Kantelu 2.11.2010
Kantelijan mielestä Helsingin Sanomien verkkosivuilla 31.10.2010 julkaistun jutun otsikko ja pääkuva eivät vastaa toisiaan. Otsikon ”Vaarallinen daisy tunki design-huumetyhjiöön” alla julkaistussa kuvassa on poliisiauto ja selkeästi tunnistettavan ravintolan julkisivu. Kantelija on johtaja ravintolaketjussa, johon yökerho kuuluu.
Kuvatekstissä kerrotaan, että poliisi on hakenut nimeltä mainitusta ravintolasta talteen siellä riehuneen miehen. Kantelijan mukaan jutussa olisi pitänyt mainita, että daisy-huumeella ja kuvan ravintolalla ei ole yhteyttä. Nyt lukijoille syntyy käsitys, että ravintola on osallinen huumeongelmaan.
Helsingin Sanomien vastaus 29.11.2010
Päätoimittaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa, että uutisen käsittelemä aihe on ajankohtainen ja sen näkyvälle käsittelylle on merkittäviä yhteiskunnallisia perusteita. Lyhyen ajan kuluessa seitsemän nuorta henkilöä oli joutunut hoitoon vakavia terveyshaittoja aiheuttaneen daisy-huumeen takia. Toimittaja ja kuvaaja lähtivät seuraamaan nuorten päihteiden käyttöä Lohjan yöhön, sillä viimeaikaisista tapauksista kolme oli tapahtunut juuri Lohjalla. He jututtivat sekä nuoria että viranomaisia, tarkoituksenaan kuvata pikkukaupungin nuorten maailmaa kiihkottomasti ja koruttomasti. Tuloksena oli päätoimittajan mielestä elämänmakuinen kuvaus yhdestä perjantai-illasta. Jalkautuminen aitoihin tilanteisiin on hänen mukaansa tärkeä ja tehokas työmetodi. Lohjan esimerkki kertoi, että päihteet ovat läsnä tavallisten ihmisten jokapäiväisessä elinympäristössä, missä tahansa samankokoisessa kunnassa.
Pentikäinen katsoo, että kantelun kohteena olevassa uutisessa korostuu Journalistin ohjeissa mainittu lukijan oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Verkkouutisen pääkuva on otettu kadulta, vastapäätä yökerhoa, josta talutetaan riehuvaa asiakasta poliisiautoon. Kuvassa ei näy ravintolan henkilökuntaa eikä asiakkaita, eikä kiinni otettu henkilö ole tunnistettavissa. Pääkuvan kuvateksti on seuraava: ”Ylikonstaapelit [−−] kävivät hakemassa ravintola Night Lifessa riehuvan miehen talteen. HS:n toimittaja [−−] ja kuvaaja [−−] seurasivat illanviettoa Lohjalla. Katso ja kuuntele audioslideshow alla olevasta linkistä.” Sama kuva on mukana myös verkkosivun kuvakoosteessa, jota täydentää ääninauhalta kuuluva ylikonstaapelin kommentti lasten kotiintuloajoista.
Pentikäisen mukaan uutisessa, kuvatekstissä tai audiotallenteessa ei viitata sanallakaan siihen, että ravintolalla ja daisy-huumeella olisi yhteyttä, eikä uutisessa esitetty sellaisia väitteitä, jotka asettaisivat ravintolan erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kuva on otettu julkiselta paikalta, ja kuvatekstissä kerrottu tilanne on todellinen. Toimittaja ja kuvaaja olivat tekemässä juttua päihteiden käytöstä, joten poliiseille kesken haastattelun tullut ravintolakeikka liittyi oleellisesti jutun aiheeseen ja oli kuva-aiheena kiinnostava. Päätoimittaja kirjoittaa, että riehuvan narkomaanin, sekakäyttäjän tai humalaisen talteenotto on poliisin työssä tavallista pikkukaupungeissakin, eikä juttuun kuvattu yökerho ole tällä perusteella lukijan silmissä sen parempi tai huonompi paikka kuin muutkaan. Ravintolan nimi mainittiin vain dokumentaatiotarkoituksessa, kuten reportaasin muutkin tapahtumapaikat.
Kantelija ei ole esittänyt oikaisu- tai vastinevaatimusta Helsingin Sanomille.
Ratkaisu
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. (JO 8) Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. (JO 11). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta (JO 29).
Helsingin Sanomissa julkaistiin kuvareportaasit päihteiden käytöstä Lohjan yössä. Netissä kuvakoostetta taustoitti uutinen, jossa kerrottiin päihteiden käyttämisestä yleensä. Jutun kärki kohdistui design-huumeiden leviämiseen Suomessa. Juttu oli otsikoitu ”Vaarallinen daisy tunki design-huumetyhjiöön”. Välittömästi otsikon alla julkaistussa kuvassa poliisi kuljetti ravintolassa riehunutta miestä poliisiautoon. Ravintolan valokyltti näkyi kuvassa selkeästi, ja ravintolan nimi mainittiin kuvatekstissä.
Huumeiden ja muiden päihteiden väärinkäyttö on merkittävä yhteiskunnallinen aihe. Helsingin Sanomien reportaasi esitteli päihteiden käytön seurauksia ruohonjuuritasolla. Reportaasin luonteeseen kuuluu, että asioista kerrotaan kursailematta. Helsingin Sanomat kuuli monipuolisesti yöelämässä liikkuvia ihmisiä ja antoi realistisen kuvan varsinkin alaikäisten päihteiden käytöstä. Autenttisuuteen pyrkiminen ei kuitenkaan poista tiedotusvälineen vastuuta kohdella reportaasissa esiintyviä henkilöitä ja yrityksiä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Helsingin Sanomien verkkosivuilla julkaistun huumeuutisen kuva oli otettu julkisella paikalla. Jutun otsikko piti paikkansa. Myös otsikon alla valokuvassa ja kuvatekstissä esitelty kiinniottotilanne oli aito. Kuvatekstissä ei väitetty, että ravintolalla olisi tekemistä design-huumeen kanssa.
Ravintolan kuva julkaistiin välittömästi vaarallisesta huumeesta kertovan otsikon alla. Jutun alku käsitteli samaa teemaa. Näin yleisölle saattoi syntyä mielikuva, että huumeet ja kyseinen ravintola liittyivät toisiinsa. Neuvosto on aikaisemmin linjannut, että rikollisesta toiminnasta kertovien juttujen kuvitus vaatii erityistä harkintaa, koska lukijat helposti yhdistävät lain rikkomisen ja kuvan kohteen toisiinsa. Tässäkin tapauksessa mahdollinen väärinymmärrys olisi ollut helposti vältettävissä tarkentavalla maininnalla kuvatekstissä. Ravintolan rooli vain yhtenä päihdepitoisen yöelämän kiintopisteistä kävi selväksi kuvareportaasissa. Näin ravintolalle mahdollisesti koitunut haitta ei ollut merkittävä. Sen olisi voinut korjata tarjoamalla ravintolan omaa kannanottoa lehdelle.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Riitta Pollari.