Kantelu 5.11.2013
Kantelijan mukaan lehti rikkoi useita Journalistin ohjeiden kohtia 5.9.2013 julkaisemassaan jutussa ”Skolan ingrep inte när ettor mobbades av klasskamrat” (Koulu ei puuttunut asiaan, kun luokkatoveri kiusasi ekaluokkalaisia). Kantelija on jutussa esitellyn koulun rehtori. Hänen mielestään yksi oppilas leimattiin jutussa vakavasti, mutta toimitus ei edes yrittänyt tavoittaa tämän huoltajaa. Kantelija pitää tätä osoituksena siitä, että lehti ei pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Hänen mukaansa asiasta tehtyä viranomaisselvitystä ei esitetä jutussa totuutena, vaan sellainen asema annetaan muutaman haastatellun kertomuksille ja mielipiteille.
Kantelija uskoo, ettei toimittaja suhtautunut tietolähteisiinsä kriittisesti, vaikka näillä on saattanut olla vahingoittamistarkoitus. Hänen mielestään mielestä juttu saattoi asianosaiset eriarvoiseen asemaan, koska koulukaan ei voinut lapsiin tai perheisiin liittyen korjata virheellisiä tietoja. Hän ihmettelee vielä, että juttu julkaistiin uutispalstalla, vaikka se kertoi useiden kuukausien takaisista asioista.
Kantelija kirjoittaa, että toimittaja kertoi tekevänsä juttua ”koulun ongelmista”. Kantelijalla ei kertomansa mukaan ollut aavistustakaan, mistä voisi olla kysymys, mutta hän arveli teemaksi kiusaamista. Hän kutsuikin toimittajan kodin ja koulun yhteistyön teemapäivään ja ihmettelee, ettei tämä halunnut tulla sinne kuulemaan esimerkiksi kiusaajaksi leimatun lapsen huoltajaa tai muita vanhempia sekä oppilaita ja henkilökuntaa. Esittämänsä kutsun perusteella kantelija myös kiistää kieltäytyneensä haastattelusta, vaikka jutussa niin väitettiin. Myöhemmin toimittaja lähetti kantelijalle sähköpostia ja avasi enemmän käsiteltävää asiaa, mutta kantelija ei katso siinäkään yhteydessä saaneensa riittävästi selkoa asiayhteydessä, jossa haastattelu julkaistaisiin. Lopulta jutussa julkaistiin kantelijan sähköpostiviestejä ilman, että hänelle olisi kerrottu siitä etukäteen. Kantelija katsoo joutuneensa erittäin kielteiseen julkisuuteen ilman mahdollisuutta samanaikaiseen kuulemiseen.
Kanteluun on liitetty kiusaajaksi väitetyn lapsen huoltajan suostumus asian käsittelylle neuvostossa. Huoltajan mukaan juttu leimasi hänen lapsensa vakavasti koko seudulla.
Borgåbladetin vastaus 29.11.2013
Päätoimittaja Micaela Röman kertoo, että jutun lähtökohtana oli näyttää, miten koulu ja viranomaiset toimivat, kun ekaluokkalaisten vanhemmat saavat tietää lastensa joutumisesta kiusatuiksi. Artikkelin ei ollut tarkoitus nostaa esiin kiusaavia oppilaita tai heidän vanhempiaan, vaan kertoa koulun toiminnasta kiusaamistapauksissa sekä tiedon kulkemisesta koulun ja kotien välillä.
Lehti haastattelin Römanin mukaan poliisia ja kouluhallintoa, jotka selvittivät lukijoille omia johtopäätöksiään asiasta. Hän kirjoittaa, että koulun periaatteet kiusaamistapauksissa ovat eri asia kuin todellisuus, josta juttu kertoi. Lehti pyysi haastateltavaksi kantelijaa, joka on vastuussa koulusta, henkilökunnasta, oppilaista sekä koulun ja kotien välisestä yhteydenpidosta. Hän olisi päätoimittajan mielestä ollut oikea henkilö vastaamaan kysymyksiin eroista teorian ja käytännön välillä. Kantelija kuitenkin kieltäytyi haastattelusta. Röman ei pidä perusteltuna, että arkaluonteisesta asiasta olisi keskusteltu koulun teemapäivän kuluessa, kuten kantelija ehdotti.
