Kantelut kohdistuvat Ilta-Sanomien 29.3.2026 verkossa julkaisemaan juttuun, jonka otsikko oli aiemmin ollut Puolustusministeriö: venäläisiä lennokkeja pudotettu Kouvolan alueelle.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011911111.html
Kantelu 30.3.2026 (10597/UL/26)
Kantelun mukaan Ilta-Sanomat julkaisi virheellistä tietoa Kouvolaan ja sen lähiseuduille pudonneista drooneista. Kantelija arvioi virheen johtuneen siitä, että toimitus luovutti journalistisen päätösvallan uutisen sisällöstä toimituksen ulkopuoliselle tekoälytyökalulle. Kantelija arvioi, että tekoäly luki tiedotteen ja tuotti siitä jutun, minkä jälkeen juttu julkaistiin ilman kriittistä tarkastelua. Näin ollen journalistinen päätösvalta siirtyi tekniselle apuvälineelle.
Kantelijan mielestä tietoja ei tarkistettu riittävästi. Hän uskoo julkaisupäätöksen tehneiden toimittajien luottaneen tekoälyn tuottamaan sisältöön tarkistamatta alkuperäistä tiedotetta. Tapahtumaketju viittaa kantelijan mukaan siihen, että tiedotteita julkaistaan ilman kriittistä suhtautumista.
Kantelu 2.4.2026 (10608/UL/26)
Kantelun mukaan Ilta-Sanomien uutisen otsikko sisälsi disinformaatiota. Siinä väitettiin, että 29. maaliskuuta Suomeen pudonneet droonit olisivat olleet puolustusministeriöltä saatujen tietojen mukaan venäläisiä ja että ne olisi pudotettu. Todellisuudessa ministeriön tiedotteessa ei ollut mainintaa lennokkien kansallisuudesta tai pudottamisesta.
Otsikkoa muutettiin myöhemmin, mutta kantelijan mukaan alkuperäinen versio jäi näkyviin kaikkiin sosiaalisen median kanaviin, joihin juttu oli jaettu. Juttua päivitettiin jatkuvasti, mikä kantelun mukaan varmisti sen, että virheellinen otsikko pysyi sosiaalisessa mediassa. Kanteluun on liitetty kuvakaappaus Facebookissa näkyneestä alkuperäisestä otsikosta, joka oli kantelijan mukaan edelleen nähtävissä yli vuorokausi jutun julkaisun jälkeen.
Kantelijan käsityksen mukaan kyse oli tietoisesta disinformaation levittämisestä, joka vakavassa tilanteessa rapautti median uskottavuutta. Hän katsoo, että otsikkotasolla annettu väärä tieto ja sen liittäminen puolustusministeriöön oli erityisen törkeää ja palvelus itänaapurin medialle, joka etsii tämänkaltaisia virheitä suomalaisesta mediasta ja hyödyntää niitä omassa toiminnassaan.
Päätoimittajan vastaus 7.5.2026
Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan Ilta-Sanomissa käytetään Sanoman itse rakentamaa ja testaamaa Vahtikoira-tekoälytyökalua, joka seuloo toimitukseen tulevia tiedotteita ja liittää tiivistelmänsä yhteyteen aina alkuperäisen sähköpostin. Työkalu on ollut päätoimittajan mukaan toimiva ja luotettava, eikä se ole aiemmin keksinyt asioita, vaikka se on voinut värittää yksityiskohtia. Tästä huolimatta toimituksen pysyvä ohje on, että kaikki tekoälyn tuottama materiaali tarkistetaan alkuperäisestä lähteestä ja julkaisupäätös on aina toimituksen, ei tekoälyn.
Ilta-Sanomien omissa journalistisissa ohjeissa korostetaan, että toimittaja vastaa sisällön oikeellisuudesta, tekoälyyn suhtaudutaan kriittisesti ja sen tuottama tieto voi olla virheellistä tai vanhentunutta. Ohjeita on päätoimittajan mukaan käyty läpi myös toimituksen sisäisissä palavereissa.
Drooniuutisen virhe johtui päätoimittajan mukaan kahdesta tekijästä: Ensinnäkin vahtikoira hallusinoi otsikkoon Venäjän, ilmeisesti aiempien ilmatilaloukkausten perusteella. Toiseksi uutisen julkaissut toimittaja ei vastoin toimituksen ohjeistusta tarkistanut alkuperäistä lähdettä. Virheellinen tieto julkaistiin klo 13.36, mutta se korjattiin klo 13.42, ja korjaus tuotiin näkyvästi esiin seuranta-artikkelin juontotekstiin. Lukijoille lähetettiin myös korjausta koskeva notifikaatio, ja klo 16.36 julkaistiin erillinen oikaisu, kun viranomaistiedot vahvistivat, ettei kyse ollut venäläisistä lennokeista.
Ilta-Sanomien päätoimittaja pyysi kirjoituksessaan virhettä anteeksi jo otsikkotasolla ja kertoi, että kyse oli toimituksellisesta virheestä. Päätoimittajan mukaan hänen erillinen anteeksipyyntönsä julkaistiin verkkosivuilla, printissä ja kaikissa Ilta-Sanomien sosiaalisen median kanavissa. Vaikka virhe ei ollut päätynyt Facebookiin, X:ään eikä Threadsiin, anteeksipyyntö julkaistiin myös niissä.
