6369/SL/16

Vapauttava

Tiedotusvälineet julkaisivat Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Juttu oli osin harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lisäksi Lännen Media ja kyseiset tiedotusvälineet tarkensivat uutisointiaan jatkojutuissa vielä saman päivän aikana. Vapauttava äänin 9–1. Eriävä mielipide.

Kantelu 23.10.2016

Kantelu kohdistuu Lännen Median 16.10.2016 julkaisemaan juttuun, joka on ollut eri lehdissä ainakin otsikoilla ”Hallitus lupaa yliopistoille satoja miljoonia euroja” ja ”Yliopistoille tulossa satoja miljoonia euroja rahoitusta – hallitus toteuttaa nobelistin neuvon”. Kantelija on maininnut kantelussaan Turun Sanomat, Aamulehden ja Kalevan, joten kantelu kohdistuu erityisesti niiden verkkoversioihin:

http://www.ts.fi/uutiset/kotima/2962235/Hallitus+lupaa+yliopistoille+satoja+miljoonia+euroja

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/yliopistoille-tulossa-satoja-miljoonia-euroja-rahoitusta-hallitus-toteuttaa-nobelistin-neuvon/

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yliopistoille-tulossa-satoja-miljoonia-euroja-rahoitusta-hallitus-toteuttaa-nobelistin-neuvon/740985/

Kantelijan mukaan juttu oli karkeasti tosiasioiden vastainen. Kantelija on lähettänyt Lännen Medialle pyynnön korjata juttua. 

Viestissään hän on kirjoittanut, että seuraava jutun väite on karkeasti virheellinen: “Hallitus valmistelee satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta yliopistoille ja

ammattikorkeakouluille.”

Kantelijan mukaan yliopistot eivät ole saamassa toimintaan lisärahoitusta vaan ainoastaan 

pääomitusta, joka on aivan eri asia: yliopisto voi käyttää siitä vain pääoman (toivottua) tuottoa, joka on parhaimmillaankin vain murto-osa pääomasta. Jos “satojen miljoonien” pääomitus jaetaan Suomen 14 yliopiston kesken, yhden yliopiston vuosituotot liikkunevat vain sadoissa tuhansissa euroissa. Samaan aikaan hallitus toteuttaa yksistään tänä vuonna jo päättämänsä yli 100 miljoonan euron leikkaukset yliopistojen toimintamäärärahoihin. Kyseessä ei todellakaan ole tuntuva “lisärahoitus” vaan marginaalinen lohdutuspalkinto, kantelija toteaa. Lisäksi pääomitus ei ole vastikkeetonta: hallitus antaa pääomitusta vain sillä ehdolla, että yliopisto toteuttaa hallituksen vaatimia “rakenteellisia uudistuksia” – siis suomeksi lakkauttaa joitakin yksiköitään, kantelija toteaa.

Kantelija on Lännen Medialle kirjoittamassaan viestissä myös vedonnut Journalistin ohjeiden kohtiin 8, 10, 11, 12, 15 ja 20.

Lännen Media ei ole vastannut kantelijalle, ja hänen tietääkseen minkäänlaista oikaisua ei ole julkaistu.

Lännen Median vastaus 9.2.2017

Lännen Median yhteistuotannon päätoimittaja Matti Posio kirjoittaa, että kantelija esitti Lännen Median yhteistoimituksen palautejärjestelmään lähettämässään viestissä (16.10.2016) ja myöhemmin JSN-kantelussa, että Lännen Median uutinen yliopistojen lisärahoituksesta pääomittamalla – eli lupaamalla niille valtiolta pääomarahoitusta ja mahdollisuus pääomituksen tuottojen käyttämiseen oman harkintansa mukaan myöhemmin – olisi yksiselitteisesti ”karkean virheellinen”. 

”Lisätarkistusten jälkeenkään emme päätyneet samaan lopputulokseen”, Posio toteaa. Hänen mukaansa kaikki uutisessa kerrotut tiedot pitivät paikkansa ja niillä oli selkeästi mainittu lähde. Uutisointi perustui ensin opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen haastatteluun ja sitten useisiin jatkohaastatteluihin, joissa yliopistojen pääomitusta käsiteltiin monipuolisesti ja kriittisesti. Koska uutinen ei ollut asiasisällöltään virheellinen tai väärä, Lännen Media ei myöskään julkaissut oikaisua tai korjannut uutista merkittäviltä osin.

