Kantelu 11.6.2012
Kantelija on vuonna 2010 ensi-iltansa saaneen Prinsessa-elokuvan ohjaaja. Hänen mukaansa lehden virheellinen uutisointi on aiheuttanut haittaa elokuvalle ja sen tekijöille. Lehti otsikoi 21.3.2012 julkaistun juttunsa seuraavasti: ”Prinsessa-elokuva rikkoi salassapitovelvollisuutta”. Juttu perustui huomautukseen, jonka Etelä-Suomen aluehallintovirasto oli lehden julkaisemista edeltävänä päivänä antanut Kellokosken sairaalan entiselle ylilääkärille ja mielisairaanhoitajalle. Mediuutisten mukaan huomautus koski Kellokosken sairaalan edesmenneen potilaan tietoja. Lehti kirjoitti, että niiden pohjalta oli tehty sekä Prinsessa-elokuva että Kellokosken prinsessa -niminen kirja. Huomautuksen saanut mielisairaanhoitaja oli aikaisemmin hoitanut kyseistä potilasta.
Kantelija kirjoittaa, että päinvastoin kuin lehti väitti, Prinsessa-elokuvassa ei käytetty potilastietoja eikä elokuva perustunut Kellokosken Prinsessa -kirjaan. Hänen mukaansa elokuva oli fiktio, jonka innoittaja oli keväällä 1995 Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä julkaistu juttu. Jutussa viitattiin ”Prinsessan” potilastietoihin ja kerrottiin hänen sairaskertomuksensa pääpiirteet. Potilaasta oli lisäksi kerrottu julkisuudessa jo aikaisemminkin. Kantelija korostaa, että elokuva käytti hyödykseen vain jo julkisuudessa ollutta tietoa potilaan sairaskertomuksesta. Lisäksi elokuvan käsikirjoitus oli tekeillä jo vuosia ennen Kellokosken Prinsessa -kirjaa.
Toimittaja ei ottanut etukäteen yhteyttä elokuvan tekijöihin ja tarkistanut heiltä julkaistujen väittämien taustoja. Kantelija uskoo, että Mediuutiset pyrki hakemaan sensaatiota totuuden kustannuksella. Lehden juttu levisi myös muualle mediajulkisuuteen, jossa virheellistä tietoa muokattiin eteenpäin. Mediuutiset ei kuullut elokuvan tuotantoyhtiötä samanaikaisesti eikä jälkeenpäin, vaikka yhtiö oli kantelijan mielestä joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lehti ei julkaissut myöskään tuotantoyhtiön tiedotetta, joka kantelijan mielestä rinnastuu omaan kannanottoon.
Kantelija ihmettelee aluehallintoviraston ja Mediuutisten välistä suhdetta. Aluehallintoviraston ylitarkastaja ei viraston oman tiedotteen mukaan voinut kommentoida, kenen potilastietoihin viraston huomautuksessa viitattiin. Mediuutisissa kuitenkin kerrottiin, että kysymys oli Kellokosken Prinsessa -kirjasta ja elokuvasta, jotka kertoivat Kellokosken sairaalan ”Prinsessana” tunnetusta potilaasta. Lisäksi lehden päätoimittaja kertoi kantelijalle, että aluehallintovirasto oli tarkastanut ja hyväksynyt etukäteen Mediuutisten julkaiseman jutun. Kantelijan mielestä virasto on tehnyt asiassa puutteellisen tutkinnan, vuotanut sitten virheelliset tiedot Mediuutisille ja lopuksi hyväksynyt lehden julkaiseman uutisen. Hän epäilee, että lehti on toiminut viraston bulvaanina ja kertoo jatkaneensa ”kummallisen yhteistyön” tutkimista.
Kantelija ja hänen lakimiehensä vaativat Mediuutisia oikaisemaan virheelliset tiedot. Varsinaista oikaisua lehti ei koskaan tehnyt, mutta se korjasi jutun otsikon muotoon ”Ilkka Taipale ja Ilkka Raitasuo rikkoivat salassapitovelvollisuutta” sen jälkeen, kun lakimies oli lähettänyt päätoimittajalle sähköpostia. Saman sähköpostiviestin perusteella toimitus myös korjasi elokuvassa esiintyneen näyttelijän nimen oikeaksi. Nimivirhe oli tapahtunut vuonna 2010 julkaistussa jutussa ”Prinsessa-elokuvan taustat syyniin”.
Mediuutisten vastaus 20.8.2012
Päätoimittaja Kati Haapakoski vastaa, ettei kantelun kohteena oleva artikkeli käsitellyt kantelijan tai hänen tuotantoyhtiönsä toimia, vaan aluehallintoviraston päätöstä. Kantelija soitti Haapakoskelle 27.3.2012, totesi Mediuutisten jutun täysin virheelliseksi ja vaati oikaisua. Lisäksi kantelija kertoi lähettävänsä aiheesta lehdistötiedotteen. Haapakoski pyysi kantelijaa toistuvasti erittelemään virheet, jotka pitäisi oikaista. Kantelija vastasi joka kerta, että koko juttu oli virheellinen ja vaati sen kirjoittamista uudelleen niiden tietojen pohjalta, jotka löytyivät lehdistötiedotteesta. Lisäksi kantelija sanoi päätoimittajalle, että jos virheet eritellään, erittelyn tekee tuotantoyhtiön lakimies, ei kantelija.
Päätoimittaja ehdotti kantelijalle haastattelua, jossa tämä saisi kertoa oman näkemyksensä. Kun toimittaja oli yhteydessä kantelijaan, tämä kertoi harkitsevansa haastattelun antamista vasta sitten, kun Mediuutiset on julkaissut oikaisun aikaisemmin lähetetyn lehdistötiedotteen pohjalta.
