6667/SL/17

Vapauttava

Hufvudstadsbladet julkaisi mielipidekirjoituksen, joka kritisoi huoltajuuskiistaa käsittelevää tv-dokumenttia. Kantelija ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä. 

Kantelu 11.5.2017

Kantelu kohdistuu Hufvudstadsbladetin 7.3.2017 verkkosivuillaan ja printtiversiossaan julkaisemaan mielipidekirjoitukseen ”Familjevåld: Barnen har inte en chans” (Perheväkivalta: Lapsilla ei ole mitään mahdollisuutta). Kirjoitus on julkaistu nimimerkillä. 

https://www.hbl.fi/artikel/barnen-har-inte-en-chans/

Kantelija katsoo olevansa kirjoituksessa tunnistettavissa ja joutuvansa siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kirjoituksessa on kantelijan mukaan myös asiavirheitä. Kantelijan mukaan jutussa otetaan useissa kohdissa kantaa hänen persoonaansa ja annetaan ymmärtää, että hän olisi manipuloiva ja narsistinen ja että hän olisi aiheuttanut lapsilleen vahinkoa ja käyttänyt heitä julkisesti hyväkseen osallistuessaan Svenska Ylen tekemään dokumenttiohjelmaan. Kantelijan mukaan jutussa väitetään virheellisesti myös, että hän olisi esiintynyt aiemmin saman asian yhteydessä salanimellä lehtiartikkelissa.

Kantelija toteaa, että mielipidekirjoittaja ottaa lisäksi kantaa siihen, kuinka hänen lapsensa voivat ja että he ovat häviäjiä, eivätkä uskalla kertoa miten asiat oikeasti ovat.  Kantelijan mukaan kirjoituksessa syytetään sekä dokumenttiohjelmaa että osittain häntä henkilökohtaisesti, kun siinä on asiavirheitä ja kun siinä verrataan hänen tapaustaan perheheväkivallan synkimpiin esimerkkeihin.  Kantelijan mielestä kirjoittaja tuo esiin omia kokemuksiaan kyseenalaistaaksen hänen ja hänen perheensä kokemusten uskottavuuden.

Kantelijan mukaan HBL:n printtiversiossa mielipidekirjoituksen yhteydessä oli piirroskuvituksena kaksikasvoinen mies, mikä oli kantelijan mielestä myös vihjailevaa.

Kantelija on järkyttynyt siitä, että lehti on ylipäänsä julkaissut mielipidekirjoituksen ja että se oli julkaistu nimimerkillä. Kantelijan mielestä on itsestään selvää, että mielipidekirjoituksen tekijä tarkoittaa kirjoituksessaan häntä, koska hän esiintyi dokumentissa omalla nimellään. Siksi kantelija oletti, että hänelle olisi tarjottu mahdollisuutta edes vastata kirjoitukseen. Kantelija kertoo yrittäneensä lähettää vastinetta kirjoitukseen useita kertoja HBL:n palautekaavakkeella netissä sekä lähettäneensä lehdelle sähköpostiviestejä, joihin ei ensin vastattu. Kun kantelija ei saanut vastausta viesteihinsä, hän kertoo ottaneensa yhteyttä lehden toimitukseen

Kantelija kertoo olettaneensa, että vastaamattomuuden syynä olisi ollut tekninen virhe. Lehti oli kuitenkin selvittänyt kantelijalle ensin, ettei sillä ole viikonloppuisin töissä henkilöitä, jotka vastaavat mielipidekirjoituksista. Kantelija toteaa, että lehden sivuilla kuitenkin julkaistiin kymmenkunta mielipidekirjoitusta saman viikonlopun aikana.

Kantelija kertoo, että hänelle vastattiin lehdestä seuraavaksi, että mielipidekirjoitus oli suunnattu Yleen, eikä hänen vastinettaan ole siitä syystä julkaistu.

