Kantelut 29.9. ja 30.9.2015
Kantelut kohdistuvat 28.9.2015 Iltalehdessä julkaistuun uutiseen ”PS-aktiivin Facebook-päivitys ymmärrettiin väärin – sai tappouhkauksen”.
Toinen kantelijoista vetoaa Journalistin ohjeiden kohtiin 4 ja 5. Niiden mukaan ”Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan” sekä ”Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa”.
Kantelija pyytää JSN:n linjausta siihen, onko hyvän tavan mukaista, että Perussuomalaiset- puolueessa aktiivisesti toimiva ja mm. vaaleissa ehdokkaana ollut vapaa toimittaja uutisoi puolueen asioista ilman, että yhteys kirjoitetaan ulos uutiseen. Tai olisiko toimittajan pitänyt kieltäytyä tämän aiheen käsittelystä ja lehden laittaa asialle toinen toimittaja?
Toinen kantelijoista vetoaa myös kohtaan 4 ja sen lisäksi Journalistin ohjeiden kohtaan 12: ”Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
Kantelijan mukaan juttu käsittelee Tampereen perussuomalaisten puheenjohtajan, Pirkanmaan piirisihteerin ja perussuomalaisten puoluehallituksen jäsenen osuutta sosiaalisessa mediassa nousseessa kohussa. Juttu välittää kuvaa kyseisestä henkilöstä uhrina. Jutun kirjoittaja on perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokas vuodelta 2012. Lisäksi toimittaja ja haastateltu ovat sosiaalisessa mediassa kiertävien huhujen mukaan keskenään hyviä ystäviä. Tätä huhua kantelija oman ilmoituksensa mukaan ei pysty vahvistamaan.
Iltalehden vastaus 8.10.2015
Päätoimittaja Petri Hakala vastaa, että jutun kirjoittanut toimittaja on avustajana tehnyt Iltalehteen muutamia juttuja. Ehdokkuus kuntavaaleissa tai muu yhteiskunnallinen toiminta eivät voi olla esteenä avustajana toimimiselle. Kaikki jutut käyvät Hakalan mukaan normaalin journalistisen käsittelyprosessin läpi ennen julkaisua.
Kyseisen toimittajan vahvuutena ovat päätoimittaja Hakalan mukaan hyvät kontaktit perussuomalaisiin poliitikkoihin. Hän on saanut kontaktiensa avulla useita haastatteluja puolueen edustajilta, jotka ovat sanojensa tai tekojensa takia olleet yhteiskunnallisen keskustelun kohteina. Mitään journalistisia ongelmia jutuissa ei ole ollut ja niillä on ollut selkeä uutisarvo.
Ratkaisu
JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.
JO 5: Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
Puoluehallituksen jäsen oli joutunut Facebook-päivityksensä vuoksi rankan arvostelun kohteeksi. Iltalehti julkaisi jutun, jossa puolueaktiivi sai vastata arvosteluun. Jutun teki vapaa toimittaja, joka oli ollut kunnallisvaaleissa 2012 saman puolueen ehdokkaana.
Journalistin ohjeiden kohta 5 on toimittajan kieltäytymisoikeus, eikä sitä voi soveltaa tässä tapauksessa.
Yhdistymisvapaus on perustuslaillinen oikeus eikä sillä perusteella saa ketään syrjiä. Neuvosto kuitenkin korostaa, että myös lukijoilla on oikeuksia. Toimittajan ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus. Neuvosto ei kuitenkaan näe tässä tapauksessa toimittajan toimineen vastoin ohjeita.
Sen sijaan neuvosto korostaa julkaisijan vastuuta lähdekritiikin varmistamiseksi ja journalistisen päätösvallan pitämiseksi toimituksella. Päätoimittajan vastauksesta käy ilmi, että tapaus ei ole Iltalehdessä ainutkertainen. Poliitikkojen hyväksymien luottotoimittajien käyttäminen saattaa siirtää journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Se on myös omiaan heikentämään kriittistä suhtautumista haastateltavan sanomisiin. Tällaiset tilanteet tulisi ehkäistä ennakkoon jutun tekijää valittaessa ja julkaisupäätöstä tehtäessä.
Vaikka toimittajan puoluekytkös on saattanut vaikuttaa jutun sisältöön ja näkökulmaan, siitä ei kuitenkaan ole selvää näyttöä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Vapauttavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Niklas Vainio, Marko Forss, Pasi Kivioja, Riitta Raatikainen, Paula Paloranta, Seppo Määttänen ja Johanna Vehkoo.
Langettavaa äänestivät:
Pirjo Auvinen ja Jussi Lankinen.
Auvisen ja Lankisen eriävä mielipide:
Kannattamme langettavaa päätöstä, koska toimittaja on haastatellut puoluetoveriaan ja kirjoittanut jutun kritiikittömään ja myötäsukaiseen sävyyn. Jutussa ei mainita kirjoittajan yhteyksiä puolueeseen. Siksi katsomme hänen käyttäneen asemaansa väärin, suhtautuneen tietolähteeseen kritiikittömästi ja siten rikkoneen journalistin ohjeita 4 ja 12.
Päätöksestä on korjattu 18.2. klo 15.20 virhe. Langettavan puolesta äänestivät ja eriävän mielipiteen jättivät Pirjo Auvinen ja Jussi Lankinen. Niklas Vainio oli vapauttavan kannalla.