5124/SL/13

Vapauttava

Otsikossa kerrottiin Aspergerin syndrooman ja koulusurmien välisestä huolestuttavasta yhteydestä. Itse jutusta kävi ilmi, että Asperger on ollut vain yksi mahdollinen taustatekijä koulusurmia suunnitelleiden nuorten diagnooseissa. Otsikko piti paikkansa eikä loukannut kenenkään ihmisarvoa.

Kantelu 10.2.2013 

Kantelijan mielestä 10.2.2013 julkaistun jutun otsikko ”Aspergerin yhteys koulusurmiin huolettaa” linkittää tietyn ihmisryhmän asiattomasti suunnattoman pelottavaan asiaan. Hänen mukaansa otsikko jää lukijoiden mieleen eikä varsinainen artikkeli voi korjata tapahtunutta vahinkoa. Kantelija uskoo, että kysymyksessä oli selkeä strateginen valinta lehden toimitukselta.

Kantelija viittaa Journalistin ohjeisiin, joissa edellytetään tosiasioiden ja sepitteellisen aineiston erottamista toisistaan sekä ihmisarvon kunnioittamista.

Helsingin Sanomien vastaus 26.2.2013

Päätoimittaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa otsikon perustuneen sisäministeriön viranomaisten ja kansalaisjärjestön väkivaltatyöntekijöiden ilmaisemaan huoleen. Aspergerin syndrooman ja koulusurmien välistä yhteyttä perusteltiin jutussa kolmen tosiasian kautta. Yhteyteen kuitenkin luotiin Pentikäisen mukaan useita varauksia, ja jutussa korostettiin, että Aspergerin oireyhtymä on vain yksi mahdollinen syy väkivallantekoihin. Lukijoille esitettiin myös sellaisten asiantuntijoiden näkemyksiä, jotka eivät löydä linkkejä diagnoosien ja rikollisuuden välillä tai suhtautuvat niihin varauksellisesti.

Artikkelissa kerrottiin sisäministeriön raportista Miksi nuori surmaa?. Pentikäinen siteeraa raporttia, jonka mukaan hoitotyön tekijät ovat havainneet koulusurmilla uhkailevilla nuorilla myös Aspergerin syndroomalle tyypillisiä piirteitä. Lisäksi jutussa perusteltiin Aspergerin ja koulusurmien välistä mahdollista yhteyttä maailmalla tapahtuneiden veritöiden ja tieteellisen tutkimuksen valossa. Suomalaisessa tutkimuksessa on todettu, että 77:stä koulusurmalla uhkailleista ja nuorisopsykiatriseen erikoishoitoon joutuneesta henkilöstä kymmenellä prosentilla oli Asperger-diagnoosi. Prosenttiosuutta voi Pentikäisen mielestä pitää poikkeuksellisen suurena. Koko väestöstä Asperger-henkilöitä on 0,6-1 prosenttia. Toimittaja haastatteli juttua varten muiden muassa sisäministeriön ylitarkastajaa ja sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikköä. Molemmat perustelivat Aspergerin ja koulusurmien välisen yhteyden julkista käsittelyä, Pentikäinen kirjoittaa.

Pentikäisen mielestä jutun otsikkoa tai itse artikkelia ei voi pitää mielipiteellisenä tai sepitettynä. Asperger-henkilöistä esitettiin hänen mukaansa monipuolista faktatietoa ja myönteisiäkin arvioita, eikä heitä väitetty lähtökohtaisesti väkivaltaisiksi. Näin ollen lehti ei Pentikäisen mukaan tuonut Aspergerin oireyhtymää esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Sen sijaan hän katsoo jutun palvelleen yleisöä, jolla on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. ”On journalistisesti perusteltua käsitellä kaikkia mahdollisia syitä joukkomurhien takana, jotta vastaavat teot voitaisiin tulevaisuudessa estää, kunhan se tehdään harkiten, monipuolisesti ja tietoisesti ketään loukkaamatta”, Pentikäinen kirjoittaa.

Ratkaisu

Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15). Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (26).

Lehden Sunnuntai-liitteen kuuden sivun mittainen pääjuttu oli otsikoitu F 84.5. Otsikko tarkoittaa Aspergerin syndrooman koodia WHO:n tautiluokituksessa. Kantelun kohteena oleva otsikko ”Aspergerin yhteys koulusurmiin huolettaa” julkaistiin lehden pääuutissivun vinkkijutussa.  Siinä viranomaisten kerrottiin olevan huolissaan siitä, että ”Aspergerin oireyhtymänä tunnetun kehityshäiriön piirteet voivat äärimmäisen harvoin altistaa nuoria hautomaan laajamittaisia väkivallantekoja, kuten koulusurmia”. Pääjutun mukaan asiantuntijat ovat pitkään pohtineet, liittyykö Asperger koulusurmiin. Asian mainittiin olevan niin arkaluonteinen, että siitä on vaikea puhua. Jutussa kuultiin useita henkilöitä ja käytiin läpi erilaisia selvityksiä. Haastateltava, jolla on Asperger-piirteitä, sai kertoa omista kokemuksistaan.

Artikkeli käsitteli yhteiskunnan kannalta useita merkittäviä asioita. Väkivallan lisäksi siinä kirjoitettiin laajemmin umpikujaan ajautuneista nuorista ja mielenterveyshäiriöistä kärsivien ihmisten ongelmista. Asperger-henkilöiden kerrottiin toisaalta voivan myös yltää poikkeuksellisiin myönteisiin saavutuksiin. 

Yhteys Aspergerin syndrooman ja koulusurmien välillä näyttäytyi jutun perusteella kiistanalaisena. Siinä tehtiin selväksi, että Aspergerin syndrooma liitetään hyvinkin erilaisiin ihmisiin ja sen diagnosoinnissa on puutteita. Lehti myös totesi erikseen, että suomalaisia kouluampujia ei ollut diagnosoitu Asperger-henkilöiksi.  Virkamiehet kuitenkin pitivät jutussa tärkeänä käsitellä avoimesti kaikkia koulusurmiin liittyviä taustatekijöitä, joihin Aspergerin syndroomakin voi kuulua. Lehdellä oli perusteet kertoa asiantuntijoiden huolesta jo vinkkijutun otsikossa. Artikkelikokonaisuus monine varauksineen ei loukannut kenenkään ihmisarvoa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Veera Ristikartano, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.