Lehti oli kantelijan mukaan myös todennut, että mikäli mielipidekirjoitus olisi kohdistunut kantelijaan, ei HBL olisi sitä julkaissut, koska lehti ei anna tilaa mielipidekirjoituksille, joissa käsitellään esimerkiksi yksityisiä huoltajuuskiistoja ja joissa eri osapuolet ovat tunnistettavissa. 

Kantelija toteaa, että asia on juuri päinvastoin kuin lehti selittää: häneen viitataan kirjoituksen useissa kohdissa. Kantelija kertoo pyytäneensä lehteä vielä harkitsemaan päätöstään ja lähettänyt vastinepyyntönsä tueksi listan siitä, kuinka monessa tekstin kohdassa viitataan häneen sekä mitä asiavirheitä ja ristiriitaisuuksia jutussa oli. 

Kantelijan mukaan päätoimittaja totesi, että mielipidekirjoittajan kirjoitus oli suunnattu Ylelle ja että Yle oli vastannut kirjoittajalle. 

Kantelijan mukaan päätoimittaja oli todennut hänelle, että ”vastineesi on luonnollisesti hyvin henkilökohtainen, mutta samalla avaat vastauksellasi oven yksityiseen sfääriin, johon kuuluvat esimerkiksi lapsesi, eikä tämän kaltaista keskustelua käydä HBL:n mielipidesivuilla”.

Kantelijan mielestä juuri lehden julkaisema mielipidekirjoitus oli avannut oven yksityiseen sfääriin ja ottanut kantaa henkilökohtaisesti häntä vastaan. 

Kantelijan mielestä lehti eikä sen päätoimittaja toiminut linjansa mukaisesti, kun julkaistu mielipidekirjoitus on hyvin yksityiskohtaisesti henkilökohtainen ja kirjoittaja kertoo myös lapsistaan. Kantelijan mukaan kirjoituksessa arvioidaan kyllä myös Ylen toimintaa, mutta useimmat kirjoituksen väitteistä kohdistuvat kantelijaan. Kantelija toteaa, että koska Ylen dokumentti myös käsitteli hänen asioitaan, on myös mielipidekirjoitus jo siitä syystä kohdistunut kantelijaan henkilökohtaisesti.

Kantelija kertoo ilmoittaneensa HBL:n päätoimittajalle näkökulmansa ja pyytäneensä tätä vielä harkitsemaan uudestaan vastineen julkaisemista. Kantelijan mukaan kirjeenvaihto päättyi päätoimittajan kieltävään vastaukseen.

Kantelijan mukaan HBL:n julkaisemaa mielipidekirjoitusta on jaettu ja kommentoitu lukemattomia kertoja sosiaalisessa mediassa. Kantelija kertoo, että useat hänen vanhat ystävänsä, tuttavansa sekä kollegat eri yhteisöistä ovat ottaneet kantaa mielipidekirjoitukseen mm. jakamalla kirjoitusta edelleen. 

Kantelija toteaa, että vaikka kirjoittaja on käyttänyt nimimerkkiä, hänen kotipaikkakunnallaan tiedetään yleisesti, kuka kirjoittaja on. Kantelija kertoo myös itse tietävänsä kirjoittajan henkilöllisyyden. Kantelija toteaa, että vaikka asialle ei voi enää mitään, hänen olisi pitänyt saada vastata kirjoituksessa esitettyihin syytteisiin ja väitteisiin.

Kantelija toteaa myös, että HBL ei olisi saanut julkaista tekstiä nimimerkillä varustettuna, koska kirjoitus kohdistuu niin voimakkaasti häneen. Kantelija toteaa, että kirjoituksella on mustattu hänen mainettaan ja hänen mielestään on syvästi epäoikeudenmukaista, että hänen asiallista vastaustaan kirjoitukseen ei ole julkaistu, kun taas mielipidekirjoittajan vähemmän asialliset arvailut ja väitteet saavat edelleen olla lehdessä.