Päätoimittaja kertoo, että kantelijan ja muiden henkilöiden yhteydenottojen jälkeen Lännen Median 

yhteistoimitus tarkisti uudelleen uutisen taustoja ja oikaisun tarvetta normaalissa journalistisessa prosessissa, jota voi kuvata tavallista perusteellisemmaksi. Posion mukaan tarkoituksena oli varmistaa, että yhteistoimituksen uutisointi ei ole esimerkiksi liikaa ministerin poliittisen näkökulman varassa. Keskusteluun osallistuivat myös julkaisijalehtien päätoimittajat. Seuraavina päivinä Lännen Media teki 

eri näkökulmista useita jatkojuttuja, joissa uutisen nostattamia jatkokysymyksiä selvitettiin. Samalla Lännen Media pyysi useilta yliopistojen edustajilta ja muilta asiantuntijoilta tai asianosaisilta kriittisiä arvioita uutisen tiedoista ja myös opetusministerin haastattelusta, johon uutinen aluksi perustui. Yksikään haastateltavista ei pitänyt uutista virheellisenä.

Päätoimittaja kirjoittaa seuraavasti: ”Näkemyksemme mukaan kyseessä onkin erimielisyys uutisten näkökulmasta, painotuksesta ja rajauksesta kantelijan ja toimituksen välillä, eikä oikaistava olennainen virhe.” Hänen mukaansa uutisissa käsiteltävä asia on varsin monimutkainen, ja vertailtaviin rahoitussummiin sisältyy useita jos-tekijöitä. Yhteiskunnallisesti merkittäviä uutisia on julkaistava myös monitulkintaisista ja epävarmoihin tulevaisuuden vaikutuksiin liittyvistä päätöksistä. Kun uutisen tiedot pitävät ja lausunnot ovat tarkkoja, uutisen näkökulmaa tai rajausta on mahdotonta tuomita yksiselitteisesti vääränä, päätoimittaja kirjoittaa.

Päätoimittaja toteaa, että kantelija on oikeassa huomauttaessaan, että uusi pääomitus ja yliopistojen toimintarahoitus ovat kaksi eri asiaa. Mainittu uutisointi käsitteli ennen muuta yliopistojen pääomitusta, joka pitkällä aikavälillä parantaisi yliopistojen rahoituspohjaa. Pääomitus on luonteeltaan uudenlaista ja uutta rahoitusta, siis ”lisärahoitusta”, kuten uutisessa kerrottiin, päätoimittaja perustelee. Tuohtumus toisen rahoitusmuodon leikkauksista ei tätä kumoa, vaikka tietenkin leikkaukset on mainittava taustatiedoksi uutisissa lisärahoituksesta pääomittamalla, päätoimittaja jatkaa.

Päätoimittaja kertoo, että Lännen Median tuotti osakaslehdilleen useita uutisjuttuja, jotka käsittelivät hallituksen päätöstä lisätä ja uudistaa yliopistojen pääomarahoitusta. Talousviisaiden ryhmän hallitukselle ehdottama pääomitus on pitkän aikavälin rahoitusratkaisu, jonka lopullista vaikutusta yliopistojen tulokehitykseen ei tiedetä tarkasti ennen kuin vuosien päästä. Vaikutus riippuu, kuten jutuissa todetaan, rahoitusmallin toteutustavasta ja viimeiseksi yliopistoista, joille päätösvalta pääomatuottojen käyttötarkoituksesta aiotaan siirtää. Jatkojutuissa selvitettiin myös yliopistojen rehtorien näkemykset siitä, mihin pääomatuotot on järkevintä suunnata ja kuultiin aiheesta Suomen Akatemian puheenjohtajaa.

Päätoimittajan mukaan pääomitus ja sille kaavaillut uudet pelisäännöt kerrottiin ensiksi isossa uutisessa asiasta (16.10.2016) perustuen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen haastatteluun ja hänen kertomiinsa tietoihin. Ministeri kuvasi lisärahoitusta suureksi ja korosti, että pääomituksesta puhuttaessa mittaluokan on oltava tuntuva toivotun vaikutuksen saamiseksi: ”Puhutaan sadoista miljoonista euroista”. Jutussa siis asiaa valmisteleva ministeri kertoi normaaliin tapaan hallituksen kaavailemista päätöksistä ja rahoitusmalleista, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittaja sanoo, että heti alkuperäisessä uutisessa todettiin sekin, että hallitus on leikannut alkukaudellaan yliopistojen toimintarahoitusta. Asiaa ei kerrottu ainoastaan faktalaatikossa tai jatkojutuissa, vaan monissa uutisjutuissa itsessään. Yliopistojen määrärahojen leikkauksista oli myös vastikään uutisoitu näyttävästi, joten lukijoiden voitiin olettaa olevan asiasta tietoisia. Seuraavina päivinä yliopistojen rehtorit ja rahoituksen asiantuntijat arvioivat lisärahoitusta. Kysyimme heiltä arviota siitäkin, puhuiko ministeri muunneltua totuutta tai oliko uutisessa väärinkäsitys, mutta epäilys ei saanut vahvistusta yhdeltäkään haastateltavista.

