Kantelu 30.9.2012
Kantelu kohdistuu 23.9.2012 Österbottens Tidningisssä julkaistuun juttuun Sannfinländare fiskar röster med oriktiga påståenden. Kantelijana on Pietarsaaren seudun perussuomalaiset r.y., jonka mielestä artikkelin otsikointi on herjaava eikä perustu totuuteen. Yhdistys teki 24.9.2012 vastineen lehdelle, jossa on listattuna ne Journalistin ohjeiden kohdat, joita lehti rikkoo (kohdat 2, 8 ja 10). Yhdistyksen toimihenkilöt veivät vastineen henkilökohtaisesti lehden toimitukseen.
Lehden varapäätoimittaja lupasi 27.9.2012 lähettämässään sähköpostissa julkaista yhdistyksen vastineen. Hän sanoi lyhentävänsä kirjoitusta, sekä jättävänsä pois osion koskien jutun toimittajaa. Kantelija vastasi hyväksyvänsä lyhentämisen, kunhan asiasisältö ei muutu.
Journalistin ohjeiden mukaisesti lehden tulee viipymättä julkaista vastine. Sunnuntainumerossa 30.9.2012 mennessä ei vastinetta ole julkaistu, ei verkossa eikä lehdessä. Kantelijan mielestä kyse on Pietarsaaren kunnallisvaaleihin nähden erittäin tärkeästä asiasta.
Kantelunsa täydennyksessä yhdistys ilmoittaa, että se ei hyväksynyt kirjoituksensa julkaisua mielipidesivuilla, vaan vaati sen julkaisemista erillisenä artikkelina.
Österbottens Tidningin vastaus 21.10.2012
Päätoimittaja Margareta Björklund vastaa, että taustana ÖT:n uutiseen oli koteihin jaettu perussuomalaisten vaalilehtinen ”Ärsyttääkö kaupungin meininki?” Siinä oli joukko väittämiä siitä, kuinka huonosti Pietarsaari kohtelee suomenkileistä vähemmistöä. Vastakkain asetettiin suomenkieliset ja ruotsinkieliset vammaiset. Väitteet olivat provokatiivisia kuten ”Suomenkielisille vammaisille ei ole asuntoja”, ”Suomenkielisten vammaisten asunto on homeessa ja suljettu” ja ”Sairaalan hallinto on täynnä ruotsinkielisiä. Olisiko aika palkata myös suomenkielisiä lääkäreitä?”
ÖT antoi päätoimittajan mukaan vammaishuollon osastopäällikön (Hannele Grankvistin) ja sairaalan ylilääkärin (Pia-Maria Sjöströmin) vastata joihinkin perussuomalaisten väittämiin. Kumpikaan ei löytänyt perusteita perussuomalaisten väittämään, jonka mukaan kaupunki kohtelee suomenkielisiä huonommin kuin ruotsinkielisiä. Myös perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkaalle annettiin mahdollisuus selittää julkaisun sisältöä. Haastattelussa hän päätoimittajan mukaan sanoo, että väitteet ovat aavistuksen liian jyrkkiä.
Jutun julkaisun jälkeisenä päivänä perussuomalaisten yhdistyksen edustajat tarjosivat suomenkielistä tekstiä vastineeksi. Heitä kehotettiin päätoimittajan mukaan lähettämään kirje sähköisenä ja mieluummin ruotsinkielisenä. Suomenkielinen sähköposti vastinevaatimuksineen saapui toimitukselle 26.9.2012. Päätoimittaja ei nähnyt perusteita hyväksyä vastinevaatimusta, koska juttu piti paikkansa. Toimitus tarjosi kuitenkin mahdollisuutta julkaista teksti editoituna mielipidesivulla, minkä yhdistyksen edustaja sähköpostissaan hyväksyikin. Teksti käännettiin ja julkaistiin 29.9.2012.
Ratkaisu
Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä (JO 23). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).
Österbottens Tidning julkaisi uutisen, jossa haettiin vastuullisilta virkamiehiltä vastauksia perussuomalaisten kuntavaalijulkaisun väitteisiin ruotsin- ja suomenkielisten eriarvoisesta kohtelusta Pietarsaaressa. Jutussa haastateltiin myös puolueen kuntavaaliehdokasta. Toimitus ei myöntänyt puolueen paikallisyhdistykselle vastineoikeutta, mutta julkaisi kuitenkin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan allekirjoittaman mielipidekirjoituksen.
Perussuomalaisten vaalilehtisen väittämät ruotsinkielisten suosimisesta suomenkielisten kustannuksella olivat Julkisen sanan neuvoston mielestä kärjekkäitä ja tarkoitettukin provosoimaan äänestäjiä. Poliittisten väitteiden esittäjän on oltava itse valmis kohtaamaan myös kritiikki.
Östebottens Tidning testasi perussuomalaisten väitteiden todenperäisyyttä antamalla paikallisten asiantuntijoiden vastata niihin. Tämänkaltainen yhteiskunnallinen ja poliittinen arviointi kuuluvat olennaisena osana julkiseen keskusteluun, eikä sen kohteeksi joutuminen merkitse erittäin kielteistä julkisuutta. Tämän takia puolueyhdistykselle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon eli vastineeseen. Lehti toimi kuitenkin vastuullisesti antamalla puolueelle mahdollisuuden tuoda mielipidepalstalla omat näkemyksensä julki.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Österbottens Tidning ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.