Kantelu 16.1.2011
Kantelijan mukaan Rannikkoseudun 27.12.2010 julkaisemassa jutussa ”Raision uinnissa kuohuu” mainittu toimituksen saama aineisto 13–17 -vuotiaista urheilijoista on erittäin kyseenalainen eikä sitä voi käyttää lähteenä. Pienen lajin parissa ei ole ongelma selvittää keihin tässä aineistossa viitataan puhumattakaan siitä, että se käsittelee alaikäisiä lapsia.
Toimittaja on valinnut lähteekseen 90-luvulla Uimaliitosta potkut saaneen entisen päävalmentajan. Kantelija kehottaa toimitusta etsimään tietoa tältä vuosituhannelta, koska tämä meriittejä omaava entinen valmentaja on toiminut uimahallin laitosmiehenä jo reilun kymmenen vuotta. Kritiikki on pettänyt myös, kun lähteinä käytetään entisen uimarilupauksen isää ja RaisU:n jo eläkepäiviään viettävää entistä valmentajaa.
Jutun yhteydessä mainittu seuran uusi valmentaja on kantelun mukaan onnistuttu vetämään oikein kunnolla lokaan. Toimituksen pitäisi kantelijan mielestä tietää, että uutisoinnilla voi olla dramaattisia vaikutuksia uuden valmentajan elinkeinon harjoittamiseen. Häneltä ei edes kysytty ennen jutun julkaisemista, mistä uimareiden reaktiossa on oikein kysymys. Hänen lisäkseen koko seura on saanut erittäin kielteistä julkisuutta johtokuntaa myöten.
Rannikkoseudun vastaus 1.2.2011
Päätoimittaja Raija Leppänen vastaa, että Rannikkoseudun toimitus sai huolestuneiden vanhempien yhteydenottoja, jotka koskivat Raision Urheilijoiden uimarien valmennusta. Lehdessä on kauan esitelty seuran uimarien menestystä Suomen ja kansainväliselläkin huipputasolla. Keskusteluun haluttiin nostaa se, miksi niin moni nuori uimari lähtee seurasta tai lopettaa kokonaan uintiuransa.
Toimituksen saama tausta-aineisto nuorista lopettaneista uimareista on samankaltaista aineistoa kuin lehdelle toimitetut tiedot uimaseuran menestyneistä urheilijoista. Jutussa ei ole listaa lopettaneista alaikäisistä uimareista, vaan lopettamisen taustoja on käsitelty yleisellä tasolla. Päätoimittajan mukaan jutussa mainittiin vain kolme nimekkäintä lopettanutta tai muualle siirtynyttä urheilijaa.
Lehden tehtävä on päätoimittajan vastauksen mukaan tuoda esille myös urheilun taustoja ja harrastukseen liittyviä ongelmia. Vanhempien huolen tultua toimituksen tietoon toimittaja otti yhteyttä entiseen valmentajaan, joka Raisiossa tunnetaan Raision Urheilijoiden uinnin keulahahmona. Hän totesi voivansa vastata kysymyksiin junioriuimarien lopettamisten ja muihin seuroihin siirtymisten syistä. Päätoimittaja katsookin, että tämä täyttää vaatimuksen osapuolten kuulemisesta, koska jutun kärki oli kohdennettu nimenomaan seuraan ja sen toimintaan – ei yksittäiseen valmentajaan. Jutussa mainittu Uimaliiton entinen päävalmentaja on tunnettu suomalainen uintivalmentaja, joka on valmentanut suomalaisia maailman huipulle.
Seuran edustajana haastateltu henkilö sai tekstin luettavakseen ennen sen julkaisemista. Sähköpostiviestissä hän syytti tekstiä virheelliseksi ja asenteelliseksi, mutta ei yksilöinyt virheitä.
Jutun julkaisemisen jälkeen toimitukselle ei tullut Raision Urheilijoilta juttua koskevaa pyyntöä oikaista virheitä eikä pyyntöä vastineen julkaisemisesta.
Seuran nykyiselle valmentajalle olisi päätoimittajan mukaan annettu mahdollisuus kertoa omista valmennusmetodeistaan jatkojutussa. Haastattelusta sovittiin, mutta hän perui haastattelun vedoten siihen, että seurassa halutaan nyt työrauha pian tulossa olevien SM-uintien takia.
Ratkaisu
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).
Rannikkoseudun jutussa yritettiin selvittää syitä nuorten uimareiden lopettamisiin ja seurasiirtoihin Raision Urheilijoista. Jutussa haastateltiin nimeltä mainiten yhtä lähtenyttä uimaria, seuran entistä valmentajaa, entistä Uimaliiton päävalmentajaa ja nimettömänä uimarilupauksen isää. Lehti tarjosi nykyiselle valmentajalle mahdollisuutta ns. jälkijuttuun.
Urheiluseuran toiminta perustuu vapaaehtoiseen työpanokseen, yhteiskunnan avustuksiin ja yhteisesti kerättäviin varoihin. Raision Urheilijat on keskeinen osa kaupungin urheiluelämää, ja sen vaikutuspiirissä on runsaasti seudun asukkaita. Siksi on luonnollista, että paikallinen lehti raportoi palstoillaan seuran toiminnasta. Lehden lukijoilla on oikeus hyvien uutisten lisäksi saada tietoa myös mahdollisista ongelmista.
Kanteluun johtaneessa uutisessa kysyttiin, miksi niin moni nuori uimari on lähtenyt seurasta. Lehti valitsi journalistisen päätösvaltansa puitteissa juttuunsa vastaajat, jotka neuvoston mielestä edustivat riittävän hyvin eri osapuolia ja myös ulkopuolista asiantuntemusta. Juttu olisi ollut parempi, jos nykyistä valmentajaa olisi kuultu samanaikaisesti. Hänelle kuitenkin tarjottiin mahdollisuutta tuoda oma kantansa julki jälkijutussa, johon valmentaja ei kuitenkaan suostunut.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Rannikkoseutu ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun teki:
Puheenjohtaja Risto Uimonen