Kantelu 22.9.2014
Kantelijana on Ylen uutisessa mainitun Mervento Oy:n toimitusjohtaja. Kantelu kohdistuu Yle Österbottenin tekemään ja svenska.yle.fi:ssä 15.9.2014 julkaistuun juttuun ”Mervento går mot konkurs” http://svenska.yle.fi/artikel/2014/09/15/mervento-gar-mot-konkurs. Kantelija pyytää neuvostoa selvittämään onko Journalistin ohjeiden kohtaa 4 rikottu: ”Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.”
Kantelun mukaan Ylen toimittaja pyysi 10.9.2014 Mervento Oy:n teknologiajohtajan haastatteluun, jonka aiheena oli start-up- ja kasvuyritysten rahoitus. Haastattelu ja uutisointi tehtiin ruotsin kielellä 11.9.2014. Tunnin haastattelun aikana toimittaja teki parikymmentä kysymystä, joista yksi oli: ”Kuinka pitkäksi aikaa Merventolla on rahoitusta jäljellä?” Haastateltavan vastaus oli: ”Muutaman kuukauden ajan”. Kantelija arvelee, että ilmeisesti tämän perusteella toimittaja otsikoi uutisen Ylessä 15.9.2014: ”Mervento Oy on menossa konkurssiin” (Mervento går mot konkurs).
Kantelun mukaan toimittaja kirjoitti uutiseen muutenkin asiatonta sisältöä ja ”tuomitsi” yrityksen konkurssiin. Aiemmin haastattelussa teknologiajohtaja oli kertonut, että tilanne on ollut pitkään sama eli yrityksen omistajat ovat rahoittaneet yritystä vaiheittain tähänkin asti ja seuraavasta rahoituskierroksesta ei ole vielä tehty päätöstä.
Jos epäillään yrityksen konkurssia, pitäisi asiasta kantelijan mielestä kysyä toimitusjohtajalta tai hallituksen puheenjohtajalta. Mervento Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja on tämän kantelun tekijä.
Yle ei kantelun mukaan ilmeisesti tarkistanut mistään Merventon taloustilannetta ja mahdollisia maksuhäiriöitä. Esimerkiksi Asiakastiedosta olisi voinut nähdä muiden tietojen lisäksi lauseen ”yrityksen maksukäytöksen ennustetaan olevan seuraavan yhdeksän kuukauden aikana erinomainen”.
Kantelijan mukaan asiassa on erityisen voimakas epäilys journalismin eettisten sääntöjen rikkomisesta, kun toimittajan esimies asuu Mervento Oy:n pilottituulivoimalan lähistöllä ja kuuluu ryhmään, joka vastustaa ko. voimalaa. Kantelijan tietojen mukaan esimies on osallistunut tämän kantelun kohteena olevan ”uutisen” tekemiseen toimittajan kanssa. Kantelijalle on herännyt epäilys siitä, että haastattelusta tehtyyn uutiseen ja sen tulkintaan ovat vaikuttaneet esimiehen henkilökohtaiset mielipiteet Merventosta ja Merventon pilottivoimalasta. Mikäli näin on, niin hyvin tarkoitushakuisella viestinnällä on pyritty edistämään yksityisiä asioita Yleisradion avulla, kantelija kirjoittaa.
Yleisradion vastaus 17.10.2014
Svenska Ylen vastaava toimittaja Marit af Björkesten vastaa, että Ylen haastattelema teknologiajohtaja sanoi nauhoitetussa haastattelussa 11.9.2014, että yhtiöltä puuttuu pääomaa ja että se kykenee pysyttelemään pinnalla vain muutamia kuukausia. Toimittaja kirjoitti, että Mervento lähestyy konkurssia – se oli Björkestenin mielestä looginen päätelmä teknologiajohtajan lausumasta.
Svenska.yle.fi:n jutussa ja Tv-nytt:n insertissä ei sanottu, että Mervento menee konkurssiin tai että Mervento on menossa konkurssiin. Björkestenin mukaan niissä todettiin, että yritys lähestyy konkurssia. Kantelija onkin vastauksen mukaan kääntänyt otsikon väärin. Oikea käännös olisi, että yritys lähestyy konkurssia. Ilmaisuille ”går mot konkurs/närmar sig konkurs” löytyy haastattelusta kate. Haastateltava sanoo, että yritys selviää vain muutaman kuukauden ilman lisärahoitusta eikä yrityksellä haastatteluhetkellä ollut jatkorahoitusta.
Björkesten kiistää, että haastattelu olisi kestänyt tunnin ja toimittaja olisi esittänyt parikymmentä kysymystä. Haastattelu kesti 10 minuuttia 27 sekuntia ja toimittaja esitti kymmenen kysymystä. Se on julkaistu kokonaisuudessaan Ylen verkkosivuilla http://svenska.yle.fi/artikel/2014/09/15/merventochef-dementerar-se-hela-intervjun. Ylen vastauksen mukaan toimittaja ei kysynyt ”Kuinka pitkäksi aikaa Merventolla on rahoitusta jäljellä?”, vaan ”Hur länge till klarar ni att hålla er över ytan?”. Teknologiajohtaja vastasi, että ”Bara några månader till”. [Kuinka kauan te pysytte pinnalla?/Vain muutaman kuukauden.]