Röman kirjoittaa, että toimitus valmisteli juttua perusteellisesti etukäteen. Se kuuli jutussa esiintyvien henkilöiden lisäksi muitakin ja tutustui lukuisiin tapauksiin ja runsaaseen aineistoon. Useat lehden jututtamat vanhemmat korostivat olevansa huolissaan kiusaajan puolesta, mikä tuotiin esiin jutussakin. Kiusaajan henkilöllisyydestä ei jutussa kerrottu mitään. Vanhemmat tai toimittaja eivät Römanin mielestä korostaneet kiusaajaa henkilönä vaan koulun toimintaa. Arvostelu kohdistui rehtoriin ja koulun tapaan käsitellä konflikteja ja kiusaamista. Röman kirjoittaa asian olleen edelleen ajankohtainen jutun julkaisemisaikaan, vaikka osa kerrotuista tapauksista oli tapahtunut edellisenä lukuvuonna. Hän pitää artikkelin julkaisemista uutispalstalla perusteltuna.
Lehti tarjosi päätoimittajan mukaan kantelijalle mahdollisuutta haastatteluun ja samalla tutustumista vanhempien esittämään kritiikkiin. Tämä torjui tarjoukset. Römanin mukaan esitetty arvostelu ei ollut sen luonteista, että siihen olisi voinut vastata osana koulun avointa keskustelupäivää. Päinvastoin, hänen mielestään olisi asiatonta keskustella niin kutsutussa avoimien ovien tilaisuudessa yksittäisiä henkilöitä koskevista ristiriidoista ja heidän kotiensa sekä koulun välisestä kommunikaatiosta. Röman kirjoittaa, että rehtorin asemassa olevan henkilön pitää pystyä vastaamaan tiedotusvälineiden kysymyksiin myös muulloin kuin erikseen järjestettyinä teemapäivinä, edes yleisellä tasolla. Hyvän tavan mukaisesti lehti kertoi lukijoilleen rehtorin kieltäytymisestä.
Röman toteaa, että kantelijalle kerrottiin sekä puhelimessa että sähköpostissa, mitä asiaa haastattelu käsittelisi. Molemmilla kerroilla kantelija vetosi vaitiolovelvollisuuteen ja toivoi haastattelun tapahtuvan koulun henkilökunnalle, oppilaille ja opettajille tarkoitettuna teemapäivänä.
Lisäselvityksessään päätoimittaja miettii, miksi kantelija on ottanut yhteyttä yhden oppilaan huoltajiin ja hankkinut heidän suostumuksensa kantelun käsittelylle. Hän jättää neuvoston harkittavaksi, onko tällainen toiminta mahdollisesti jopa myötävaikuttanut oppilaan ja huoltajien tuntemuksiin leimatuksi tulemisesta.
Ratkaisu
Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi (JO 17). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21).
Etusivun vinkissä ”Systematisk mobbning på skola” (Järjestelmällistä kiusaamista koulussa) kerrottiin, että ensimmäisen luokan oppilaat ovat joutuneet samanikäisen luokkatoverin murhauhkausten ja väkivallan kohteeksi. Lehden mukaan lapset oli pakotettu sopimaan kiusaajan kanssa ja kiusattujen vanhemmista oli tehty ilmoituksia lastensuojeluun ja poliisille. Itse jutussa nimellään esiintyvät kaksi äitiä kuvailivat lastensa joutumista samalla luokalla olevan oppilaan toistuvan kiusaamisen kohteeksi. Äitien mukaan koulun henkilökunta ei puuttunut asiaan vaan kielsi kiusaamista tapahtuneen. Lopulta kiusaajaksi epäilty oppilas kuitenkin siirrettiin toiseen ryhmään. Lehdessä kuultiin nimellä myös kahta muuta, koulun erityisopetukseen tyytymätöntä vanhempaa. Toinen heistä kertoi poikansa puolustaneen kiusattuja lehden mainitsemissa kiusaamistapauksissa. Yksi vanhemmista teki koulun toiminnasta tutkintapyynnön poliisille.
