4265/SL/10

Vapauttava

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös valokuvaa, yksityisyyden suojaa ja journalistista päätösvaltaa koskevassa asiassa. Sanomalehti kuvasi kirkossa piispantarkastuksen yhteydessä ehtoollista ja julkaisi siitä kuvia. Toimitus voi journalistisen harkintansa perusteella päättää, miten se tietonsa ja kuvansa julkaisee.

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös valokuvaa, yksityisyyden suojaa ja journalistista päätösvaltaa koskevassa asiassa. Sanomalehti kuvasi kirkossa piispantarkastuksen yhteydessä ehtoollista ja julkaisi siitä kuvia. Toimitus voi journalistisen harkintansa perusteella päättää, miten se tietonsa ja kuvansa julkaisee.

Kantelu 8.2.2010

Kantelun mukaan Satakunnan Kansan etusivulla, 25.1.2010, esitellään ehtoollisella oloa. Kuvassa on kaksi henkilöä, ja heidän nimensä mainitaan. Maallikkoavustajan nimi on kuvatekstissä väärin, mutta henkilö on tunnistettavissa. Lehden internet-sivulla on samaa jumalanpalvelusta koskeva uutinen ja kuva, josta on tunnistettavissa useita ehtoollisella olevia seurakuntalaisia. Kirkkohallitus on 12.11.2009 linjannut yleiskirjeessään 42/2009 kuvan ja äänen välittämistä kirkollisissa tilaisuuksissa. Näissä kahdessa uutisessa rikottiin kantelijan mielestä Journalistin ohjeiden kohtia 27 ja 30. Uskonnon harjoittaminen on yksityisasia, vaikka sitä julkisella paikalla harjoitetaan.

Painetussa uutisessa rikottiin kantelijan mielestä lisäksi Journalistin ohjeiden kohtia 8, 11 ja 26. Uutinen ei ole totuudenmukainen, vaan harhaanjohtava ja sepitteellinen. Toimittaja kirjoittaa artikkelissa loukkaavasti ehtoollisella olevasta kirkkoherra Keijo Rainermasta ymmärtämättä ehtoollisen todellista luonnetta ja merkitystä sekä esittämällä paikkansa pitämättömän väitteen siitä, että Rainerman on ollut taivuttava ehtoolliselle pakon edessä. Kenenkään ei olisi ollut pakko ottaa ehtoollista kyseessä olevassa jumalanpalveluksessa. Uutisointi on siis kokonaisuudessaan totuudenvastaista ja harhaanjohtavaa.

Satakunnan Kansan vastaus 9.3.2010

Päätoimittaja Jouko Jokinen vastaa, että Kankaanpään kirkkoherra Keijo Rainerma on johtavia naispappeuden vastustajia Suomessa. Niinpä vierailevien naispappien esiintyminen Kankaanpäässä on ollut harvinaista. Turun piispa Kari Mäkinen on toiminut naispappeuskysymyksessä erittäin johdonmukaisesti. Piispantarkastuksen yhteydessä hän puhui voimakkaasti naispappeuden puolesta. Mäkinen kertoi, että häneen oli oltu ennakkoon paljon yhteydessä Kankaanpään seurakunnan yksipuolisen hengellisyysnäkemyksen takia. Piispa totesi epäluottamuksen ja ristiriitojen lyövän leimansa Kankaanpään seurakunnan toimintaan.

Piispantarkastus on erittäin julkinen tilaisuus. Siihen liittyvässä ehtoollisjumalanpalveluksessa palveluksen toimitti asessori Pirjo Vahtola. Naispappeuden vastustajan, kirkkoherra Keijo Rainerman osallistuminen ehtoolliselle, jonka toimitti naispappi, oli päätoimittaja Jokisen vastauksen mukaan erittäin merkittävä uutinen. Omalla teollaan Keijo Rainerma näytti olevansa kansankirkkomme linjan takana: Kirkossa ei ole nais- tai miespappeja vaan pelkästään pappeja.