Päätoimittaja toteaa, että uutisjutussa on aina tehtävä rajaus ja valittava näkökulma. Kantelijan mainitsemat uutiset koskevat yliopistoille suunniteltua uutta rahoitusmallia eli pääomittamista uutena rahoitusmallina. Koska juuri tämä oli uutisarvoinen asia, oli luontevaa keskittyä uutisessa pääosin pääomitusmalliin eikä sekoittaa sitä koko ajan toisen rahoitusmallin leikkauksiin. Uutistoiminnassa toisaalta-toisaalta-tyyppinen ilmaisu ei ole yleensä tehokasta kerrontaa.

Päätoimittaja sanoo, että kuten usein uutistyössä, tiedot perustuvat vielä kesken olevaan päätöksentekoprosessiin. Kuinka suuri pääomituksen kautta annettavasta lisärahoituksesta lopulta voi tulla ja minkä muodon malli saa, alkaa kirkastua hallituksen puoliväliriihessä. Silloin aiheeseen palataan, päätoimittaja sanoo. Ministerin ulostulo aiheesta oli tärkeä uutinen, jonka muoto sisälsi epäilemättä kovaa kritiikkiä saaneelta hallitukselta myös tarkoitusharkintaa, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittaja pahoittelee, että palautejärjestelmään tulleeseen viestiin ei vastattu henkilökohtaisesti. Päätoimittajan mukaan Lännen Media pyrkii parantamaan tarkkuutta tässä, sillä vastaaminen asiallisiin viesteihin on aina suositeltava toimintatapa. Tässä tapauksessa oikaisuvaadetta ei ollut osoitettu päätoimittajalle eikä virhe-epäily koskettanut viestin lähettäjää suoraan henkilönä, jolloin kynnys jättää vastaamatta madaltui, päätoimittaja sanoo.

Lännen Median vastaus lisäkysymykseen 9.2.2017

Käsittelyynottopäätöksessään Julkisen sanan neuvosto pyysi Lännen Mediaa selvittämään, voiko konserniyhteistyö johtaa siihen, että lehdet eivät riittävästi kanna omaa vastuutaan Journalistin ohjeiden noudattamisessa. 

Lännen Mediaa pyydettiin myös selvittämään vastauksessaan, toteutuuko JO 13:n mukainen 

uutistapahtumien täydentävä raportointi ja uutistapahtumien seuranta, jos jatkojuttuja ei ole linkitetty suoraan juttuun, vaan ne ovat ”Lisää aiheesta” -vinjetin alla verkkosivujen nykyisessä formaatissa.

Lännen Median yhteistuotannon päätoimittaja Matti Posio toteaa, että Lännen Median yhteistoimitus tuottaa valtakunnallisista ja ulkomaanaiheista sisältöä osakkainaan oleville 12 sanomalehdelle. Lännen Media toimii ikään kuin jokaisen osakaslehtensä toimituksen valtakunnallisena ja ulkomaan osastona.

Lännen Median osakaslehdissä tai yhteistoimituksessa ei ajatella, että pelkkä ”aiheesta lisää” -linkitys riittäisi korjaamaan jutuissa olleita virheitä, Posio sanoo. Milloin jutussa on olennainen virhe, on toimintaohjeena sen korjaaminen samaan juttuun lisämerkinnöillä tai oikaisemalla JSN:n ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti.

