5789/KULTTI/15

Vapauttava

Kritiikin Uutiset sai julkaista kantelijaa kuulematta mielipidekirjoituksen, jossa käsiteltiin kriitikon vastuuta ja kantelijan toiselle lehdelle kirjoittamaa teatteriarvostelua. Kritiikin Uutiset julkaisi kantelijan kommentin nettisivullaan.

Kantelu 22.3.2015

Kantelu kohdistuu Kritiikin Uutiset -lehden numerossa 1/2015 julkaisemaan Kriitikon vastuu – onko sitä? -juttuun, jossa ruodittiin Hämeen Sanomissa julkaistua Onnennumerot-näytelmän kritiikkiä.

Kantelijan mukaan kirjoituksen sävy on hyökkäävä ja suoraan häneen kohdistuva, että hänelle olisi pitänyt antaa mahdollisuus kirjoittaa vastine samaan lehteen, varsinkin kun lehti ilmestyy vain neljästi vuodessa, joten seuraavaan numeroon on aikaa useampi kuukausi.

Kantelija kertoo, ettei hän saanut tietoa kirjoituksen sisällöstä etukäteen. Kun kantelija tiedusteli asiaa lehden päätoimittajalta, tämä totesi kantelijan mukaan päättäneensä jättää asian kantelijan itsensä ratkaistavaksi.

Kantelija vetoaa journalistin ohjeiden kohtiin 21 ja 22.

Kritiikin Uutisten vastaus 20.4.2015

Päätoimittaja Marissa Mehr toteaa, että Kritiikin Uutisten numerossaan 1/2015 julkaisema juttu on kantelijan Hämeen Sanomissa 30.9.2014 ilmestyneeseen kritiikkiin kirjoitettu vastine. Vastineiden julkaisu on päätoimittajan mukaan normaali käytäntö.

Päätoimittaja toteaa, että kantelija on toimittaja ja kriitikko ja hänen työnsä on julkista. Kyseessä on siis hänen julkisen työnsä julkinen kommentoiminen, ei hänen persoonansa asettaminen negatiiviseen valoon.

Artikkelissa ei päätoimittajan mukaan esitetä mitään sellaisia tietoja, joita kantelija ei olisi itse omasta
toimestaan tuonut jo esille Hämeen Sanomissa julkaistussa kritiikissään. Kantelijaa vastaan ei siis ole
hyökätty, vaikka hänen työtään onkin kritisoitu. Tällainen taiteilijoiden ja kriitikoiden välinen keskustelu on normaalia taide- ja kulttuurikeskustelua, joka on erittäin suotavaa.

Kantelun kohteena oleva teksti on päätoimittajan mukaan taiteilija Hanna Ojalan mielipideteksti, joka käsittelee kriitikon valtaa ja vastuuta. Sivuotsikossa mainittu teksti ”Taiteilijalta” alleviivaa päätoimittajan mukaan sitä, että artikkeli on taiteilijan puheenvuoro.

Päätoimittajan mukaan taiteilijalla on oikeus julkaista kannanottonsa toisessa mediassa julkaistuun kritiikkiin. Päätoimittajan mukaan kyseessä on tällöin taide- ja kulttuuripoliittinen keskustelu.

Päätoimittaja kertoo, että kantelijalle tarjottiin mahdollisuutta julkaista oma vastineensa juttuun lehden seuraavassa numerossa sekä lehden verkkosivuilla. Kantelija julkaisi vastineensa kuitenkin omassa blogissaan. Päätoimittaja toteaa, ettei hänen lehtensä julkaise jo julkaistuja tekstejä. Päätoimittajan mukaan vastine kuitenkin linkitettiin heti lehden Facebook-sivulle ja julkaistiin 14 tuntia sen alkuperäisestä julkaisemisesta lehden verkkosivulla lyhentämättömänä.

Päätoimittaja katsoo, että Kritiikin Uutiset ei ole toiminut hyvän journalistisen tavan vastaisesti.

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeenpäin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

Kritiikin Uutiset julkaisi vuoden ensimmäisessä numerossaan teatteriohjaajan pitkän kirjoituksen, jossa hän pohti kritiikin merkitystä. Esimerkkinä kirjoittaja käytti oman ohjauksensa kriittistä arviointia toisessa lehdessä.

Päivälehdissä julkaistut teatterikritiikit ovat laajuudeltaan yleensä tiukasti rajattuja. Siksi ei ole aivan tavatonta, että keskustelua niiden sisällöstä jatketaan muiden lehtien palstoilla.

Kritiikin Uutisten julkaisema teksti oli kirjoittajan kärjekäs mielipide ja keskustelunavaus. Kantelija ei joutunut siinä erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Kirjoitus edustaa neuvoston mielestä tavanomaista kulttuurikeskustelua, joka ei synnytä vastineoikeutta. Kritiikin Uutiset julkaisi tästä huolimatta verkkosivullaan kantelijan kommentin kyseiseen kirjoitukseen. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun kantelija oli julkaissut sen omassa blogissaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kritiikin Uutiset ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Heikki Kuutti, Veera Ristikartano, Venla Mäntysalo ja Heikki Vento.