Lehti kertoi, ettei poliisi löytänyt merkkejä kiusaamisesta tai katsonut koulun henkilökunnan rikkoneen virkavelvollisuuksiaan. Myös opetusjohtaja totesi jutussa luottavansa rehtoriin ja kuvaili koulun tilannetta rauhalliseksi. Toimitus kertoi, ettei rehtori halunnut antaa haastattelua. Sen sijaan lehti kirjoitti rehtorin toimitukselle lähettämästä sähköpostiviestistä, jossa hän kertoi viranomaisten jo selvittäneen koulun toimintaa ja toivoi vanhempien ottavan yhteyttä suoraan häneen, jos he haluavat esittää kritiikkiä. Lehti julkaisi vielä 14.9.2013 rehtorin ja opetusjohtajan yhteisen mielipidekirjoituksen, jossa he korostivat koulun selvittävän riitatapaukset sovittujen pelisääntöjen mukaan.
Koulukiusaaminen on oppilaiden, heidän perheittensä ja koko yhteiskunnan kannalta merkittävä ongelma. Lehdellä oli perusteet kertoa siitä.
Kiusaamisesta esitettiin jutussa erilaisia näkemyksiä, ja myös kantelijaa puoltavat näkemykset tulivat julki. Neuvoston mielestä myös kantelija koulun rehtorina olisi voinut osallistua tähän keskusteluun yleisellä tasolla vaarantamatta salassapitovelvollisuuttaan. Näin hän jälkikäteen toimikin lähettäessään mielipiteensä lehdelle julkaistavaksi.
Kantelija tarjosi toimitukselle mahdollisuutta jututtaa oppilaita, vanhempia ja henkilökuntaa avoimien ovien päivänä. Neuvosto ei pidä tällaista tarjousta toteuttamiskelpoisena, koska kysymyksessä olivat perheiden yksityisyyden piiriin kuuluvat seikat. Kantelijan toimitukselle lähettämä sähköposti osoitti hänen tienneen, mistä aiheesta lehti oli juttua tekemässä. Kyseisen viestin julkaisemisesta olisi ollut reilua kertoa rehtorille etukäteen. Se ei kuitenkaan sisältänyt sellaista tietoa, jonka perusteella rehtori itse tai kukaan ulkopuolinen olisi joutunut kohtuuttomaan julkisuuteen. Sähköpostin avulla toimitus myös pystyi kertomaan yleisölle täsmällisesti, millaisin perustein johtava virkamies kieltäytyi haastattelusta.
Tärkeää aihetta käsitellessään lehti löi laimin kiusaajaksi väitetyn lapsen yksityisyyden suojelun. Kiistan kohteena olevassa koulussa on vain kaksi rinnakkaisluokkaa alimmilla vuosiasteilla. Kun oppilaiden vanhemmat esiintyivät nimellään ja kiusaajaksi epäillystä oppilaasta kerrottiin hänen sukupuolensa ja siirtyminen toiseen ryhmään, hänen henkilöllisyytensä oli helposti pääteltävissä. Kiusaajaksi leimaaminen ja väitetyn kiusaamisen yksityiskohtien kuvailu oli sekä lapsen että hänen perheensä kannalta kohtuutonta varsinkin, kun kysymys oli kiistanalaisista tapauksista. Tässä tapauksessa huoltajien samanaikainen kuuleminenkaan ei olisi poistanut lapselle syntynyttä haittaa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Borgåbladet on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Marko Forss, Hannele Haanpää-Holappa, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Riitta Kalliokoski, Lauri Karppi, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Seppo Määttänen, Riitta Ollila ja Heikki Vento.