3948/SL/08

Vapauttava

Uutisessa kaikki osapuolet saivat äänensä kuuluviin, joten oikeutta omaan kannanottoon ei syntynyt. Lehti olisi voinut ilmoittaa asiasta kantelijoille. Lehti tai sen kustantaja eivät olleet uutisessa käsitellyssä kiinteistökaupassa asianosaisia, minkä vuoksi konsernien välistä kilpailutilannetta ei tarvinnut mainita.

Kantelu 19.6.2008

Kantelun mukaan uutisessa vääristellään yhtiöön ja sen pääomistajaan liittyviä tietoja. Helsingin Sanomat on leimannut kantelijan asunnottomien tilanteen huonontajaksi ja heidän olojensa parantamisen vastustajaksi. Uutisessa on luotettu yhden osapuolen kertomuksiin. Tietoja ei myöskään ole tarkistettu. Erityisen raskauttavaa on, että lehti laati väärien tietojen perusteella myös pääkirjoituksensa.

Helsingin Sanomat on kantelijoiden mukaan käyttänyt kyseenalaisella tavalla mediavaltaansa, koska kantelija omistaa myös pääkaupunkiseudulla ilmestyvien kaupunkilehtien kustannusyhtiön. Lehdet kilpailevat suoraan myös Helsingin Sanomien kanssa, ja lehden olisi pitänyt tuoda julki omat taloudelliset intressit suhteessa kantelijaan ja hänen omistamiinsa yhtiöihin.

Kantelijat toimittivat 3.6.2008 vastineen Helsingin Sanomiin ja tiedustelivat sen kohtaloa viikkoa myöhemmin. Tiedusteluun ei vastattu eikä syytä vastineen hylkäämiselle selitetty.

Helsingin Sanomien vastaus 9.9.2008

Päätoimittaja Janne Virkkunen vastaa, että uutista laadittaessa on kuultu eri osapuolia, kirjoituksen sisältämät tosiasiat on tarkistettu, eikä niissä ole huomattu myöhemmässäkään tarkastelussa oikaisua tai muita jatkotoimenpiteitä aiheuttavia virheitä. Uutisessa selostettu kiinteistökauppa ja Helsingin kaupungin aikomus rakentaa siihen asunnottomien tukiasuntola ovat totta. Myös se on kiistattomasti tiedossa, että naapurissa oleva kiinteistöyhtiö on vastustanut suunnitelmia. Kyseisessä kiinteistöyhtiössä sijaitsee uutisessa mainittu kantelijan yhtiö.

Uutisessa ei päätoimittajan vastauksen mukaan väitetä, että kantelijat olisivat nimenomaisesti halunneet kaataa asuntolahankkeen. Siinä tuotiin kuitenkin julki tapahtumasarja, jossa asuntolahankkeen kaatuminen ja kantelijan kiinteistöhankinta liittyvät ajallisesti toisiinsa. Uutista varten on haastateltu asuntolan perustajaa, talon omistajaa, kantelijayhtiön toimitusjohtajaa ja kantelijaa, joka on kansanedustaja. Uutistekstin mukaan kantelija kiistää, että kaupalla olisi haluttu estää asuntolan rakentaminen naapuriin. Uutinen kertoo, että kantelijan mukaan yhtiö tarvitsee tilaa tytäryhtiölleen ja tiloja on etsitty jo pari vuotta. Kantelijan ja yhtiön edustajan lausunnot ovat uutisessa ilman arvotusta tai kommentointia.

Kantelija on kansanedustaja ja kantelijayhtiön toimitusjohtaja. Hänen toimintaansa kohdistuu päätoimittajan mukaan siten huomiota ja arvostelua selvästi enemmän kuin yksityisen kansalaisen tekemisiin. Kantelijan toimintaa yrityselämässä arvioidaan myös sitä taustaa vasten, että kyseessä on tunnettu ja arvostettu kansanedustaja, joka ei voi rajata rooliaan vain jompaankumpaan oman halunsa mukaisesti.

Kantelijat lähettivät 2.6.2008 Helsingin Sanomille vastineen. Se ei päätoimittajan mukaan ollut julkaisukelpoinen, koska vastine sisälsi kiistanalaisia ja virheellisiä väitteitä uutisen sisällöstä sekä paikkansapitämättömiä ja loukkaavia syytöksiä lehden toiminnasta. Ratkaisevaa harkinnassa oli myös se, että kantelijoita oli haastateltu alkuperäistä uutista varten. Heidän sekä kiinteistön myyjän näkemysten esittelyyn oli käytetty yli puolet kirjoituksen kokonaisuudesta. Pääkirjoituksessa (1.6.2008) kiinteistökauppa mainittiin yhdessä kappaleessa esimerkkinä asuntolahankkeiden aiheuttamista peloista.

Helsingin Sanomilla ei päätoimittajansa mukaan ole intressiä kyseisessä kiinteistökaupassa, eikä asian käsittelyllä lehden sivuilla ole myöskään mitään yhteyttä kantelijan muuhun liiketoimintaan eikä liioin lehden kaupallisiin intresseihin.

Ratkaisu

Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi (JO 6). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä (JO 23). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24). Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa (JO 25).

Helsingin Sanomat kertoi kantelijoiden kiinteistökaupasta ja ostettuun kiinteistöön kaavaillusta asunnottomien tukiasuntolahankkeesta. Kaupan ja hankkeen kaikkia osapuolia kuultiin uutisessa. Yhtiön edustajalla oli mahdollisuus vastata myös siihen, kuka teki aloitteen kiinteistökaupassa, mutta hän ei kommentoinut asiaa. Kauppaa käytettiin myöhemmin esimerkkinä pääkirjoituksessa, joka käsitteli asuntolahankkeiden aiheuttamia pelkoja.

Tiedotusvälineiden perustehtävä on seurata poliittisten ja taloudellisten vallankäyttäjien toimintaa. Kantelija on muun muassa kansanedustaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja valtakunnallisen yrittäjäjärjestön puheenjohtaja. On luonnollista, että hänen ja hänen omistamiensa yritysten ratkaisuista tehdään uutisia ja niitä kommentoidaan. Uutista varten oli yritetty kuulla kaikkia osapuolia, ja heillä oli mahdollisuus vastata olennaisiin kysymyksiin. Julkisen sanan neuvoston käsityksen mukaan kantelijat eivät joudu uutisen vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Tämän vuoksi lehti saattoi kohdella vastineeksi eli omaksi kannanotoksi tarkoitettua kirjoitusta tavallisena mielipidekirjoituksena ja jättää sen julkaisematta. Neuvoston mielestä Helsingin Sanomat olisi voinut kertoa kantelijoille, että oikeutta omaan kannanottoon ei syntynyt. Kantelijan omistamien kaupunkilehtien ja Helsingin Sanomien mahdollinen kilpailu pääkaupunkiseudulla ei ole seikka, joka tämän kiinteistökauppauutisen yhteydessä olisi pitänyt mainita.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.