Kantelussa vaadittiin kuitenkin korjauksia juttuihin, joiden sisältö ei ole objektiivisesti ja yksiselitteisesti virheellinen. Jyrkkäkään erimielisyys uutisen näkökulmasta tai painotuksesta ei ole merkki virheestä tai oikaisun tarpeesta. Saman aineiston pohjalta eri henkilöille voi syntyä erilaisia tulkintoja, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittajan mukaan Lännen Median lehtiyhteistyö ei ole johtanut valppauden vähentymiseen osakaslehdissä. Päinvastoin Lännen Median valtakunnallisen yhteistoimituksen ja osakaslehtien kesken toteutuu kaksoisvarmistus: osakaslehdet vartioivat Lännen Median juttujen luotettavuutta, ja Lännen Median vetäjä seuraa päivittäin aineiston ilmestymistä osakaslehdissä. Uutisjärjestelmää voisi verrata STT:n ja sen julkaisijamedioiden väliseen suhteeseen, jossa uutisten sisällöstä, paikkansapitävyydestä ja korjaamisesta vastaa ensiksi STT:n päätoimittaja. Hänen hyväksymänsä sisältö päätyy osakaslehdissä uudelleen tarkasteluun ja puntarointiin, sillä 

osakaslehtien vastaavat päätoimittajat vastaavat sananvapauslain tarkoittamalla tavalla julkaisujensa sisällöstä. Lännen Median tilanne on sama. Lännen Media erottuu STT:stä siinä, että Lännen Median side julkaisijalehtiinsä on suorempi ja läheisempi, päätoimittaja kuvaa.

Päätoimittajan mukaan vastaavat päätoimittajat eivät ole luovuttaneet omaa päätösvaltaansa ja julkaisijan vastuutaan Lännen Median yhteistoimitukselle. Se, että Lännen Medialla on oma päätoimittaja ja työnjohto, nostaa kuitenkin kriittisyyden pohjatason korkealle, sillä ennen osakaslehtien lopullisia julkaisupäätöksiä ja painotuksia kaiken sisällön ovat jo arvioineet ja hyväksyneet yhteistoimituksen journalistiset esimiehet.

Päätoimittajan mukaan Lännen Media ja osakaslehtien omat toimitukset ovat päivittäin yhteistoiminnassa toistensa kanssa monella tasolla – niin päätoimittajien linjaavissa neuvonpidoissa kuin käytännön toimitustyössä. Koska myös Lännen Mediassa olevat toimittajat työskentelevät samoissa toimitiloissa kuin maakuntien kollegat, tiedonkulku, keskustelu ja sparraus ovat jatkuvia.

Päätoimittaja toteaa, että milloin Lännen Median toimitus tai mikä tahansa osakaslehdistä havaitsee jutussa virheen tai korjattavaa, korjaavien toimien tarve harkitaan tarvittaessa vastaavien päätoimittajien tai toimittajien ja Lännen Median päätoimittajan kesken. Jos korjaus todetaan tarpeelliseksi tai juttua päätetään tarkentaa, Lännen Media toimittaa jutusta lehdille uuden korjatun version. Asiasta informoidaan osakaslehtiä käyttäen yhteistä reaaliaikaista suunnittelutyökalua netissä ja tarvittaessa lisätiedotuksella sähköpostitse tai puhelimitse. LM:n ja osakaslehtien uutispäälliköt pitävät päivittäin kaksi videopalaveria, yhden aamulla ja illalla, joissa korjaustarpeet voidaan käydä läpi. Päätoimittajien yhteydenpidosta vastaa Lännen Median päätoimittaja yhdessä osakaslehtien vastaavien päätoimittajien kanssa, joista seitsemän muodostaa yhteistoimituksen uutistoimintaa ja muita painotuksia linjaavan ohjausryhmän.

Päätoimittajan mukaan Lännen Median juttuihin tehdään korjauksia ja tarkennuksia säännöllisesti samaan tapaan kuin muihinkin. Painettujen lehtien sivuja osa osakaslehdistä julkaisee sisältöä muokkaamatta, ellei siihen erikseen nähdä tarvetta. Sivut kuitenkin tarkastetaan ennen julkaisua. Verkkojutuissa julkaisu sen sijaan tapahtuu aina osakaslehden toimin, jolloin osakaslehden toimitus käy läpi Lännen Median verkkojutun ennen julkaisua. 

