6811/SL/18

Langettava

Lehti julkaisi ulkomaalaiseen lähteeseen perustuvan jutun, jossa esitetyt lääketieteelliset tiedot eivät olleet uskottavia. Lehti ei ollut tarkistanut tietoja riittävästi eikä se pystynyt perustelemaan juttunsa tietojen oikeellisuutta. Jutussa oli olennainen asiavirhe, jota ei ollut pyynnöistä huolimatta korjattu.

Kantelu 16.3.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 8.3.2018 julkaisemaan juttuun ”Muistinsa menettänyt nuori nainen itkee joka kerta, kun hänelle kerrotaan miehen ottaneen avioeron”.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201803082200797861_ul.shtml

Kantelun mukaan juttu on erittäin todennäköisesti valheellinen. Kuvien, ja ilmeisesti koko jutun lähteenä on Central European News, joka julkaisee valheellisia ”viraaliuutisia”. Kantelun mukaan tietolähteeseen ei ole suhtauduttu kriittisesti. Kantelun mukaan myöskään jutun tarinassa ei ole loogisuutta: ”esimerkiksi miksi äiti olisi niin sadisti, että joka päivä itkettäisi lastaan, eikä naisen sairauden oireet täsmää tarinaan. Noin vakavia vaikutuksia muistiin sairaudella ei ole eikä varsinkaan useita kuukausia kestäviä.”

Kantelun mukaan jutussa on käytetty lähteitä mainitsematta niitä. Jutun lähteenä on todennäköisesti CEN, tai asiasta kirjoittaneet The Sun tai Daily Mail. Mitään lähteitä ei ole kuitenkaan mainittu. Iltalehti myös kirjoittaa ”Paikallisten lehtien mukaan Veronika itkee joka ilta menetettyä rakkauttaan. Lehtien kommenttipalstoilla Veronika on saanut paljon sympatiaa.” Lehti ei kuitenkaan kerro, mistä lehdistä kommentit ovat. Kantelun mukaan näitä lehtiä ei luultavasti joko ole tai sitten Iltalehti ei tiedä lähteitä, koska se kopioi juttunsa muualta.

Kantelija kertoo lähettäneensä Iltalehdelle kaksi korjauspyyntöä, mutta ei ole saanut kumpaankaan vastausta.

Päätoimittajan vastaus 3.5.2018

Iltalehden vt. päätoimittaja Tuukka Matilaisen mukaan Iltalehden lähteenä on uutistoimisto Central European Newsin (CEN) tuottama juttu ja kuvat, jotka on välitetty Iltalehdelle MV-photosin kautta ja käännetty toimituksessa omaksi jutuksi myös omaa sisällönhankintaa apuna käyttäen. Kantelija esittää vahvan oletuksen, ettei kyseinen tarina pitäisi paikkaansa. Hänellä ei kuitenkaan ole minkäänlaista näyttöä väitteensä tueksi. Myös tarinan loogisuuden kyseenalaistaminen nojaa puhtaasti oletuksiin. Päätoimittajan mukaan Iltalehdellä ei ole nojaten toimittajansa tiedonhankintaan sairaudesta mitään syytä olettaa, että alkuperäinen juttu ei pitäisi paikkaansa. Toimittaja on perehtynyt jutussa käsiteltyyn sairauteen ja peilannut jutun tietoja omiinsa. Päätoimittajan mukaan CEN:in välittämä juttu on julkaistu kymmenissä muissa tiedotusvälineissä ympäri maailmaa, myös Suomessa, eikä korjaavia tai vastakkaisia tietoja ole ilmaantunut juttujen julkaisun jälkeen.

Kantelija viittaa Iltalehden rikkoneen journalistin ohjeiden kohtia 7, 8, 10 ja 12. Mitä tulee lähdeviittauksiin, kyseessä on päätoimittajan mukaan virhe, joka on sittemmin korjattu. Kuvat on Iltalehden jutussa normaalin käytännön mukaisesti kreditoitu kyseiselle uutistoimistolle, jota Suomessa edustaa MV-photos. Lukijan palaute tekstin huonosta lähdekreditoinnista ei ole saavuttanut Iltalehden toimituksessa oikeaa tahoa, minkä vuoksi viittaus alkuperäislähteeseen on lisätty vasta asian tultua lehden tietoon kantelun myötä. Päätoimittajan mukaan Iltalehden toimituksessa ei siis ole tehty erillistä päätöstä siitä, ettei lähde olisi näkyvissä.

Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, tietojen mahdollisimman hyvään tarkastamiseen ja tietolähdettä koskevaan kriittiseen suhtautumiseen täyttyvät päätoimittajan mukaan Iltalehden uutisoinnissa. Juttua ei ole julkaistu ilman toimittajan omaa perehtymistä asiaan. Taustaselvitysten pohjalta hänellä ei ole ollut mitään syytä epäillä jutun paikkansapitävyyttä. Asiaa on tarkasteltu päätoimittajan mukaan myös julkaisun jälkeen, eikä tämäkään prosessi ole muuttanut käsitystä jutun oikeellisuudesta.

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin Venäjän Tatarstanissa asuvan naisen menettäneen muistinsa akuutin porfyrian seurauksena.

Jutussa ei mainittu sen lähdettä muutoin kuin kuvien osalta. Neuvosto toteaa, että toisen työn käyttämisen näkökulmasta puute oli vähäinen, koska lähde oli uutispalvelu ja se oli merkitty kuviin. Iltalehti myös lisäsi lähteen tekstiin saatuaan vastauspyynnön kanteluun. Vaikka ratkaisu on toisen työn käyttämisen osalta vapauttava, neuvosto toteaa, että tiedotusvälineiden olisi hyvä merkitä viihdeuutispalveluista tai verkosta poimimiensa kertomusten lähteet selkeästi, jotta yleisö voi arvioida juttujen alkuperää.

Neuvosto ei voi ottaa kantaa Iltalehden käyttämän uutispalvelun luotettavuuteen. Neuvosto kuitenkin korostaa, että tiedotusväline on itse vastuussa julkaisemiensa tietojen oikeellisuudesta.

Mikäli tiedotusväline saa korjauspyynnön, sen tulee kyetä varmistamaan tietojen oikeellisuus. Jos jutun uskottavuus ja lähteet on perustellusti kyseenalaistettu, tiedotusväline ei voi jäädä odottamaan, että joku muu todistaa jutun vääräksi.

Neuvoston asiantuntijalta saaman selvityksen mukaan akuutti porfyria ei aiheuta jutussa kuvatun kaltaista muistin menetystä. Myös venäläisissä verkkolähteissä tarinasta kerrotaan versiota, jonka mukaan muistiongelmat eivät johdu tästä sairaudesta vaan erillisestä aivovauriosta. Jutun tietoja ei ollut tarkistettu riittävän hyvin eikä tietolähteisiin ollut suhtauduttu riittävän kriittisesti. Neuvosto toteaa, että jutussa oli olennainen asiavirhe, joka Iltalehden olisi pitänyt korjata saatuaan korjauspyyntöjä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeita 8, 10, 12 ja 20 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Sinikka Tuomi ja Johanna Vehkoo.