EU:n tuomioistuin antoi hakukoneyhtiö Googlea ja Espanjaa koskevan tuomion, jossa vahvistettiin EU:n perusoikeusasiakirjan 7. ja 8. artiklaan perustuva oikeus tulla unohdetuksi. Googlea pidettiin tietosuojadirektiivin mukaisena rekisterinpitäjänä, jonka on yksittäisen henkilön esittämän vaatimuksen perusteella arvioitava, ovatko hakutuloksissa henkilöön liittyvät linkkitiedot ajanmukaisia, olennaisia, virheellisiä tai puutteellisia. Jos näin on, Google on velvollinen poistamaan linkit henkilön nimeen liittyvistä hakutuloksista.
Velvollisuus poistaa henkilön nimeen liittyviä juttuja ei koske tiedotusvälineiden verkkolehtiä ja -sivuja. Tietosuojadirektiivin rekisterinpitäjän velvollisuudet eivät koske journalistista julkaisutoimintaa harjoittavia tiedotusvälineitä eivätkä niiden verkkoarkistoja. Tiedotusvälineet eivät ole julkaistujen juttujen osalta verkkoarkistojen rekisterinpitäjiä.
Henkilöillä ei ole oikeutta vaatia, että heidän nimeensä liittyvä ja heitä koskeva juttu poistetaan lehden verkkoarkistosta. JSN on 3.9.2009 tehnyt periaatepäätöksen verkkoarkistoista. Siinä neuvosto suosittaa perusteellista harkintaa nimien ja tunnistetietojen julkaisemisessa verkossa olevien, lukijoille avoimien arkistojen takia.
Virheen korjaus tai oma kannanotto on jutun kohteena olleiden henkilöiden ja tahojen keino vaikuttaa itseään koskeviin tietoihin. Virheen korjaus tai oma kannanotto julkaistaan verkkolehdessä alkuperäisen jutun yhteydessä tai linkitettynä siihen. Aikaisemman jutun tietoja ei poisteta vaan ne korjataan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on hyväksynyt virheiden korjaamisen asiamukaiseksi menettelyksi jutun poistamisen sijaan.
Verkkolehdet ja Google ovat eri asemassa siinä mielessä, että henkilö voi vaatia Googlea poistamaan verkkolehden jutun hänen nimeensä liittyvien hakutulosten yhteydessä, mutta ei alkuperäisen verkkolehden jutun poistamista.
Suomessa henkilö voi vaatia Googlea poistamaan häneen nimeensä liittyvät virheelliset, epätäydelliset tai vanhentuneet tiedot. Jos Google ei suostu pyyntöön, asian voi saattaa tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. Tietosuojavaltuutettu ei voi käsitellä verkkolehtien juttujen poistamista.
Henkilöön liittyvien hakutulosten poistaminen muilla kuin tietojen virheellisyyteen, puutteellisuuteen tai vanhentumiseen liittyvillä perusteilla voi Suomessa osoittautua ongelmalliseksi. Suomessa henkilön oikeus kieltää henkilötietojensa käsittely koskee suoramarkkinointia, etämyyntiä, markkina- ja mielipidetutkimuksia sekä matrikkeleita ja sukututkimusta.
Suomi ei ole toteuttanut direktiivin 14 a -artiklaan perustuvaa oikeutta vastustaa henkilötietojen käsittelyä huomattavan tärkeiden ja perusteltujen syiden vuoksi henkilötietolaissa. Jäsenvaltiolla on ollut mahdollisuus olla toteuttamatta 14 a -artiklan mukaista oikeutta vastustaa henkilötietojen käsittelyä. EU-tuomioistuimen ratkaisu perustui tämän artiklan tulkintaan.
Jos oikeutta tulla unohdetuksi käsitellään tuomioistuimissa, kotimaisen henkilötietolain tulkinta suhteessa EU-tuomioistuimen perusoikeuksien ja tietosuojadirektiivin tulkintaan voi olla haastavaa. Tulossa oleva EU:n tietosuoja-asetus tulee suoraan sovellettavaksi kaikissa EU:n jäsenmaissa. Kun tietosuoja-asetus tulee direktiivin ja henkilötietolain tilalle, henkilötietolain tarkistamiseen ei ole enää aihetta.
Riitta Ollila
JSN:n varapuheenjohtaja, yleisöjäsen, yliopistolehtori
16.5.2014