Kantelija mukaan teknologiajohtaja olisi kertonut, että ”yritysten omistajat ovat rahoittaneet yritystä vaiheittain tähänkin asti ja seuraavasta rahoituskierroksesta ei ole vielä tehty päätöstä”. Björkesten sanoo, että nauhoituksen mukaan haastateltava sanoo seuraavasti: ”Vi försöker hålla näsan över ytan. Våra ägare har skjutit till kapital, lite till och lite till. Men inte går det i längden. Vi börjar närma oss slutskedet av det och nu måste vi snabbt få in nya finansiärer. ? ? Vi vet vad vi vill ha, men kapitalet fattas.” [Yritämme pitää nenämme pinnan yläpuolella. Omistajamme ovat lisänneet pääomaa vähitellen, mutta ei sekään ajan mittaan auta, vaan loppu siinäkin on näkyvissä Tarvitsemme nopeasti uutta rahoitusta. Tiedämme, mitä haluamme, mutta pääomaa puuttuu.]
Kantelija kirjoittaa, että hänen toimittajan esimieheksi epäilemä henkilö kuuluu tuulivoimalaa vastustavaan ryhmään ja että tämän henkilökohtaiset mielipiteet tämän vuoksi olisivat vaikuttaneet uutiseen. Björkestenin mukaan epäily on täysin perusteeton. Epäilty henkilö asuu lähellä voimalaa, mutta sen melu ei kanna hänen asuinpaikkaansa. Hän ei myöskään ole koskaan eikä missään yhteydessä toiminut voimalaa tai Merventoa vastaan. Päinvastoin – hän on aiemmin kertonut teknologiajohtajalle, että voimala ei häiritse häntä. Lisäksi Björkesten huomauttaa, että kantelijan epäilemä henkilö ei ole toimittajan esimies.
Haastateltava oli sellaisessa asemassa, että Ylellä ei vastauksen mukaan ollut tarvetta tarkistaa hänen haastatteluaan toimitusjohtajalta. Yle Österbotten on vuosien mittaan tehnyt Merventosta useita juttuja, joissa teknologiajohtaja on ollut yhtiön puhemiehenä. Hän oli perustamassa yhtiötä ja oli aiemmin toimitusjohtaja. Tällä kertaa hän kuitenkin perui puheensa, kun Yle Österbotten julkaisi uutisen Merventon rahoitusongelmista.
Kantelija, Merventon toimitusjohtaja, mitätöi Ylen uutisen tiedot samana päivänä Vasabladetin verkkosivuilla. Ylen toimittaja soitti kantelijalle, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle, vaan löi luurin toimittajan korvaan kesken puhelun. Tässä vaiheessa Yle julkaisi uutisen, jossa lainattiin Vasabladetin juttua. Myös teknologiajohtajan haastattelun nauhoitus julkaistiin leikkaamattomana versiona Ylen verkkosivuilla.
Ratkaisu
JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeenpäin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
Ylen uutisessa kerrottiin tuulivoimayrityksen epävakaista talousnäkymistä. Uutisen otsikossa ja ingressissä esitetyt päätelmät konkurssin lähestymisestä perustuivat yrityksen teknologiajohtajan haastatteluun. Yle tarjosi jälkeenpäin toimitusjohtajalle mahdollisuutta kommentoida uutista, mutta tämä ei tarttunut tilaisuuteen. Verkkosivuillaan Yle referoi Vasabladetin uutista, jossa toimitusjohtaja mitätöi konkurssipäätelmän. Lisäksi Yle julkaisi teknologiajohtajan haastattelun leikkaamattomana.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ylen otsikon ja ingressin päätelmä konkurssin lähestymisestä oli kärjekäs tulkinta yritystä edustaneen teknologiajohtajan haastattelusta. Itse jutusta kävi kuitenkin ilmi, mistä siinä oli kyse.
Konkurssi-sanasta aiheutunut julkisuus oli neuvoston mielestä erittäin kielteistä, mutta Yle tarjosi toimitusjohtajalle mahdollisuuden kommentoida uutista. Tämän kieltäydyttyä haastattelusta Yle referoi toisessa tiedotusvälineessä ollutta uutista, jossa toimitusjohtaja mitätöi epäilyt. Lisäksi Yle julkaisi teknologiajohtajan haastattelun kokonaisuudessaan, jolloin yleisö sai mahdollisuuden itse päätellä, oliko konkurssiepäilyissä perää.
Yle haastatteli uutiseensa teknologiajohtajaa yrityksen edustajana. Tämän vuoksi toimituksella ei ollut syytä epäillä haastatellun sanomisia ja tarkastaa niitä yrityksen toimitusjohtajalta. Mahdollinen haastattelun tarkastaminen ennen sen julkaisua kuuluu ainoastaan haastateltavalle. Kantelijan epäilyille toimittajan esimiehen toimimisesta omassa asiassaan ei löydy perusteita.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Riitta Kalliokoski, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Heikki Vento.