Kantelu 30.6.2025
Kantelu kohdistuu Haaga-Helian Satakieli-mediassa 11.6.2025 julkaistuun juttuun Fenix Finland: допомога українцям і тінь сумнівних зв’язків (Fenix Finland: Ukrainalaisten auttaminen ja kyseenalaisten suhteiden varjo).
Jutun oli alun perin tehnyt Suomen Kuvalehden toimitus, ja Satakieli julkaisi sen ukrainaksi käännettynä.
Käännetty juttu löytyy tämän linkin takaa
Kantelun on tehnyt yksi juttuun haastatelluista, kyseisessä yhdistyksessä toimivista henkilöistä. Kantelun mukaan haastatteluun suostuttaessa ei kerrottu, että julkaisu tehtäisiin yhteistyössä Satakieli-median kanssa, vaikka tieto olisi ollut olennainen ja voinut vaikuttaa sekä vastauksiin että päätökseen osallistua haastatteluun. Kantelun mukaan Suomen Kuvalehden toimittajan alkuperäinen yhteydenotto antoi kuvan, että juttu käsittelisi yleisesti ukrainalaisia auttavia järjestöjä sekä niiden resursseja ja avuntarpeita. Lopullinen juttu keskittyi kuitenkin kriittisesti lähes yksinomaan Fenix Finland -yhdistykseen. Kantelijan mukaan haastatelluille ei kerrottu asianmukaisesti, missä yhteydessä lausumia käytettäisiin, eikä haastattelutilanne vastannut luvattua journalistista tarkoitusta.
Kantelijan mukaan jutussa esitettiin tunnistettavia tahoja ja yksityishenkilöitä koskeneita vakavia väitteitä, jotka olivat omiaan aiheuttamaan merkittävää kielteistä julkisuutta, mutta joihin ei tarjottu mahdollisuutta vastata ennen jutun julkaisua tai sen jälkeen Kantelun mukaan jutussa käytettiin yhdistyksen vapaaehtoisista leimaavia ilmaisuja. Lisäksi jutussa vihjattiin harhaanjohtaviksi koettuja väitteitä kantelijan koulutustaustasta ja vihjattiin yhdistyksen vapaaehtoisiin liittyvistä epämääräisistä Venäjä-yhteyksistä sekä luotiin epäsuoria assosiaatioita Venäjän propagandaa tukeviin toimijoihin ilman yksilöintiä tai riittäviä perusteluja, kantelussa todetaan.
Kantelijan mukaan Suomen Kuvalehden toimitus perusteli menettelyään sillä, että jutun näkökulma ei ollut vielä hahmottunut. Kantelun mukaan tämä ei poistanut velvollisuutta kuulla asianosaisia. Myöskään jälkikäteen tehtyjä oikaisu- ja vastinepyyntöjä ei kantelun mukaan huomioitu.
Päätoimittajan vastaus 13.3.2026
Satakieli-median vastaavan päätoimittajan Tuomas Pulsan mukaan kantelun kohteena oleva juttu oli Satakielen ja Suomen Kuvalehden yhteistyöhanke, jossa Satakielen freelancer ja Suomen Kuvalehden toimittaja laativat jutun yhdessä. Juttu tehtiin kokonaisuudessaan Suomen Kuvalehden journalistisen prosessin ja käytäntöjen mukaisesti, ja freelancer rinnastettiin jutunteon ajan Suomen Kuvalehteä avustavaan tekijään. Satakielen toimitus ei osallistunut juttuprosessiin ennen jutun valmistumista.
Valmiin jutun oli tarkoitus tulla julkaistuksi suomeksi Suomen Kuvalehdessä ja ukrainaksi käännettynä Satakielessä, ja yhteistyö oli määrä tuoda esiin molempien julkaisujen yhteydessä. Koska journalistiset valinnat ja vastuu jutusta ovat syntyneet Suomen Kuvalehden prosessissa, Satakieli katsoo, etteivät kaikki kantelussa esitetyt väitteet kuulu sen arvioitaviksi, vaan se vastaa vain niiltä osin kuin se on mahdollista.
Satakieli sai 15.6.2025 Fenix Finland ry:ltä oikaisupyynnön, johon toimitus vastasi seuraavana päivänä. Vastauksessa selvitettiin jutun yhteistyöluonne ja siihen liittyvät periaatteet. Oikaisupyynnössä ei yksilöity jutusta Satakielen osalta faktavirheitä, mutta pyynnön laatijalle ilmoitettiin, että mahdolliset Suomen Kuvalehden myöhemmin toteamat virheet oikaistaisiin myös Satakielessä. Satakieli katsoo tämän toimintatavan olleen ainoa mahdollinen kyseisen kaltaisessa yhteistyöhankkeessa.
Journalistin ohjeen 18 osalta osalta Satakieli toteaa, että juttuprosessissa oli tapahtunut inhimillinen virhe, jonka vuoksi kaikille haastatelluille ei ollut kerrottu selkeästi jutun julkaisemisesta myös ukrainankielisenä käännöksenä Satakielessä. Virhe oli johtunut huolimattomuudesta, eikä yhteistyötä tai Satakielen osuutta ollut pyritty tarkoituksellisesti peittelemään. Yhteistyön näkyväksi tekeminen oli yksi hankkeen tavoitteista, päätoimittaja toteaa.
Ratkaisu
JO 18: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi ja millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelu voidaan julkaista useissa medioissa. Erityistä huolellisuutta on noudatettava, kun haastateltava on selvästi haavoittuvassa asemassa.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, tälle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, tulee erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta kuulla jälkeen päin. Jos tämä ei onnistu, tulee hänen oma kannanottonsa julkaista mahdollisimman nopeasti ilman asiattomia lisäyksiä. Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, tulee sen korjaamisesta neuvotella ja pyrkiä julkaisemaan olennainen sisältö asiallisessa muodossa. [– –]
Satakieli-media julkaisi jutun ukrainalaisia avustavasta yhdistyksestä. Juttu käsitteli kriittisesti yhdistyksen toimintaa ja toimintatapoja sekä sen nykyisten ja entisten vapaaehtoisten koulutustaustoja ja yhteyksiä Venäjään. Juttu oli tehty Suomen Kuvalehden toimituksessa, ja Satakieli julkaisi sen ukrainaksi käännettynä.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että yhdistys joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta se sai esittää näkemyksiään jo alkuperäisessä jutussa riittävästi. Neuvosto on todennut Suomen Kuvalehden antaman selvityksen pohjalta, että haastateltavat olivat myös saaneet riittävästi tietää lausumiensa asiayhteydestä.
Kaikille haastatelluille ei ollut kerrottu, että juttu julkaistaisiin myös Satakielessä. Neuvoston mielestä julkaisemisesta toisesssa mediassa olisi tullut kertoa. Haastatelluilla ei ollut tässä tapauksessa mahdollisuutta päätellä, että juttu voitaisiin julkaista muuallakin kuin Suomen Kuvalehdessä. Vastuu kertomisesta oli kuitenkin jutun tehneellä Suomen Kuvalehden toimituksella.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakieli ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj.), Saija Hakoniemi, Tommi Hatinen, Jonas Jungar, Anssi Marttinen, Sara Nurmilaukas, Farhia Omer, Elina Partio, Tuuli Tahkokorpi ja Viljami Vaarala.