Kantelu 5.3.2015
Kantelu kohdistuu Lapin Kansassa 4.3.2015 julkaistuun juttuun ”Aamujunaan törmääminen porotokkaan teki rumaa jälkeä”
Kantelijan mielestä on journalistin ammattietiikan kannalta kyseenalaista julkaista kuvia syntymättömän eläimen sikiöstä. Kantelija epäilee, että sikiö on asetettu kuvausta varten vaatimen viereen. Myös kuollutta täyskasvuosta poroa oli kantelijan mielestä kuvattu raa´alla tavalla. Hänen mielestään kuvassa ei olisi saanut näkyä irti repeytyneitä kohtia.
Kantelija pitää kuvausta tällä tavalla sepitteellisinä ja niiden käyttöä harhaanjohtavana. Kantelija ei myöskään hyväksy sitä, että jutussa käytetään murretta. (”Ainoa hyvä asia oli se, ettei yksikään poroista ollut jäänyt raanaan.”) Kantelija epäilee, että pääkaupunkiseudulla tätä sanaa ei ymmärretä.
Kantelijan mielestä jutussa ei ollut suhtauduttu kriittisesti tietolähteeseen. Kyseessä on kiistanalainen asia ja tietolähteellä voi olla hyötymistarkoitus. Kantelijan mukaan Poroelinkeino pyrkii saamaan yhteiskunnan junaradan varren aitauksen maksajaksi ja pitää Lapin Kansan juttua julkisen mielipiteen muokkauksena.
Kantelija vetoaa journalistin ohjeiden kotiin 5, 11 ja 12.
Lapin Kansan vastaus 20.4.2015
Päätoimittaja Antti Kokkosen mukaan jutussa kerrottiin vaikeasta lappilaisesta ongelmasta, josta lehti on vuosien varrella julkaissut pienehköjä juttuja. Päätoimittajan mukaan Lapissa puhutaan paljon petojen saaliiksi joutuvista poroista, mutta vähemmän liikenteen ja etenkään raideliikenteen aiheuttamista vahingoista. Päätoimittajan mukaan jutun tapahtumapaikalla Louen kylässä on neljän vuoden aikana jäänyt junan alle 378 poroa.
Päätoimittajan mukaan jutun onnettomuus oli poikkeuksellisen tuhoisa. Siinä kuoli paljon kantavia vaatimia. Päätoimittajan mukaan julkisuudessa väitetään usein, että poroelinkeino liioittelee tuhojen määrää ja paheksutaan sitä, että elinkeinon mielestä onnettomuuksissa kuolee juuri vaatimia, joista maksettava korvaus on suurempi. Päätoimittajan mukaan näin on yritetty todistaa, että poromiehet hakisivat ylisuuria korvauksia kärsimistään menetyksistä. Päätoimittajan mukaan Lapin Kansan juttu ja kuvat osoittavat varsin dramaattisella tavalla, että ainakin tässä onnettomuudessa junan alle jäi nimenomaan kantavia vaatimia.
Päätoimittajan mukaan suurella osalla lappilaisista on vielä elävä luontosuhde. Niinpä pororaatojen kuvat eivät hätkähdytä Lapin Kansan lukijoita. Päätoimittaja kertoo myös, että lehden paikalla ollut toimittaja vakuuttaa, että jutun tekeminen tai kuvien käyttäminen ei ollut eikä ole ristiriidassa hänen journalistisen näkemyksensä tai vakaumuksensa kanssa, eikä hänen ammattietiikkansa vastaista. Päätoimittajan mukaan samoin toteaa myös jutun kuvaaja.
Kantelijan väitteen Journalistin ohjeiden kohdan 11 rikkomisesta päätoimittaja kumoaa. Hänen mukaansa onnettomuuspaikkaa selvittelevä paliskunnan vahinkoarvioija oli ehtinyt ottaa osan poroista ja niiden osista pois radalta, kun Lapin Kansan toimittaja ja kuvaaja saapuivat paikalle. Osa raadoista – mm. vaatimien kohduista lentäneitä sikiöitä oli vielä pitkin rataa. Myös ne kuvattiin, mutta niitä ei julkaistu, koska ne olivat päätoimittajan mukaan liian rajuja. Lehti päätti kuitenkin julkaista myös syntymättömien vasojen kuvia, koska se oli jutun kannalta olennainen tieto.
Päätoimittajan mukaan pääkuvaksi valittiin julkaisukelpoisin vaihtoehto, jossa vaadin ja sikiö olivat suhteellisen ehjiä. Kyseisen kuvan eläimet oli nostettu paikoilleen ennen toimittajan ja kuvaajan saapumista. Vahinkoarvioija pyrkii yhdistämään kuolleiden eläinten ruumiinosat saadakseen selville korvaushakemusta varten, kuinka monta eläintä on kuollut. Vaatimet ja vasat yhdistämällä saadaan selville kantavien vaadinten määrän.
Kantelijan viittaukseen murteen käytöstä päätoimittaja vastaa, että raanaan jääminen (kitumaan jääminen) on valtaosalle lappilaisista täysin selvä käsite, jota lehti käyttää tekstissään. Asian kertominen oli tärkeä seikka.
Kantelijan viittauksen Journalistin ohjeen 12 rikkomisesta päätoimittaja kiistää. Hänen mukaansa jutussa ei ollut tarkoitus edistää poroaitojen rakentamista yhteiskunnan varoin, vaan vastata lukijan ensimmäiseen kysymykseen, miten tällainen onnettomuus voitaisiin estää.
Keskustelu siitä, kuka on vastuussa aidan rakentamisen kustannuksista, nousee päätoimittajan mukaan luonnollisesti esille. Se ei ollut päätoimittajan mukaan jutun keskeinen asia, mutta sitä piti käsitellä onnettomuuden yhteydessä.
Ratkaisu
JO 5: Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
Lapin Kansa julkaisi koko sivun uutisreportaasin junan ja porotokan törmäyksestä. Onnettomuudessa kuoli poikkeuksellinen määrä poroja, joista suurin osa oli kantavia vaatimia.
Toimittaja ja kuvaaja tulivat paikalle, kun tuhon määrää vasta selviteltiin.
Lehti kertoi, että tämän kaltaiset onnettomuudet olisivat vältettävissä, mikäli rataosuudet poroalueilla aidattaisiin. Tämä on kiistaton tosiasia. Lehti kertoi myös kariutuneista aidanrakennusneuvotteluista ratahallinnon ja paliskuntien välillä ja vertaili porovahinkojen korvauksia aidanrakennuskuluihin. Jutun yhteydessä julkaistiin kuvia tapahtumapaikalta.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Lapin Kansa julkaisi uutisreportaasin alueellisesti merkittävästä asiasta, porovahingoista sekä niiden ehkäisemisestä ja korvaamisesta. Neuvosto muistuttaa, että yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Uutisreportaasi osoitti konkreettisesti, että porot voitaisiin pitää poissa radalta aidan avulla. Lehti ei ottanut kantaa siihen, kenen kustannuksella aita rakennettaisiin.
On selvää, että silpoutuneiden porojen näkeminen järkyttää lukijoita. Lehti käytti kuitenkin kuvia harkitusti ja tavoittelematta sensaatiota.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Lapin Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Heikki Kuutti, Veera Ristikartano, Venla Mäntysalo ja Heikki Vento.