Osakaslehdissä verkkotoimittajia on ohjeistettu seuraamaan tarkoin mahdollisten tarkennettujen ja 

korjattujen versioiden tuloa Lännen Mediasta, päätoimittaja kertoo. Hänen mukaansa tässäkin toimii kaksinkertainen kontrolli verrattuna tavalliseen yhden lehden journalismiin: Lännen Media korjaa omia juttujaan ja joissakin tilanteissa myös osakaslehdet voivat niitä korjata. Kaikki osakaslehdet eivät aina julkaise samoja juttuja tai samaan aikaan. Osakaslehdillä on mahdollisuus muokata uutisten otsikointia ja sisältöä. Yleisesti näin tapahtuu etenkin uutista paikallistettaessa. Lännen Median yhteistoimitus on toiminut yli kaksi vuotta saamatta yhtään langettavaa päätöstä Julkisen sanan neuvostolta. Kokemus viittaa siihen, että valtakunnallinen toimitus Lännen Media ei ole vähentänyt osakaslehtien vastuullisuutta jutuistaan. Sen sijaan Lännen Median ylimääräinen tarkistuskerros on ollut omiaan lisäämään luotettavuutta.

Aamulehden vastaus 9.2.2017

Aamulehden vastaava toimittaja Jouko Jokinen täydentää vastausta kanteluun Aamulehden osalta. Hänen mukaansa yliopistojen rahoituspäätöksistä on uutisoitu ja uutisia on kommentoitu erittäin paljon ennen kantelun kohteena olevia kirjoituksia ja myös niiden julkaisemisen jälkeen. Aiheen uutisointi ja kommentointi jatkuvat edelleen.

Kun yliopistoille luvataan pääomitusta, jokainen voi miettiä, mitä se merkitsisi esimerkiksi oman talouden kannalta, päätoimittaja vertaa. Hän kuvaa: ”Saat merkittävän pääoman haltuusi. Voit käyttää pääoman tuotot niin kuin haluat. Periaatteessa voit myös käyttää itse pääomaa. Lisäksi pääomaa voi käyttää takuina muun rahoituksen hankkimisessa. ’Pääomittaminen’ tukevoittaa talouttasi merkittävästi. Näin toimii myös yliopistoihin kohdistuva pääomittaminen, jota muun muassa talouden nobelisti Bengt Holmström on suositellut.”

Päätoimittaja toteaa, että hallitus on tehnyt leikkauksia yliopistojen rahoitukseen. Näistä leikkauksista on kerrottu. Hallitus myös haluaa muuttaa yliopistojen rahoitusrakennetta. Pääomittaminen on yksi hallituksen operaatioista. Aihe on uutisoitu. Kantelussa mainitussa uutisessa ei ole ollut mitään oikaistavaa virhettä. Erilaisia näkemyksiä uutinen varmasti herättää ja niille Aamulehdessä on annettu runsaasti tilaa. Esimerkiksi Aamulehti kommentoi yliopistojen rahoitusta pääkirjoituksessaan 17. lokakuuta 2016 kriittiseen sävyyn otsikolla ”Yliopistojen rahoituksessa soudetaan ja huovataan”. Ja keskustelu yliopistojen rahoituksesta jatkuu edelleen. Aihe synnyttää varmasti monta yliopistojen opinnäytettä, jotka sitten tutkivat jälkeenpäin, mikä oli eniten totta, tärkeää ja vaikuttavinta, päätoimittaja toteaa.

Hänen mukaansa Aamulehti ei ole rikkonut Journalistin ohjeita ja kantelu on perusteeton.

Jouko Jokinen täydentää vastausta myös konserniyhteistyön osalta toteamalla, että Aamulehti tekee kaikki julkaisupäätöksensä itsenäisesti. Hänen mukaansa Lännen Media on samanlainen sisällön tuottaja kuin esimerkiksi Suomen Tietotoimisto, jonka sisältöjä Aamulehti on julkaissut pian sata vuotta. Aamulehti ei julkaise kaikkea Lännen Median tuottamaa sisältöä, vaan sen osan, josta on lisäarvoa Aamulehden lukijoille. Aamulehti ja vastaava päätoimittaja vastaavat Aamulehden julkaisemasta sisällöstä. Sisällön tuottajista (uutistoimistot, freelancerit, avustajat, muut lähteet) Lännen Media on ehkä kaikkein luotettavin, päätoimittaja arvioi. Lisäksi Lännen Median päätoimittaja konsultoi usein osakaslehtien päätoimittajien kanssa, mutta julkaisupäätökset jokainen lehti tekee itsenäisesti.