Lehti lupasi myös julkaista kantelijan vastineen, mutta hän kieltäytyi ja kirjoitti sen sijaan tekstin Helsingin Sanomiin. Haapakosken mukaan kantelija kieltäytyi järjestelmällisesti Mediuutisten tarjoamasta mahdollisuudesta tuoda omat näkemyksensä julki lehden palstoilla. Päätoimittaja kirjoittaa, että kantelija esitti toimitukselle myös sellaisia ehtoja, jotka olisivat vieneet journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.
Haapakosken mukaan kantelijan lakimies oli sähköpostitse yhteydessä toimitukseen, jolloin kävi ilmi, että nettisivuilla aikaisemmin julkaistussa jutussa oli mainittu väärä henkilö Prinsessa-elokuvan näyttelijäksi. Virhe korjattiin välittömästi Mediuutisten nettisivuilla. Samassa yhteydessä toimitus myös oikaisi kantelun kohteena olevan jutun otsikon, vaikka päätoimittajan mukaan on edelleen ilmeistä, että aluehallintovirastolta huomautuksen saaneiden entisen ylilääkärin ja mielisairaanhoitajan tietoja käytettiin Prinsessa-elokuvan tekemisessä. ”Kun elokuva hyödyntää salassapitovelvollisuuden alaista tietoa, voi todeta, että elokuvassa rikotaan salassapitovelvollisuutta”, Haapakoski kirjoittaa. Sekä entinen ylilääkäri että mielisairaanhoitaja osallistuivat päätoimittajan mukaan Prinsessa-elokuvan tekemiseen ja heidät mainitaan lähteinä elokuvan lopussa. Ylilääkäri myös näytteli elokuvassa. Päätoimittajan mielestä ei ole merkittävää, onko elokuvan valmistelu alkanut ennen kirjan valmistumista. Tiedot ovat siinä vaiheessa kuitenkin olleet ylilääkärin ja mielisairaanhoitajan hallussa. Haapakoski katsoo, että kirja ja elokuva kertovat saman tarinana, eikä niiden syntyjärjestyksellä ole merkitystä.
Päätoimittaja korostaa, että Mediuutisten artikkeli käsitteli terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaitten kannalta merkittävää asiaa eli terveydenhuollon henkilöstön salassapitovelvollisuutta ja sen ulottuvuuksia. Hän kertoo, että toimitus oli käynyt keskusteluja aluehallintoviraston henkilöstön sekä Kellokosken entisen ylilääkärin ja mielisairaanhoitajan kanssa. Näiden keskustelujen perusteella lehti piti varmana, että juuri kyseiset henkilöt olivat saaneet virastolta huomautuksen. Aluehallintoviraston edustaja myös tarkasti jutusta oman osuutensa etukäteen.
Ratkaisu
Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).
Lehti kertoi Etelä-Suomen aluehallintoviraston kahdelle terveydenhuollon ammattihenkilölle antamasta huomautuksesta. Heidät mainittiin jutussa nimeltä. Jutussa kirjoitettiin, että aluehallintoviraston ylitarkastaja ei voinut paljastaa, kenen potilastietoja huomautuksen saaneet henkilöt olivat luovuttaneet ulkopuolisille. Lehden tietojen mukaan kysymys oli Kellokosken Prinsessa -kirjan ja Prinsessa-elokuvan päähenkilöstä eli Kellokosken sairaalan entisestä potilaasta.
Neuvoston mielestä on ymmärrettävää, että terveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa lehdessä kerrotaan kyseisen ammattikunnan edustajien saamista vakavista huomautuksista. Kuten jutussa todettiin, ”huomautus on aluehallintoviraston hallinnollisista ohjauskeinoista järein”. Huomautukset merkitään kymmenen vuoden ajaksi Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattirekisteriin.
Aluehallintoviraston edustaja oli saanut tarkastaa oman osuutensa jutusta. Siihen hänellä oli Journalistin ohjeiden mukaan oikeus, eikä lehti neuvoston mielestä luovuttanut journalistista päätösvaltaa ulkopuolisille.
Lehti tulkitsi aluehallintoviraston huomautusta siten, että huomautuksen saaneet kaksi henkilöä olivat luovuttaneet tietoja Prinsessa-elokuvaa varten. Tätä tulkintaa kantelija ei kiistä, vaikka pitääkin viraston näkemystä virheellisenä. Itse elokuva, sen ohjaaja tai tuotantoyhtiö eivät kuitenkaan saaneet huomautusta. Tästä syystä Mediuutisten alkuperäinen otsikko ”Prinsessa-elokuva rikkoi salassapitovelvollisuutta” oli epätäsmällinen. Asia kerrottiin kuitenkin täsmällisesti itse jutussa. Kun kantelijan lakimies oli ottanut yhteyttä toimitukseen, lehti tarkensi verkkojutun otsikkoa. Se oli yleisön kannalta suotavaa, joskin toimitus olisi palvellut lukijoita vielä paremmin, jos heille olisi kerrottu otsikon muuttamisesta.
Lehti myös korjasi näyttelijän nimen vuonna 2010 julkaisemastaan jutusta. Neuvosto ei ota tähän kantaa, koska asia on neuvoston kannalta vanhentunut.
Neuvoston mielestä päätoimittaja ei saanut kantelijalta yksilöityä oikaisupyyntöä. Kantelija ei myöskään suostunut haastatteluun eikä halunnut käyttää hänelle tarjottua mahdollisuutta omaan kannanottoon. Sen sijaan kantelija asetti haastattelulle ehtoja, joihin lehden ei tarvinnut suostua.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Mediuutiset ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.