Satakunnan Kansassa julkaistu uutiskuva ja uutinen olivat vuoden tärkeimpiä ja hyvin paljon keskustelua herättäneitä uutisia. Tässä tapauksessa kuvan ja uutisen julkaiseminen ei päätoimittajan mukaan ollut normaalia journalistista työtä – se oli erinomaista journalismia. Uutinen kertoi, kuinka naispappeuden johtava vastustaja näyttää omalla toiminnallaan, miten hyvin ja ristiriidattomasti nainen voi toimia papin tehtävissä.

Päätoimittaja vakuuttaa, että valokuvaaja Heikki Tyynysniemi toimi erittäin hienovaraisesti ja täysin kirkkohallituksen toiveen mukaan. Ehtoollisella oleville ja muulle kirkkokansalle taattiin rauha. Pitää myös muistaa, että jumalanpalvelus – erityisesti piispantarkastukseen liittyvä – on julkinen tilaisuus. Piispantarkastuksen yhteydessä pidetyssä jumalanpalveluksessa ehtoolliselle polvistuva kirkkoherra ei ole tässä tilanteessa yksityinen henkilö. Tapahtumalla on erittäin suuri julkinen merkitys. Tällaiset asiat lehden on hyvän journalistisen tavan mukaan vahvasti uutisoitava – siihen on jopa velvollisuus.

Kirkon tiedotuskeskus on täsmentänyt (15.12.2010), että Kirkkohallituksen ohje, johon kantelussa viitataan, koskee päätoimittajan vastauksen mukaan pääasiassa seurakuntien omaa kuvaamista, mm. web-kameroita ja tilaisuuksien taltiointia. Ohjeen mukaan seurakunnalla on oikeus kieltää kirkkotiloissa tapahtuva uskonnonharjoitusta häiritsevä kuvaaminen. Pääpaino on sanassa ”häiritsevä”. Satakunnan Kansan tulkinnan mukaan kirkossa voidaan kuvata häiritsemättä itse toimitusta ja tilaisuuden osanottajia. Kuvaamisen rajoittaminen on poikkeustapaus, johon pitää olla erityinen syy. Kuvien julkaisemisessa on luonnollisesti noudatettava hyvää journalistista tapaa. Kirkossa järjestettävissä tilaisuuksissa on suuria eroja. On aivan eri asia kuvata piispantarkastukseen liittyvää ehtoollisjumalanpalvelusta kuin esimerkiksi hautaansiunaustilaisuutta. Kaikissa tapauksissa lopullisen julkaisupäätöksen tekee lehti eikä mikään ulkopuolinen taho.

Ratkaisu

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27). Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta (JO 29). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).

Satakunnan Kansa raportoi Kankaanpään seurakunnan piispantarkastuksesta. Uutisen yhteydessä julkaistiin ehtoollisjumalanpalveluksesta otettuja valokuvia, joista saattoi tunnistaa ehtoolliselle osallistuneita henkilöitä.

Tiedotusvälineitä kutsutaan seuraamaan piispantarkastuksia. Julkisen sanan neuvosto painottaa, että kirkko on julkinen tila ja jumalanpalvelus avoin tilaisuus. Tapahtumia voi kuvata ja niistä voi hyvän journalistisen tavan puitteissa raportoida tiedotusvälineissä. Osallistuupa henkilö virkansa puolesta tai vapaaehtoisesti tällaisiin tilaisuuksiin, niin hänen on osattava ennalta ottaa huomioon mahdollisuus joutua julkisuuteen tiedotusvälineissä. Yksityisyyden suoja ei tällaisissa yhteyksissä ulotu seurakunnallisiin tilaisuuksiin.

Satakunnan Kansan uutisen kärki kohdistui evankelisluterilaisen kirkon piirissä paljon keskustelua aiheuttaneeseen naispappien asemaan. Julkisen sanan neuvosto korostaa, että toimituksen tulee itsenäisesti harkita tiedonvälityksen sisältöä koskevat seikat. Journalistista päätösvaltaa ei pidä luovuttaa ulkopuolisille. Mahdolliset virheet kuuluu luonnollisesti korjata, mutta tässä tapauksessa niitä ei jutussa ollut.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun teki:
Puheenjohtaja Risto Uimonen