7320/SL/20

Vapauttava

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Kantelu 6.4.2020

Kantelu kohdistuu Mikkelin Kaupunkilehden nettiversiossaan ja printtilehdessään 12.3.2020 julkaisemaan juttuun Nyt tuli mitta täyteen.

Kantelun mukaan juttu ei perustu totuuteen, sillä Mikkelin kaupungin rakennustarkastajat ovat tyytymättömiä kaupunginlakimiehen tekemään selvitykseen, eivätkä he millään tavalla ole tyytymättömiä jutussa mainitun kantelijan toimintaan, vaikka juttu antaa niin ymmärtää. Rakennustarkastajat ovat lähettäneet kaupungille jutussa mainitun vetoomuksen, mutta vetoomuksessa ei edes mainita kantelijan nimeä. Kantelija on lähettänyt asiasta lehdelle korjauspyynnön.

Kantelija kritisoi sitä, että jutussa on julkaistu hänen valokuvansa ja otsikko ”Nyt tuli mitta täyteen”, vaikka rakennustarkastajien mitta ei ole tullut täyteen kantelijasta.

Jutussa mainitaan kantelijan maaliskuussa 2019 toisessa lehdessä julkaistu mielipidekirjoitus. Kantelija katsoo, ettei ole syyttänyt kirjoituksessaan ketään, joten kantelun kohteena olevan jutun väite hänen esittämistään ”korruptiosyytöksistä” on kohtuuton. Kantelija ei kuitenkaan ole pyytänyt tähän asiaan korjausta.

Kantelijaa ei ole yritetty kuulla juttua varten. Kantelija katsoo joutuvansa jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelija kertoo kantelussaan, että jos häneltä olisi pyydetty kommenttia ennen jutun julkaisemista, hän olisi kommentoinut seuraavasti: ”Mikkelin rakennustarkastajien tyytymättömyys kaupunginlakimiehen tekemään selvitykseen on ymmärrettävää ja toivon, että kaupunki käsittelee heidän pyyntönsä asiallisesti. Minulla ja rakennustarkastajilla on koko ajan ollut hyvät välit ja samanlainen näkemys ja toive: Kaupungin on kohdeltava kaikkia kuntalaisia, kiinteistön omistajia ja rakentajia tasapuolisesti sekä noudatettava lakeja ja valtuuston päättämiä kaavoja ja ohjeistuksia.”

Päätoimittajan vastaus 8.5.2020

Päätoimittaja Tapio Honkamaan mukaan Mikkelin Kaupunkilehti nojaa kaikessa toiminnassa Journalistin ohjeisiin sekä omaksumaansa tehtävään Mikkelin seudun edun vaalijana. Luotettavuus ja lukijoiden luottamus ansaitaan totuudenmukaisella tiedonvälityksellä, jota lehti päätoimittajan mukaan ehdottomasti noudattaa kaikessa uutistyössä.

Kantelun kohteena oleva juttu liittyy vyyhteen, joka alkoi Mikkelin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan kirjoittelusta maaliskuussa 2019. Tapahtumien kulku on kirjattu kaupunginhallituksen kokouksen (20.4.2020) tarkistettuun pöytäkirjaan seuraavasti:

”Korruptiota koskevat väitteet nousivat ensimmäisen kerran esille [kantelijan] lähettämässä sähköpostissa, jossa esitettiin suora kysymys, miten paljon ulkopuoliset tahot maksavat kahdelle viestissä nimetylle viranhaltijalle. Sähköposti oli lähetetty tiedoksi kaupungin ylimmille viranhaltijoille.

Sähköpostiviesti käynnisti asian selvittämisen työsuojeluasiana ja selvittäminen päättyi siihen, että [kantelija] ja toinen sähköpostissa nimetty viranhaltija sopivat asian. Sähköpostin lähettämisen jälkeen Länsi-Savossa julkaistiin [kantelijan] mielipidekirjoitus, jossa väitettiin Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa olevan rakenteellista korruptiota.