Kantelijan mukaan jutussa rikotaan Journalistin ohjeiden kohtaa 15, kun jutun otsikkoon on liitetty sana ”perheväkivalta”, josta kantelijan mukaan hänen tapauksessa ei ole ollut kysymys. Kantelija katsoo, että hänet yhdistetään jo otsikossa virheellisesti perheväkivaltaan. 

Kantelija on saattanut lehdelle tiedoksi jutussa seuraavat virheinä pitämänsä asiat: 

Kantelun mukaan jutussa on virhe, kun sen otsikkoon on liitetty sana ”Perheväkivalta”. Kantelija katsoo, että hänet yhdistetään jo otsikossa perusteetta perheväkivaltaan. Kantelijan mielestä otsikolle ei löydy vastinetta jutusta.

Kantelun mukaan jutussa on virhe, kun siinä väitetään, että kantelija olisi aiemmin esiintynyt jossain sanomalehdessä salanimellä.

Kantelun mukaan jutussa on virhe, kun siinä todetaan, että [kantelijan] lapset eivät voi hyvin ja että heitä on käytetty julkisesti hyväksi.

Kantelijan mukaan HBL:n toiminta on tahrannut hänen ja hänen perheensä maineen ja aiheuttanut pahaa mieltä. 

Kantelija toivoo edelleen, että hän saisi mahdollisuuden vastata kirjoitukseen, jotta saisi edes osittain maineensa palautettua.

Päätoimittajan vastaus 16.10.2017 

Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Susanne Ilmonin totea, että ”kantelija katsoo, että HBL rikkoo hyvää journalistista tapaa, kun se on julkaissut mielipidekirjoituksen, jossa arvostellaan Svenska Ylen päätöstä esittää dokumenttiohjelman ”Pappa har inte en chans”, eikä ole julkaissut kantelijan vastinetta mielipidekirjoitukseen vaan on julkaissut Ylen vastineen”.

Päätoimittajan mukaan mielipidekirjoitus julkaistiin noin kuukausi sen jälkeen, kun Yle Fem oli esittänyt dokumenttiohjelman kantelijan taistelusta lapsistaan pitkittyneessä huoltajuuskiistassa. Mielipidekirjoitusta edelsi julkinen keskustelu asiasta sen jälkeen, kun Yle oli ilmoittanut, että ohjelmaa ei voitu esittää alkuperäisen aikataulun mukaan, koska se piti leikata uudestaan. Kantelijan lapset esiintyivät dokumentissa eikä sille ollut heidän äitinsä lupaa. Yle joutui leikkaamaan lapset kokonaan pois dokumenttiohjelmasta, jotta heitä ei tunnistettaisi.

Päätoimittaja on liittänyt vastaukseensa linkin Svenska Ylen juttuun, jossa selvitetään, miksi dokumentin esittäminen siirtyi: https://svenska.yle.fi/artikel/2016/12/09/pappornas-ojamlika-sits-i-vardnadstvister-ar-en-viktig-berattelse

Päätoimittaja on liittänyt vastaukseensa myös linkin lehden julkaisemaan Svenska Ylen omaan kannanottoon: https://www.hbl.fi/artikel/yle-foljde-sina-etiska-riktlinjer/

Päätoimittajan mukaan nimimerkillä ”Mamma och psykolog” esiintynyt mielipidekirjoittaja kyseenalaistaa Svenska Ylen päätöksen esittää ohjelman siksi, että kantelijan kolmen alaikäisen lapsen ei voida katsoa voineen ottaa kantaa siihen, voivatko he olla mukana dokumentissa. Nimimerkki myös ihmettelee, miksi lasten isää [kantelijaa] ei haastateltu anonyymisti, jotta lapsia olisi suojeltu. Mielipidekirjoittaja toteaa, että ”ohjelmassa esille nostettu aihe on tärkeä, mutta miksi se pitää tehdä lasten terveyden kustannuksella. Isää olisi voitu haastatella nimettömänä”. 

