selvittävän myös nimeltä mainitun professorin mahdollista osallisuutta esille tuleviin rikoksiin. Jo aiemmin julkisuudessa oli ollut kohua hänen kaupungin kehitysyhtiöltä saamiensa palkkioiden asianmukaisuudesta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että professorin nimen mainitseminen oli hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltua. Yleisöllä oli oikeus tietää julkisten varojen käytön asianmukaisuuteen liittyvistä epäilyistä. Professorin nimi oli ollut laajasti esillä jo aiemmin, kun hänelle maksettuja palkkioita oli käsitelty julkisuudessa. Siten hänen henkilöllisyytensä kertominen ei ollut kohtuutonta myöskään tapauksen tuoreimmista käänteistä kerrottaessa. Jutusta ilmeni myös selvästi, että esitutkinta oli vasta alkamassa ja professorin osallisuutta mahdollisiin rikoksiin vasta selvitettiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hanna Parhaniemi, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.