Kantelu 12.11.2020
Kantelu kohdistuu Turun Sanomien 13.9.2020 julkaisemaan printtijuttuun ”Auran seurakunnan toimintakulttuuri selkenee”. Kantelija oli kanteluhetkellä Auran kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja ja yksi kolmesta jutussa kritisoidun, jutussa rakennustoimikunnaksi kutsutun kiinteistötoimikunnan jäsenistä. Kantelijalla on toimikunnan kahden muun jäsenen suostumus kantelulleen.
Kantelun mukaan jutussa oli kolme virhettä. Kantelun mukaan Turun Sanomien jutun kuvatekstissä todettiin virheellisesti, että (kirkon) uusi vaaleampi väri sai vasta valmistuttuaan hyväksynnän kirkkohallitukselta. Kantelun mukaan maalaustyöt aloitettiin tosiasiassa kirkon katon maalauksella ja seinien pohjatöillä, jotka eivät edellyttäneet museoviraston lausunnon mukaisesti kirkkohallituksen päätöstä. Kantelun mukaan maalausurakoitsijaa oli informoitu, että pintavärin saa maalata vasta kirkkohallituksen päätöksen jälkeen, joka tehtiin 20.8.2020. Kantelun mukaan työ valmistui tästä syystä vasta syyskuun alussa ja vastaanotettiin 10.9.2020.
Kantelun mukaan jutussa todettiin virheellisesti, että ”toimikunta on hoitanut kirkon maalauttamisen viranhaltijoiden ohi ja aiempaa vaaleammaksi”. Kantelun mukaan seurakunnan pöytäkirjoista on todettavissa, että päätös maalauttamisesta tehtiin kirkkoneuvostossa 28.5.2020, värin valinta neuvostossa 23.6.2020 ja edelleen valtuustossa 30.6.2020. Kantelijan mukaan kaikki päätökset on tehty viranhaltijan läsnä ollessa.
Kantelun mukaan Turun hiippakunnan tuomiokapituli hyväksyi värisuunnitelman 2.7.2020, ja totesi, että lopullinen seinien maalaus tulee tehdä vasta kirkkohallituksen hyväksyttyä asian. Kantelun mukaan näin myös toimittiin.
Kantelun mukaan tiedot olisi ollut helposti tarkistettavissa seurakunnan pöytäkirjoista, toimikunnan jäseniltä tai urakoitsijalta. Näin ei kuitenkaan kantelun mukaan tapahtunut.
Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan jutussa virheenä pitämänsä asiat. Lehti ei ole korjannut juttuaan.
Kantelun mukaan Turun Sanomat on esittänyt rakennustoimikunnan omavaltaisena ja säännöistä piittaamattomana toimijana, ja sen kolmen jäsenen nimet ovat olleet esillä Turun Sanomissa ja Auranmaan viikkolehdessä, joten toimikunnan jäsenet ovat joutuneet kielteiseen julkisuuteen vastoin tosiasioita.
Päätoimittajan vastaus 18.1.2021
Päätoimittaja Kari Vainio vastaa kanteluun seuraavasti:
Journalistin ohjeen kohdat 8 ja 10:
Päätoimittaja Kari Vainion mukaan päätös Auran kirkon maalauttamisesta tehtiin kirkkoneuvostossa 28. toukokuuta 2020 halvimman tarjouksen pohjalta, kuten kantelija on todennut.
Päätoimittajan mukaan kirkon maalaustyöt aloitettiin kesäkuussa heti juhannuksen jälkeen. Auran seurakunnan palkkaama projekti-insinööri vahvisti lehdelle, että pohjatyöt tehtiin heti juhannuksen jälkeen ja varsinaiset maalaustyöt heinäkuussa. Työ valmistui elokuussa.
Päätoimittaja kertoo, että Turun Sanomat on tarkistanut ainakin kahdesti projekti-insinööriltä, että työt valmistuivat elokuun alkupuolella. Lisäksi projekti-insinööri on huomauttanut, että työ valmistui tietysti jo elokuun alkupuolella, koska suurien seinäpintojen maalaaminen, jollaisista Auran kirkon maalauksessa oli kyse, ei voida suorittaa syyskosteuskauden alettua. Siten kantelijan väite töiden valmistumisesta vasta 20.8.2020 annetun kirkkohallituksen värihyväksynnän jälkeen ei voi päätoimittajan mukaan pitää paikkaansa.