Päätoimittaja toteaa, että kirjoittaja ihmettelee myös ohjelman nimeä ”Pappa har inte en chans”, koska isä sai päinvastoin alkaa tavata lapsia viikoittain. ”Kaikesta huolimatta hän sai mahdollisuuden osoittaa taitojaan isänä.”

Viitaten JO 21 – 21 päätoimittaja toteaa, että kantelija on itse päättänyt osallistua tv-ohjelmaan ja on saanut mahdollisuuden kertoa oman versionsa huoltajuuskiistasta vapaasti ja kenenkään sitä kiistämättä sekä kertoa minkälaisena isänä itsensä näkee sekä suhteessa lapsiinsa että kotikaupunkinsa sosiaalitoimen asiakkaana. Huoltajuuskiistan muita osapuolia – ei äitiä, ei lapsia eikä sosiaaliviranomaisia – ole kuultu dokumenttiohjelmassa.

Päätoimittajan mukaan kantelijalle ei ole voinut olla yllätys, että yleisö muodostaa käsityksen hänestä ja tv-ohjelmassa kuvailluista tapahtumista ja että yleisö reagoi asioihin eri tavoin oman viitekehyksensä mukaan.

Päätoimittajan mukaan mielipidekirjoituksessa kyseenalaistettiin dokumentin tekeminen arkaluonteisesta ja moniulotteisesta asiasta ja se, kuinka dokumentin teossa voidaan suojella lapsia vanhempien riitelyn aiheuttamalta kärsimykseltä.

Päätoimittaja toteaa, että kantelija yhdistää jollain oudolla tavalla omalla nimellään esiintymisensä tv-ohjelmassa siihen, että HBL ei olisi hänen mielestään saanut julkaista mielipidekirjoitusta nimimerkillä.

Päätoimittajan mukaan mielipidekirjoittaja ei kohdista tekstiään kantelijan persoonaan vaan nostaa esiin vaikeaa tematiikkaa, joka koskettaa useita perheitä. Se, että kirjoittajalla on kokemuksia perheväkivallasta ja hän kirjoittaa siksi nimimerkin suojassa, ei tahraa kantelijan mainetta tai aseta hänen uskottavuuttaan kyseenalaiseksi vaan suojaa hänen omaa perhettään.

Päätoimittajan mukaan mielipidekirjoituksen otsikko ”Barnen har inte en chans” ei viittaa kantelijan lapsiin vaan siihen, että yleensä lapset ovat usein häviäjiä tulehtuneissa huoltajuuskiistoissa. Tätä mielipidekirjoittaja alleviivaa viitatessaan omiin lapsiinsa ja kokemuksiinsa.

Mielipidekirjoittajan tekstissä ei päätoimittajan mukaan missään kohdassa esitetä, että kirjoittaja epäilisi, että kantelijan kamppailu lapsistaan tai hänen kaipauksensa ja rakkautensa heitä kohtaan ei olisi aitoa vaan kirjoittajan pointti on, että kukaan ulkopuolinen ei voi täysin tietää kaikkea, mitä jonkun toisen kodissa tapahtuu.

Päätoimittajan mukaan kantelija epäilee sitä tosiasiaa, että HBL:n keskusteluosastolla ei ole viikonloppuisin työntekijöitä, koska hänen vastaustaan mielipidekirjoitukseen ei julkaistu, mutta

muiden henkilöiden kirjoituksia julkaistiin viikonlopun aikana. Päätoimittajan mukaan HBL:n keskusteluosaston viikonlopun sisältö suunnitellaan etukäteen lauantaista maanantaihin ja sivut tehdään jo perjantaina, eikä niiden sisältöä sen jälkeen muuteta.

