4571/PL/11

Vapauttava

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös johtavan virkamiehen arvostelemista koskevassa asiassa. Pääkirjoituksessa virkamieheen kohdistettiin kärjekästä kritiikkiä. Syntyneen haitan olisi kuitenkin voinut korjata oman kannanoton avulla. Tämä mahdollisuus jätettiin käyttämättä.

Kantelu 6.4.2011

Kantelijoiden mielestä 30.3.2011 julkaistun pääkirjoituksen ”Nyt on puolustettava työvoimatoimistoa” sävy loukkasi Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) palveluverkoston päällikkönä ja TE-keskuksen johtajana työskentelevää henkilöä. Lisäksi juttu sisältää virheellistä tietoa. Kantelijat työskentelevät samassa toimistossa kritiikin kohteeksi joutuneen päällikön kanssa.

Kirjoituksessa muun muassa todettiin, ettei päälliköllä ole yleisesti arvostettavaa koulutusta ja ammattitaitoa. Hänen myös kerrottiin himoavan isoon pestiin uudistuvassa ELY-keskuksessa ja nousseen hämärissä olosuhteissa nykyiseen virkaansa. Lisäksi väitettiin, että päällikölle on yhdentekevää, miten tavallinen kansalainen jaksaa.  Kantelijoiden mukaan päätoimittaja esittää omia oletuksiaan eikä ole keskustellut kritiikin kohteena olevan henkilön kanssa.

Kantelijoiden mielestä lehti on rikkonut useita Journalistin ohjeiden kohtia. Kritiikin kohteelle ei esimerkiksi ole varattu tilaisuutta esittää omaa näkemystään eikä tosiasioita ole erotettu sepitteestä. Kantelijat myös viittaavat Journalistin ohjeiden kohtaan 14, jonka mukaan jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

Lehdeltä ei pyydetty oman kannanoton julkaisemista, koska kantelijat uskoivat sellaisen vain pahentavan tilannetta.

Ylöjärven Uutisten vastaus 13.5.2011

Päätoimittaja Matti Pulkkinen katsoo puuttuneensa kirjoituksessaan merkittävään yhteiskunnalliseen asiaan, työvoimahallinnon paikallisen palvelun ja järjestelmän rakenteen romuttamiseen. Kirjoituksen pohjana olivat Ylöjärvellä järjestetty tilaisuus sekä lausunnot viideltä henkilöltä, jotka työskentelevät ELY-keskuksessa Tampereen seudulla. Pääkirjoitusta ei Pulkkisen mukaan kirjoitettu loukkaavassa tarkoituksessa, eikä se sisältänyt virheellistä tietoa. Kritiikin kohteena ollut päällikkö ei ole ollut yhteydessä lehden toimitukseen, vaikka hänellä olisi ollut oikeus ja mahdollisuus kertoa kantansa.

Päätoimittaja kirjoittaa, että päällikkö on kertonut tekevänsä ehdotuksensa tarvittavista toimista, lähettävänsä sen ministeriöön ja vasta sitten lausuntokierrokselle kuntiin. Pulkkisen ihmettelee, voiko oikeaa selvitys perustua sellaiseen järjestykseen, että lopputulos haetaan ennalta ja vasta sen jälkeen kuullaan muodollisesti eri asianosaisia. Hän kysyy, eikö juuri uskottavan selvityksen tekeminen edellytä ammattitaitoa ja pitää tällaisten kysymysten pohtimista median tehtävänä. Päätoimittaja perustelee mielipiteitään omilta lähteiltään saamillaan tiedoilla.

Ratkaisu

Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta [–](JO 11). Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu (JO 14). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Lehden pääkirjoituksessa esitettiin huoli Ylöjärven työvoimatoimiston ovien sulkemisesta, kun työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt palveluiden kehittämishankkeensa. Kirjoituksessa moitittiin työministeriä, mutta varsinainen kritiikin kohde oli Pirkanmaan ELY-keskuksen päällikkö ja alueen työ- ja elinkeinotoimistojen johtajien esimies, jonka kerrottiin mumisseen ja ”selittäneen naama punaisena”, miten ministeriö vaatii Pirkanmaan ELY-keskukseltakin ehdotuksia toimipaikkojen uudistamiseksi. Päällikön koulutusta ja ammattitaitoa väheksyttiin pääkirjoituksessa, ja hänen kerrottiin nousseen nykyiseen virkaansa ”hämärissä olosuhteissa” yksilöimättä näitä seikkoja. Päätoimittajan mielestä päällikkö on ”kultalusikka suussa soppaansa ammentava virkahenkilö”, jolle on yhdentekevää, miten tavallinen kansalainen esimerkiksi Ylöjärvellä jaksaa.

Pääkirjoitus kertoo lehden mielipiteen, ja sen esittäminen on joskus perusteltua hyvinkin kärjekkäässä muodossa. Ylöjärven Uutisten pääkirjoituksen aihe oli tärkeä ja ajankohtainen. Päätoimittajalla oli oikeus tarkastella kriittisesti valtionhallinnon toimia, jotka vaikuttavat merkittävästi ylöjärveläisten elämään. Johtavan virkamiehen tulee puolestaan sietää kovaakin arvostelua.

Kirjoitus oli paikoin mauton kohdistuessaan päällikön persoonaan.  Lisäksi jotkut sen sanamuodot olivat huonosti harkittuja ja loukkaavia, mutta ne mahtuivat sananvapauden rajoihin. Journalistin ohje lähteiden luotettavuuden varmistamisesta puolestaan soveltuu huonosti tähän tapaukseen, koska kysymyksessä on mielipidekirjoitus.

ELY-keskuksen päällikkö joutui pääkirjoituksessa erittäin kielteiseen julkisuuteen, ja hänelle syntyi oikeus omaan kannanottoon. Tätä mahdollisuutta päällikkö tai hänen edustajansa eivät kuitenkaan käyttäneet.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ylöjärven Uutiset ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jani Halme, Kalle Heiskanen, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari ja Titta Sinisalo.