Päätoimittajan mukaan työmaasta vastanneen projekti-insinööri lausuman kirkon maalauksen valmistumisajankohdasta Turun Sanomille on vahvistanut myös kaksi vuoden vaihteessa Liedon seurakuntaan liittyneen Auran seurakunnan silloista viranhaltijaa. Päätoimittajan mukaan tuomiokapitulin hyväksyntä maalausprojektille saatiin jo 2. heinäkuuta 2020, mutta samassa päätöksessä tuomiokapituli edellytti, että lopullinen seinien maalaus tulisi tehdä vasta kirkkohallituksen hyväksynnän jälkeen. Tätä tuomiokapitulin päätöstä ei kunnioitettu.
Päätoimittaja toteaa, että kantelijan mukaan lopullinen kirkon seinien maalaus olisi tehty vasta syyskuun alussa. Maalauksen suorittanut urakoitsija on vahvistanut kantelijan esittämän aikataulun Turun Sanomille. Projekti-insinöörin mukaan kuitenkin kirkkohallituksen hyväksynnän jälkeen, eli 20. elokuuta jälkeen, kirkossa muutettiin vain ikkunoiden pielilautojen väriä. Kaikki muu oli päätöksen saapuessa jo maalattu. Siten kuvatekstissä ei ollut oikaisua edellyttänyttä virhettä.
Journalistin ohjeen kohta 20:
Päätoimittajan mukaan jutussa ei ollut asiavirhettä
Journalistin ohjeen kohta 21:
Päätoimittajan mukaan paikallislehti Auranmaan Viikkolehti julkaisi 24. heinäkuuta jutun kirkon maalauksesta. Jutussa kerrottiin, että kirkon pintaan on sivelty aiempaa sävyä vaaleampi pellavaöljymaali. Nykyinen värisävy näkyy myös lehden julkaisemassa nelivärikuvassa. AVL:n jutussa kantelija kertoo, että seuraavaksi uusitaan kirkon sähköistys, kohennetaan hautausmaan valaistusta ja parannetaan kirkon esteettömyyttä ja rapistuneet ulko-ovet kunnostetaan, mutta myöhemmin.
Päätoimittajan mukaan Turun Sanomien jutun osa, jossa Liedon kirkkoherra Risto Leppänen kertoi haastattelussa, että jatkossa seurakunnan kiinteistöhankkeet valmistellaan virkavastuulla ja virkatyönä, koska on aivan selvää, ettei luottamushenkilöillä voi olla operatiivista vastuuta kiinteistöhankkeissa, perustuu AVL:n jutussa esitettyjen tietojen kaltaisiin lausuntoihin.
Päätoimittajan mukaan Turun Sanomien jutussa ei mainittu Risto Leppäsen lisäksi muiden henkilöiden nimiä.
Päätoimittaja on neuvoston pyynnöstä tarkentanut vastaustaan 2.3.2021. Päätoimittajan mukaan
luottamushenkilöiden muodostama rakennuslautakunta on kokoustanut myös epävirallisesti ja tehnyt päätöksiä ilman pöytäkirjojen tekoa tai seurakunnan viranhaltijoita. Jos paikalla on ollut seurakunnan johtava viranhaltija, hänelle ei ole annettu tilaisuutta puhua. Tämän ovat lehdelle päätoimittajan mukaan vahvistaneet sekä kyseinen johtava viranhaltija, toinen johtava viranhaltija että rakennustoimikunnan toimintaan perehtynyt ulkopuolinen konsultti.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Turun Sanomien jutussa kerrottiin Auran seurakunnan toimintakulttuurin selkenemisestä, kun seurakunta liitetään osaksi Liedon seurakuntaa. Jutussa kerrottiin myös, että seurakunnan luottamushenkilöiltä oli poistettu toiminnallinen vastuu. Tällä viitattiin seurakunnan kiinteistötoimikuntaan, jonka roolia kirkon maalausprojektissa arvosteltiin jutussa.
Kyseessä oli kiistanalainen asia. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että vaikka jutussa kritisoitiin kiinteistötoimikuntaa, sen jäsenten nimiä ei mainittu eivätkä he olleet jutusta laajasti tunnistettavissa. Kritiikki kohdistui pääasiassa toimikunnan rooliin, ei toimikunnan jäseniin. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, että lehdellä olisi ollut syytä kuulla toimikunnan jäseniä.
Neuvosto toteaa, että Turun Sanomien jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehden olisi pitänyt korjata. Lehti ei laiminlyönyt tietojen tarkistamisvelvollisuutta. Lehden näkökulma perustui sen omaan tiedonhankintaan ja seurakunnan hallintoelinten päätöksiin, joista kävi ilmi, että kirkko maalautettiin pääosin jo ennen kirkkohallituksen hyväksyntää uudelle värisävylle.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turun Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Niko Nurminen, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.