Viitaten Journalistin ohjeiden kohtiin 21 – 22 päätoimittaja toteaa, että tässä tapauksessa mielipidekirjoituksen kohteena oli Svenska Yle, eikä ohjelmassa esiintynyt isä, eli kantelija. Yle sai vastata kirjoituksessa esitettyyn kritiikkiin nopeasti, eli kaksi päivää mielipidekirjoituksen julkaisemisen jälkeen. Svenska Ylen dokumentista vastannut tuottaja Peter Berndtson kirjoitti vastineessaan, että Yle oli noudattanut eettisiä linjauksiaan, joiden perusteella Yle päätti, että [kantelijan] lapset eivät ole mukana dokumentissa. Yle toteaa vastineessaan, että [kantelijan] lapsia ei ole käytetty hyväksi julkisesti, koska dokumentissa esiintyneet lapset eivät olleet siinä esiintyneen isän lapsia.

Viitaten Journalistin ohjeiden kohtaan 20 päätoimittaja toteaa, Svenska Ylen dokumentti oli arvosteltu Hufvudstadsbladetissa jo 9.12.2016 ja samaan aikaan myös useissa suomenkielisissä lehdissä, joten päätoimittajan mukaan voidaan katsoa, että kantelija on ”esiintynyt” sanomalehdessä(-lehdissä) jo aiemminkin. 

Päätoimittajan mukaan mielipidekirjoituksessa sen sijaan todettiin virheellisesti, että siinä olisi käsitelty Svenska Ylen Spotlight -ohjelman jaksoa. Tämä virhe korjattiin samassa yhteydessä, kun Yle Svenskan vastine julkaistiin. 

Viitaten Journalistin ohjeiden kohtaan 15 päätoimittaja toteaa, että kantelija yhdistää itse itsensä otsikossa olevaan sanaan, jolla korostetaan mielipidekirjoituksen sanomaa huoltajakiistoista ja perheväkivallasta yleisesti. Päätoimittajan mukaan kantelija lukee tekstistä asioita, joita ei mielipidekirjoituksessa ylipäänsä ole, samoin kuin hän näkee omat kasvonsa HBL:n mielipidejutun piirroskuvituksessa, joka on vain piirros yhteiskunnallisesti tärkeään kysymykseen, eikä kantelijan muotokuva.

Viitaten Journalistin ohjeiden kohtaan 12 päätoimittaja toteaa, että kantelusta ei käy ilmi mitkä mielipidekirjoituksen tiedot lehden olisi pitänyt tarkastaa erityisen kriittisesti. Siksi HBL:n on päätoimittajan mukaan mahdotonta vastata kantelijan väitteeseen.

Päätoimittajan mukaan HBL ei ole rikkonut yhtäkään Journalistin ohjeiden kohtaa.

Ratkaisu

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Hufvudstadsbladet julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin Svenska Ylen esittämää dokumenttia, joka käsitteli pitkittynyttä huoltajuuskiistaa. Lehti julkaisi myöhemmin Svenska Ylen oman kannanoton, mutta ei julkaissut kantelijan lehdelle lähettämää omaa kannanottoa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelija oli tunnistettavissa mielipidekirjoituksesta, koska hän oli esiintynyt kyseisessä tv-dokumentissa omalla nimellään. Neuvosto toteaa, että mielipidekirjoituksen kritiikki kohdistui kuitenkin Svenska Ylen tv-dokumentissaan tekemiin ratkaisuihin eikä kantelijaan. Kantelijalle ei siten syntynyt oikeutta omaan kannanottoon.

Mielipidekirjoituksen otsikko vastasi sen sisältöä, eikä otsikossa ollut asiavirhettä. Mielipidekirjoituksen vinjettiteksteissä käytetty asiasana ”perheväkivalta” viittasi kirjoittajan kokemuksiin. Tekstissä ei väitetty kantelijan syyllistyneen perheväkivaltaan.

Mielipidekirjoituksessa saattoi olla olennainen asiavirhe, kun siinä todettiin, että kantelija oli aiemmin puhunut samasta asiasta jossain sanomalehdessä nimettömänä. Kantelija ei kuitenkaan ollut pyytänyt lehteä oikaisemaan virhettä. Kirjoituksessa ei ollut muita olennaisia asiavirheitä.

Neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Juha Honkonen.