Kalevan vastaus 9.2.2017

Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen täydentää Lännen Median vastausta toteamalla, että Kaleva julkaisi kantelun kohteena olevan jutun lisäksi useita aihepiiriä koskevia juttuja. Hän mainitsee seuraavat jutut:

18.10.2016 Kaleva julkaisi Puheenaihe-palstalla tabloidisivun kokoisen jutun otsikolla ”Ajassa: Pelastaako pääomitus?” Kysymys-vastaus-jutussa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki vastasi pääomitukseen liittyviin kysymyksiin. Hän totesi, että jos yliopistot voisivat käyttää pääomaa heti, se helpottaisi korkeakoulujen rahoitusta. Jos yliopistot saisivat käyttää vain pääoman tuottoja, pääomituksen vaikutus olisi pienempi.

20.10.2016 Kaleva julkaisi Lännen Median jutun otsikolla ”Yliopistorehtorit erimielisiä pääoman käytöstä”. Samaa aihepiiriä käsiteltiin Kalevan 19.10.2016 julkaisemassa ykköspääkirjoituksessa. Siinä todettiin mm. että pääomitus herätti innostuksen ohella lisäkysymyksiä, jopa pettyneitä kommentteja.

Päätoimittaja toteaa, että Journalistin ohjeiden mukaan uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Yliopistojen pääomituksen yksityiskohdista kuten siitä, saisivatko yliopistot käyttää 

nopeasti annettua pääomaa vai vain sen korkotuottoja, on määrä päättää vasta hallituksen kehysriihessä huhtikuussa. Kysymyksessä on siis pitkä juttuprosessi, jonka aikana yksityiskohdat täsmentyvät.

Päätoimittajan mukaan Kaleva ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa ja kantelu on perusteeton.

Konserniyhteistyön osalta Karvonen toteaa, että jo mainitut asiat pätevät myös Kalevaan.

Turun Sanomien vastaus 9.2.2017

Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio toteaa, että asia on tullut käsiteltyä muiden päätoimittajien vastauksissa. Hän lisää, että Turun Sanomat täydensi alkuperäistä juttua omalla faktalaatikolla.

Konserniyhteistyön osalta Vainio toteaa, että jo mainitut asiat pätevät myös Kalevaan.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. 

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Aamulehti, Kaleva ja Turun Sanomat julkaisivat verkkosivuillaan Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen valmistelevan korkeakouluille lisärahaa. Jutun mukaan korkeakouluille oli tulossa ”satoja miljoonia euroja” ”lisärahoitusta”, mitä kuvattiin hallituksen ”täyskäännökseksi” korkeakoulupolitiikassa. Jutussa myös kerrottiin, että kyse on pääomituksesta, joka ei ole vastikkeetonta.

Neuvoston mukaan juttu ja erityisesti jotkin sanavalinnat antoivat hallituksen suunnittelemasta rahoituksesta yksipuolisen positiivisen ja sellaisena jopa harhaanjohtavan kuvan. Kyseessä ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe vaan näkökulma, joka perustui ministerin käyttämään poliittiseen retoriikkaan. Tiedotusvälineellä oli silti oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut.

Lännen Media ja sen osakaslehdet Aamulehti, Kaleva ja Turun Sanomat jatkoivat aiheen käsittelemistä jatkojutuissaan. Jatkojutuissa esitettiin myös kriittisiä arvioita hallituksen korkeakoulupolitiikasta. Aamulehdessä jatkojutut on linkitetty huomattavan etäälle alkuperäisestä jutusta, ja olisi ollut suotavaa, että ne olisi linkitetty heti alkuperäisen jutun perään. Turun Sanomat oli julkaissut jo alkuperäisen jutun yhteydessä faktalaatikon, jossa kerrottiin laajasti hallituksen aiemmin tekemistä leikkauksista korkeakoulujen talouteen. 

Neuvoston mielestä poliittista päätöstä oli raportoitu yksipuolisesti ja puutteellisesti, mutta puutteita oli mahdollista täydentää jatko- ja lisäjutuilla, kuten Lännen Median osakaslehdet tekivät. 

 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Lännen Media tai sen osakaslehdet Aamulehti, Kaleva ja Turun Sanomat eivät ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Vapauttavaa äänestivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Robert Sundman, Heikki Kuutti, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Maria Swanljung. 

Langettavan puolesta äänesti 

Lauri Haapanen.

Hänen eriävä mielipiteensä: 

Kyse ei ole olennaisesta asiavirheestä, rajallisista tiedoista tai yksipuolisesta näkökulmavalinnasta vaan siitä, että uutisen keskeisin käsite, pääomitus, jäi riittävästi selittämättä ja taustoittamatta, minkä seurauksena juttu ei välittänyt lukijoilleen totuudenmukaista kuvaa uutistapahtumasta 

(JO 8).