4494/SL/11

Vapauttava

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös omaa kannanottoa ja loukkaavaa ilmaisua koskevassa asiassa. Valtakunnallisen ammattiliiton puheenjohtajan on kestettävä poikkeuksellisenkin voimakasta arvostelua, joka kohdistuu hänen asemaansa.

Kantelu 27.1.2011

Kantelijan mukaan Ilta-Sanomat on 22.1.2011 rikkonut Journalistin ohjeita julkaistessaan kantelijaa loukkaavan kirjoituksen ”Ahosesta tuli ongelmajätettä”. Erityisesti otsikko on tarkoituksellisen loukkaava, sillä siinä kantelija nimetään ”ongelmajätteeksi”. Erityisen loukkaavaa on myös se, että Ilta-Sanomat ei suostunut julkaisemaan vastinetta.

Kantelija viittaa Journalistin ohjeiden kohtiin, joissa käsitellään totuudenmukaista tiedonvälitystä, toden ja sepitteen erottamista, lähdekritiikkiä ja omaa kannanottoa.

Ilta-Sanomien vastaus 14.2.2011

Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että Näkökulma-kirjoitus liittyy yhteiskunnallisesti tärkeään ja kauan jatkuneeseen poikkeustilanteeseen Paperiliitossa. Puheenjohtaja Jouko Ahonen suututti osan liittonsa jäsenistöstä Ylen A-studiossa puolustamalla eläkeyhtiöiden johdon kovia palkkoja. Liittovaltuusto vahvisti marraskuussa, että Ahonen ei osallistu toistaiseksi liiton toimintaan. Päätoimittajan mukaan Ahosen asema on liiton kannalta hankala, koska erottamiseen tarvittaisiin liittokokouksen päätös, ja seuraava liittokokous on koolla vasta 2013, ellei ylimääräistä kokousta kutsuta koolle. Liitossa onkin erikoinen tilanne: Ahonen pysyy liiton palveluksessa ja nauttii säännöllistä palkkaa, mutta ei johda liittoa.

Ilta-Sanomat on muiden tiedotusvälineiden lailla uutisoinut asiasta koko prosessin ajan. Myös Ahosta on kuultu. Marraskuussa 2010 IS julkaisi Ahosen kannanoton sanasta sanaan sellaisenaan. Kuluvan vuoden puolella Ahonen ei ole ollut kovin halukas itse puhumaan tilanteestaan. IS uutisoi esimerkiksi kaksi päivää ennen kantelun kohteena olevaa Näkökulmaa, että Ahosen hyllytys jatkuu vappuun asti. Tässä yhteydessä häneltä pyydettiin kommenttia tilanteeseen, mutta päätoimittajan mukaan hän ilmoitti tekstiviestitse pidättyvänsä kommentoinnista.

IS:n politiikan toimituksen esimies on seurannut tapahtumia alusta asti ja saanut lähteiltään paljon luottamuksellista tietoa. Kantelun kohteena oleva kirjoitus ei ole uutinen, jossa kritiikin kohteelle tulisi varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä. Kirjoitus on päätoimittajan mukaan tyylilajiltaan puhdas mielipiteellinen kirjoitus, joka on myös lukijalle erittäin selkeästi typografisesti osoitettu. Näkökulma-kirjoituksessa analysoidaan tilannetta eri lähteistä saatujen tietojen valossa. Kirjoitus ei myöskään ole Ahosen kannalta yksinomaan negatiivinen: Ahosta kehutaan Varman tapauksessa hyväksi esimieheksi ja muistutetaan, etteivät paperiteollisuuden vaikeudet ole Ahosen syytä.

Kantelija ei ole päätoimittajan mukaan osoittanut kirjoituksesta virhettä. Otsikossa on kyse vahvasta symboliikasta. Paperiliitto on ongelmallisessa tilanteessa: mitä tehdä miehelle, joka ei itse suostu eroamaan ja jonka voi erottaa vain Paperiliiton liittokokous? Työmarkkinapolitiikassa jos missä on päätoimittajan mielestä perinteisesti turvauduttu voimakkaaseen retoriikkaan – se on alalle jopa tunnusomaista.

Arvostelu ei päätoimittajan mukaan automaattisesti takaa arvostelun kohteelle oikeutta omaan kannanottoon. Tässä tapauksessa Ilta-Sanomat katsoo, että Ahonen on niin merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa ja Paperiliiton tilanne niin poikkeuksellinen ja yhteiskunnallisesti tärkeä, että Ahosta ja hänen tilannettaan voidaan Näkökulma-kirjoituksessa arvioida ilman, että hänelle syntyy vastineoikeutta. Tämä on myös Ahoselle itselleen ilmoitettu ja asiallisesti perusteltu.

Ratkaisu

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä (JO 23). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24). Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa. (JO 25).

Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimies kirjoitti mielipidekirjoituksen Paperiliiton puheenjohtajasta Jouko Ahosesta ja hänen asemastaan hyllytyksen kohteeksi joutuneena liittopuheenjohtajana. Se oli otsikoitu ”Ahosesta tuli ongelmajätettä”. Kirjoituksessa käytiin läpi prosessin vaiheet sekä liiton että puheenjohtaja Ahosen kannalta.
Ilta-Sanomien kirjoitus oli selkeästi nimetty Näkökulmaksi ja varustettu kirjoittajan nimellä sekä kuvalla. Lukijalle tehtiin selväksi, että kyse on mielipidekirjoituksesta. Tällöin kirjoittajan sananvapaus on laajimmillaan. Teksti perustui Paperiliiton ja Ahosen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen arviointiin. Kirjoituksen otsikossa ”Ahosesta tuli ongelmajätettä” mainitaan kantelijan nimi. Ahosesta käytetty luonnehdinta oli kuvaava ilmaisu nimenomaan tilanteelle, jossa liitto ja sen puheenjohtaja olivat.
Tämän vuoksi otsikko ei kohdistunut kantelijaan pelkästään henkilönä. Lisäksi vaikutusvaltaisen ammattiliiton puheenjohtajan on kestettävä ankaraakin arvostelua. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomien Näkökulma ei tuonut Ahoselle oikeutta omaan kannanottoon.

Vaikka Ilta-Sanomat menetteli hyvän journalistisen tavan mukaisesti, Julkisen sanan neuvosto hieman ihmettelee sen menettelyä. Jos lehti arvostelee ja kritisoi, niin sen pitäisi sallia ja sietää myös itseensä kohdistuvaa vastakritiikkiä sananvapauden nimissä. Ahosen vastaus ei ollut sellaisenaan julkaisukelpoinen, mutta lehti ei suostunut edes keskustelemaan sen sisällön muuttamisesta hyväksyttävään muotoon. Lehti olisi palvellut lukijoitaan paremmin, jos se olisi antanut heille mahdollisuuden seurata julkisesti toimituksen ja Ahosen vuoropuhelua sekä perehtyä sen sisältämään tietoon.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Veikko Valtonen, Seija Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen, Riitta Pollari ja Titta Sinisalo.