Kantelu 24.5.2012
Kantelu kohdistuu 27.4.-22.5.2012 julkaistuihin neljään kirjoitukseen, joissa käsiteltiin Rauman opettajankoulutuslaitoksen tulevaa professorinimitystä ja pohdittiin käsityökasvatuksen painotuksia teknisen ja tekstiilityön välillä. Kantelija on ko. koulutusyksikön johtaja. Häntä haastateltiin juttuun ”Mureneeko teknisen työn kivijalka?”, mutta hän ei saanut toimittajan lupauksesta huolimatta tarkastaa sitaattejaan etukäteen. Lehdestä kuitenkin väitettiin kantelijalle, että sitaatit oli lähetetty hänen sähköpostiinsa. Hän on varmistanut yliopiston tietohallinnosta, että tällaista sähköpostiviestiä ei koskaan tullut. Ilman tarkastamista julkaistu artikkeli käynnisti lehden juttusarjan, joka kantelijan mukaan oli epäasiallinen, perustui huhuihin ja väärinkäsityksiin ja vihjaili kantelijan syyllistyneen työtehtävissään vakaviin virheisiin.
Tarkastamattoman jutun jälkeen lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka otsikko oli ”Teknisen työn kivijalka romahtaa Raumalla”. Kantelija katsoo sen sisältäneen hänen henkilöönsä kohdistuvia virheellisiä väittämiä esimerkiksi professuurin lakkauttamisesta ja täyttämisestä. Kirjoituksen mukaan kantelijalla on ”puurot ja vellit sekaisin” professuurin pätevyysvaatimuksiin liittyen ja hän harrastaa ”äärimmäisen vaarallista ajatuksenjuoksua” ja samalla ”murentaa – – akateemisen opettajankoulutuksen kivijalkaa”. Kantelijan mielestä lehden olisi pitänyt antaa hänen kommentoida kirjoitusta ennen sen julkaisemista.
Seuraavaksi julkaistu pääkirjoitus ”Teknisen työn opetus on Rauman vahvuuksia” sisälsi kantelijan mielestä edelleen virheellistä tietoa eikä antanut lukijoille riittäviä tietoja asiakokonaisuudesta. Pääkirjoituksen mukaan ”olisi hölmöä, jos teknisen työn opetus nollattaisiin Raumalla niin, että tuleva professori olisi tekstiilityön puolelta”. Kantelija arvelee, että kirjoittajan tietolähteellä on ollut hyötymis- ja vahingoittamistarkoitus. Hän myös pitää virheellisenä pääkirjoituksen väittämää, jonka mukaan vain Raumalla voi suorittaa teknisen työn opintoja koko maisterin koulutusohjelman ajan.
Tämän jälkeen julkaistussa kolumnissa ”Homo habilis ja teknisen työn opettaja” käytettiin lähteenä aikaisemmin julkaistua, kantelun kohteena olevaa mielipidekirjoitusta. Kolumnisti kehui mielipiteen kirjoittajaa ”vahvasta tietäjän otteesta”. Kantelija puolestaan uskoo, että tällä on voinut olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Kolumnistin mukaan ”yksinhuoltajaäitien mieskontaktittomat yläkouluikäiset pojat laitetaan tulevaisuudessa käsityötunnilla virkkaamaan patalappuja”, vaikka he ehkä mieluummin keskittyisivät elektroniikkaan ja sorvaamiseen. Kolumnissa myös viitattiin opettajankoulutuslaitoksella käytävään valtataisteluun tekstiilityön ja teknisen työn edustajien välillä. Kantelija pitää kolumnia osana Länsi-Suomen agendaa, jolla pyrittiin vaikuttamaan yliopiston koulutuspoliittisiin ratkaisuihin. Agendaa toteutettiin hänen mielestään tavalla, joka halvensi opettajankoulutuslaitoksen johtoa ja työntekijöitä.
Länsi-Suomen vastaus 25.6.2012
Päätoimittaja Pasi Katajamäen mukaan kantelijan sitaatit lähetettiin tarkastettavaksi, mutta sähköpostiosoitteessa oli yhden kirjaimen virhe, joten viesti ei mennyt perille. Toimittaja lähetti sähköpostin klo 14.39, ja ilmoitus virheellisestä sähköpostisoitteesta saapui hänelle vasta klo 16.57. Niinpä toimittaja hyvässä uskossa laittoi jutun eteenpäin ennen poistumistaan työpaikalta klo 16.30. Kantelija ei myöskään ottanut yhteyttä toimittajaan ennen jutun julkaisemista, vaikka oli tehnyt niin jo kerran aikaisemmin.