Ilta-Sanomien mukaan se ei rikkonut Journalistin ohjeita, koska päätösvaltaa ei luovutettu ulkopuolisille, vaan virhe syntyi toimituksen itse rakentaman tekoälytyökalun ja inhimillisen tarkistusvirheen yhdistelmästä. Päätoimittajan mukaan tekoäly ei julkaise mitään, vaan vastuu on aina ihmisellä. Toimituksen ohjeistus tekoälyn kriittisestä käytöstä oli päätoimittajan mukaan selkeä, mutta kiireessä se unohtui. Virhe oli vakava, mutta inhimillinen, ja vastaavia voi syntyä päätoimittajan näkemyksen mukaan minkä tahansa taustamateriaalin pohjalta.
Päätoimittajan mukaan olennaisen asiavirheen korjaus tehtiin Journalistin ohjeiden mukaisesti nopeasti, näkyvästi ja kattavasti, ja tieto korjauksesta tavoitti huomattavasti enemmän lukijoita kuin alkuperäinen virhe. Tämän vuoksi Ilta-Sanomat katsoo, ettei se ole rikkonut Journalistin ohjeita.
Lehti kiistää jakaneensa virheellistä uutista omiin somekanaviinsa ja korostaa, että kanteluun liitetty Facebook‑kuvakaappaus ei ole Ilta-Sanomien tekemästä jaosta. Kuvasta puuttuu Ilta‑Sanomien julkaisujärjestelmän tuottama tunnusomainen IS-logokuva. Myös vähäinen määrä reaktioita viittaa päätoimittajan mukaan siihen, että kyse oli yksittäisen lukijan ennen korjauksen tekoa Facebookiin jakamasta linkistä.
Päätoimittajan mukaan Facebook ei päivitä jaettuja linkkejä automaattisesti, joten virheellinen otsikko voi jäädä näkyviin, jos jakaja ei itse päivitä sitä. Päätoimittajan arvion mukaan kantelijan myöhemmin näkemä virheellinen otsikko selittyy joko tällaisella vanhalla jaolla tai jonkun muun käyttäjän jakamalla kuvakaappauksella.
Ratkaisu
JO 2: Toimituksellista sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
JO 7: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 9: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on, kun asia on kiistanalainen tai kun tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Tarvittaessa toimituksen on korjausten lisäksi julkaistava uusi juttu, jossa virheet yksilöidään. [– –]
Ilta-Sanomat julkaisi seurantajutun Suomen alueella maastoon pudonneista drooneista. Jutussa näkyi noin kuuden minuutin ajan virheellinen otsikko, jonka mukaan puolustusministeriö olisi tiedottanut droonien olleen venäläisiä ja että ne olisi pudotettu. Todellisuudessa näin ei ollut, vaan venäläisyys ja pudottaminen olivat tekoälytyökalun tuottamia väitteitä.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehti korjasi jutussaan olleen vakavan virheen nopeasti. Toisin kuin toinen kantelijoista epäilee, ei ole viitteitä siitä, että lehti olisi tahallisesti vääristellyt totuutta. Lehti ei myöskään jakanut virheellistä juttuversiota sosiaalisessa mediassa, eikä mediaa voi pitää vastuullisena muiden tekemistä somejaoista. Lehti pyrki oikaisuin huolehtimaan siitä, että korjattu tieto droonien alkuperästä ja putoamisesta saavutti mahdollisimman laajan yleisön. Seuraavana päivänä lehti julkaisi myös päätoimittajan anteeksipyynnön, jossa avattiin juttuprosessia. Neuvosto katsoo, että lehti täytti Journalistin ohjeiden vaatimukset olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Neuvosto pitää kuitenkin vakavana sitä, että tekoälyn tuottama virheellinen tieto julkaistiin uutisena ja ilman, että kukaan toimituksessa olisi tarkistanut uutisessa esitettyjen tietojen paikkansapitävyyttä alkuperäislähteestä. Tämä oli vastoin toimituksen omaa ohjeistusta sekä Journalistin ohjeita, jotka edellyttävät, että tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin.
Neuvosto arvioi, että samalla lehti luopui journalistisesta päätösvallastaan eikä osoittanut riittävää lähdekriittisyyttä. Vaikka toimituksen luoma tekoälyapuri oli luotu konsernissa, tietoa sepittäessään sen voi katsoa toimineen jutun lähteenä, johon toimituksen olisi tullut suhtautua kriittisesti. Virheen vakavuus korostuu, koska Suomeen kohdistunut turvallisuusuhka oli aiheena yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Tällaista journalistisen prosessin laiminlyöntiä ei voinut paikata jälkikäteen nopeallakaan virheen korjauksella.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 2, 9 ja 12 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Margareta Salonen (3. varapuheenjohtaja), Saija Hakoniemi, Jonas Jungar, Heli Koivuniemi, Teemu Niikko, Sara Nurmilaukas, Elina Partio, Tuuli Tahkokorpi, Suvi Tanner, Viljami Vaarala ja Riku Väisänen.