4236/SL/09

Vapauttava

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja yksityisyyden suojaa koskevassa asiassa. Konkurssia hakeneen nimen ja valokuvan julkaiseminen ei riko yksityisyyden suojaa. Vaitiolovelvollisuus konkurssipesän asioista ei koske tiedotusvälineitä.

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja yksityisyyden suojaa koskevassa asiassa. Konkurssia hakeneen nimen ja valokuvan julkaiseminen ei riko yksityisyyden suojaa. Vaitiolovelvollisuus konkurssipesän asioista ei koske tiedotusvälineitä.

Kantelu 3.12.2009

Kantelun mukaan 28.11.2009 julkaistuun uutisen tosiasioihin on yhdistetty sepitteellistä aineistoa, jonka mukaisesti ”velkojainkokouksen päätösten lisäksi on tulossa tavarantoimittajaryhmän kanne, jolla konkurssiin menneen Koti-Idea Oy:n toimitusjohtajalta Mauri Ikolalta ja hallituksen puheenjohtajalta Vesa Hiltuselta vaaditaan vahingonkorvauksia.
– Erityistarkastuksen perusteella voi arvioida, että kanteella on hyvät mahdollisuudet menestyä, sanoi tavarantoimittajia edustava Erkki Immonen.”

Lehden lähteenä mainitsema henkilö on kantelun mukaan konkurssipesän velkojaintoimikunnan jäsenenä vaitiolovelvollinen. Lisäksi hän tietää kokouksessa päätetyn, että asiasta tiedottavat pesänhoitajat STT:n välityksellä. Lukija saa käsityksen, että velkojainkokous olisi käsitellyt lähteen mainitsemia kanteita, vaikka pesä ei niitä käsitellyt. Kirjoitus ottaa lisäksi kantaa vahingonkorvauskanteen menestymiseen. Lausuman tueksi lehti lainaa pesän tosiasia-aineistoa eli erityistarkastuskertomusta. Pahimmillaan kannanottoa on pidettävä asiattomana vaikuttamisena tuomioistuimen ratkaisuihin. Lisäksi lehti ei ole suhtautunut lähteeseen kriittisesti, vaan on lähtenyt tukemaan tietolähteen hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta.

Kantelijan nimi ja kuva on julkaistu 10.10.2009 jutun ”Ei olisi Maurista uskonut” ja 27.11.2009 jutun ”Koti-Idean omistus palasi Suomeen” yhteydessä. Asiallisesti jälkimmäinen kirjoitus ei liity kantelijaan millään tavoin. Kantelun mukaan jatkuva kantelijan nimen ja kuvan esille ottaminen aiheuttaa haittaa ja vahinkoa kantelijan yksityiselämälle. Tämä on kohtuutonta ja tarkoitushakuista, koska kyseessä ei ole rikosasia, vaan siviiliasia, josta ei kanteita ole nostettu. Konkurssipesänhoidossa esille tulleet asiat ovat asianosaissalaisuuden alaisia kunnes juttu on tullut vireille tuomioistuimessa.

Etelä-Suomen Sanomien vastaus 7.1.2010

Päätoimittaja Heikki Hakala vastaa, että tapahtumaketju käynnistyi jo helmikuussa 2009, jolloin kantelija myi osan Koti-Idea -ketjusta virolaisille sijoitusyhtiöille ja haki konkurssiin yhtiön ne osat, jotka eivät kuuluneet kaupan piiriin. Konkurssi on eräs vuoden 2009 suurimpia, ja ymmärrettävän kokonaisuuden rakentaminen juttuihin on edellyttänyt mm. yhtiön historian ja omistusjärjestelyjen esittämistä. Tämän vuoksi on ollut välttämätöntä tuoda esille, kenen yrityksestä on kyse. Jutuissa ei ole mitään sellaista, joka sotisi kantelijan yksityisyyden suojaa vastaan. Hänen toimensa liikemiehenä kuuluvat julkisuuden piiriin.

Etelä-Suomen Sanomat ei päätoimittajan mukaan ole pyrkinyt antamaan jutuissa etusijaa sellaisille tahoille, joilla olisi hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta. Tavarantoimittajaryhmän saatavat ovat poikkeuksellisen suuret, ja sen edustaja esittää lehdessä ryhmänsä kantoja. Lehdellä ei ole vaitiolovelvoitetta. Tavarantoimittajaryhmän vahingonkorvauskanne on ryhmältä saatua tietoa, eikä se mitenkään liity velkojainkokouksen päätöksiin.

Hakalan mukaan lehti on yrittänyt lukuisia kertoja tavoittaa kantelijaa siinä onnistumatta. Tämä on vaikeuttanut merkittäväsi tietojen hankintaa. Tällaisessa asiassa tavoittamattomuus ei kuitenkaan ole jutun teon este. Kantelija tai hänen edustajansa ei ole kertaakaan lähestynyt Etelä-Suomen Sanomia. Jutuissa ei ole virheitä, eikä yhteenkään juttuun ole vaadittu oikaisua. Mahdolliset vastineet olisi päätoimittajan mukaan julkaistu ilomielin.

Ratkaisu

Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa… (JO 30). .…Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen (JO 35).

Etelä-Suomen Sanomat on raportoinut huonekalukauppaketjun konkurssipesän vaiheista ja niihin liittyvistä vahingonkorvaus- ja takaisinsaantikanteista. Juttujen yhteydessä on kerrottu yrityksen omistajista, muun muassa kantelijasta ja hänen roolistaan yrityksen historian eri vaiheissa.

Tiedotusvälineiden perustehtävä on seurata vallankäyttöä, ja taloudellinen valta on yksi vallankäytön muodoista. Yrityksen omistaminen on julkista tietoa, jonka Julkisen sanan neuvoston mielestä voi kertoa myös konkurssitilanteessa henkilön yksityisyyden suojan vaarantumatta. Neuvoston saaman käsityksen mukaan Etelä-Suomen Sanomien jutuissa ei ole ollut oikaisua vaativia virheitä, ja oman kannanottonsa kantelija olisi voinut esittää niin halutessaan. Vaitiolovelvollisuus konkurssipesän asioista ei koske tiedotusvälinettä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Sari Autio, Jussi Eronen, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Inkeri Pasanen, Susanna Reinboth, Matti Saari ja Titta Sinisalo.