Katajamäki pitää Turun yliopistoa, sen kasvatustieteellistä tiedekuntaa ja etenkin Rauman opettajankoulutusta erittäin merkittävänä paikkakunnan kannalta. Länsi-Suomi kantaa huolta laitoksen tulevaisuudesta ja sen resursseista. Katajamäen mukaan Länsi-Suomi on uutisoinut aiheesta nopeasti, ajankohtaisesti, kattavasti ja monipuolisesti. Lehden kirjoituksissa ei ole halvennettu laitoksen johtoa tai sen työntekijöitä. ”Toisaalta erilaisissa johtotehtävissä oleviin henkilöihin kohdistuu julkisuuden painetta jo tehtävän luonteen perusteella”, hän kirjoittaa.
Mielipidekirjoituksiin ei Katajamäen mukaan myönnetä etukäteistä vastineoikeutta. Kantelun kohteena olevan mielipidekirjoituksen laatinut henkilö oli dosentti, ylitarkastaja ja apulaisprofessori emeritus. Sen jälkeen myös Tekninen työ -lehden päätoimittaja esitti omassa mielipidekirjoituksessaan, että Raumalla pitää vaalia teknisen työn aineenopettajan koulutusta. Länsi-Suomen pääkirjoituksessa esitettiin samanlainen näkemys. Pääkirjoittajan kanta oli erilainen kuin kantelijan, mutta Katajamäki ei pidä tätä hyvän journalistisen tavan rikkomisena. Hän ei myöskään hyväksy kantelijan väitettä, että lehdellä olisi ollut asiassa hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
Kolumnistilla puolestaan on päätoimittajan mukaan mahdollisuus käsitellä valitsemaansa aihetta normaalia uutistekstiä vapaammin. Kantelun kohteena olevan kolumnin kirjoittaja on toiminut teknisen työn opettajana yli 30 vuoden ajan.
Kantelija ei pyytänyt kirjoituksiin korjauksia jälkikäteen. Sen sijaan hän antoi uutispäällikölle palautetta siitä, ettei ollut saanut haastattelusitaatteja tarkastettavakseen. Kantelijan ja opettajankoulutuslaitoksen toisen johtohenkilön yhteinen mielipide julkaistiin lehdessä 28.5.2012.
Ratkaisu
Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle (JO 18). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).
Lehden uutisessa ja sitä kommentoivassa mielipidekirjoituksessa, sekä myöhemmin julkaistuissa kolumnissa ja pääkirjoituksessa käsiteltiin Raumalla sijaitsevan opettajankoulutuslaitoksen virantäytön perusteita. Kaikissa kirjoituksissa esitettiin huoli sellaisesta tilanteesta, että täytettäväksi tuleva käsityökasvatuksen professorin virka painottuisi tekstiilityöhön teknisen työn asemesta. Kantelija sai kommentoida asiaa ensimmäisessä uutisessa.
Mielipidekirjoituksessa kritisoitiin kantelijan näkemyksiä osin kärkevästikin. Arvostelu ei kuitenkaan kohdistunut kantelijan henkilöön tai ammattikunniaan sellaisella tavalla, että hänelle olisi syntynyt oikeus samanaikaiseen kuulemiseen. Merkittävän koulutusyksikön johtajana hänen tulee sietää paitsi kyseisen yksikön myös oman toimintansa kriittistä arviointia. Kolumnisti puolestaan käytti kirjoitustyylille tyypillisiä kärjistyksiä, ja pääkirjoituksessa otettiin kantaa paikallisesti merkittävän oppilaitoksen tulevaisuuden näkymiin. Tiedotusvälineiden on tärkeä käydä keskustelua yliopistojen ja muiden oppilaitosten koulutuspoliittisista ratkaisuista. Kantelija sai oman näkemyksensä julki jälkikäteen.
Myös uutinen, jossa kantelijaa haastateltiin, oli laadittu hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Kantelija sai esittää siinä kantansa kiistanalaiseen asiaan. Sen sijaan neuvosto kiinnittää huomiota haastatellun oikeuteen tarkastaa lausumansa. Toimittajan on reilua kertoa oma-aloitteisesti tarkastusmahdollisuudesta, vaikka haastateltava ei sitä pyydäkään. Neuvosto suosittelee, että toimittaja sopii haastateltavan kanssa tarkastamisesta selkeästi ja yksiselitteisesti sekä ottaa vastuun tarkastuksen toteutumisesta. Haastateltavan kuittaus varmistaa, että hän on tarkastanut sitaattinsa.
Tässä tapauksessa toimittaja sai ilmoituksen väärään osoitteeseen menneestä sähköpostista niin myöhään, että hän saattoi olettaa viestinsä menneen perille kantelijalle. Toimittaja olisi toiminut esimerkillisesti, jos hän olisi vielä erikseen tarkistanut kantelijalta, oliko sähköposti tullut perille. Koska kysymyksessä ei ollut henkilöön käyvästä haastattelusta, vaan haastateltava vastasi kysymyksiin asemansa perusteella, laiminlyönnistä ei aiheutunut haastateltavalle kohtuutonta haittaa. Lisäksi kantelijalla ei ollut juttuun mitään huomauttamista.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Länsi-Suomi ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Riikka Kaihovaara, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Riitta Pollari, Jaakko Ujainen Heikki Vento.