Kaupunginhallitus pyysi [kantelijalta] selvitystä tähän lehtikirjoitukseen liittyen. [Kantelija] antoi vastauksen kaupunginhallituksen selvityspyyntöön. [Kantelijan] antama selvitys sisälsi lukuisia kysymyksiä ja väitteitä rakenteellisesta korruptiosta, näitä kysymyksiä käsiteltiin edellä mainitussa kaupunginhallituksen kokouksessa 20.1.2020. Selvityksessä tuotiin esille myös väite luottamushenkilön painostamisesta. Painostamisen osalta jätettiin myös tutkintapyyntö. Poliisi on katsonut, ettei kyseisessä asiassa ole syytä epäillä rikosta ja poliisi on tällä perusteella päättänyt tutkinnan.”  

Päätoimittajan mukaan kantelijan väitteet jutun asiavirheistä eivät pidä paikkaansa. Rakennustarkastajien edustaja luki jutun rakennustarkastajia koskevan osan ennen julkaisua, ja hänen vähäiset muutostoiveensa toteutettiin lukuun ottamatta pyyntöä, joka koski rakennustarkastajien nimien julkaisematta jättämistä.

Päätoimittajan mukaan lehti ei julkaissut kantelijan pyynnöstä huolimatta oikaisua, koska juttu ei sisältänyt olennaista virhettä. Päätoimittaja kirjoittaa, että jutun kuva-aiheeksi on valittu kantelija, jonka korruptioväitteistä koko jupakka on saanut alkunsa.

Juttu on päätoimittajan mukaan tehty kaupunginhallituksen listan pohjalta, jossa päätökseksi tuli tilata selvitys korruptiosta ulkopuoliselta selvittäjältä. Lehti halusi selvittää, millainen selvityksestä tulee ja kuka sen mahdollisesti tekee. Kantelijalta ei päätoimittajan mukaan tässä yhteydessä kysytty kommenttia, koska hänen kantansa juttuun oli ollut esillä Mikkelin Kaupunkilehdessä ja muissa tiedotusvälineissä vuoden mittaan useita kertoja. Tämä on päätoimittajan mukaan normaali toimintatapa jutuissa, joissa uutisseuranta jatkuu kuukausia tai jopa vuosia.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Mikkelin Kaupunkilehti julkaisi netti- ja printtiversiossaan uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Uutisessa kerrottiin kaupunginhallituksen päättäneen teettää ulkopuolinen selvitys valtuuston varapuheenjohtajan esittämistä korruptiosyytöksistä. Taustalla kerrottiin olevan rakennusvalvonnan työntekijöiden kaupunginhallitukselle jättämä vetoomus. Uutisessa kerrottiin, että rakennusvalvontaa kohtaan on esitetty vakavia väitteitä, ja että rakennustarkastajat haluavat asiaan selvyyden luottamuksen ja työrauhan palauttamiseksi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli rajatusta näkökulmasta tehty seurantauutinen. Lehti teki rakennustarkastajien vetoomuksen sisällöstä ja motiiveista tulkinnan, johon sillä oli perusteet, eikä jutussa siten ollut kantelijan väittämää asiavirhettä. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Lehti korosti valitsemaansa näkökulmaa otsikollaan. Kantelijan kuvan käyttäminen oli perusteltua, koska hän liittyy olennaisesti jutun aiheeseen.

Neuvosto katsoo, että kantelija joutui uutisessa kielteiseen julkisuuteen, kun siinä vihjattiin, että hänen toimintansa on heikentänyt kaupungin viranhaltijoiden työrauhaa. Lehden olisi ollut hyvä harkita kantelijan kuulemista viimeistään siinä vaiheessa, kun hän toi sähköpostitse ilmi näkemyksiään, jotka uutisesta puuttuivat. Huomioiden kantelijan asema merkittävänä kuntapoliitikkona yksittäisen seurantauutisen aiheuttama julkisuus ei tässä tapauksessa kuitenkaan ollut niin kielteistä, että kuuleminen olisi ollut välttämätöntä. Tapahtumasarja on saanut alkunsa kantelijan ulostulosta, jota uutisessa siteerattiin. Kantelija olisi myös voinut tarjota lehdelle omaa kannanottoaan tai esimerkiksi mielipidekirjoitusta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Mikkelin Kaupunkilehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Niko Nurminen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen.