Mainoksen tulee erottua toimituksellisesta sisällöstä myös ulkoasultaan

Mainoksen tulee erottua toimituksellisesta sisällöstä myös ulkoasultaan


Julkisen sanan neuvosto (JSN) teki 14.12.2022 kokouksessaan yhden langettavan ja kaksi vapauttavaa ratkaisua.

Iltalehti sai langettavan mainostettuaan Iltalehti Plus -palveluaan tavalla, joka oli omiaan hämärtämään mainosten ja toimituksellisen aineiston rajaa. Päätoimittajan mukaan mainokseksi tarkoitettu teksti oli unohtunut merkitä sellaiseksi, ja lehti lisäsi mainos-sanan otsikon alkuun jälkikäteen. Neuvosto kuitenkin katsoi, että mainos muistutti ulkoasultaan niin erehdyttävästi lehden uutisaineistoa rakenteen, otsikoinnin, tekijätietojen ja kuvituksen osalta, ettei se olisi erottunut riittävästi toimituksellisesta sisällöstä, vaikka otsikossa olisi jo alun perin mainittu sana mainos. Kantelun kohteena oleva teksti oli julkaistu lehden uutisosiossa merkinnällä Uutiset/Kotimaa, vaikka tekstisisällöltään se oli selvästi mainosmainen.

Julkisen sanan neuvosto korostaa journalismin uskottavuuden kannalta olevan erityisen tärkeää, että mainokset erottuvat selvästi toimituksellisesta aineistosta tiedotusvälineiden uutisvirrassa. Ratkaisussaan neuvosto huomautti, että Iltalehden sivuilla oli kantelun käsittelyhetkellä muitakin konsernin omia tuotteita koskevia mainoksia, joita ei ollut selvästi merkitty sellaisiksi ja jotka eivät erottuneet ulkoasultaan lehden toimituksellisesta aineistosta. Tällainen käytäntö on omiaan rapauttamaan journalismin uskottavuutta.

Yhteensä kolme vapauttavaa

Julkisen sanan neuvosto antoi Helsingin Sanomille vapauttavan ratkaisun jutusta, jossa arvioitiin niin sanottua jakeluvelvoitetta koskevan lakimuutoksen vaikutuksia polttoaineiden hinnan laskuun. Jutusta oli tulkittavissa, että jakeluvelvoitteen alentaminen vaikuttaisi vähemmän dieselin kuin bensiinin hintaan, vaikka muun muassa hallituksen ennakkoarvioissa asian oli arveltu olevan päinvastoin. Neuvoston mukaan jutussa esitetty väite oli monitulkintainen, mutta siitä ei kuitenkaan ollut osoitettavissa olennaista asiavirhettä muun muassa siksi, että jutun julkaisuhetkellä hintavaikutusten arviointiin liittyi paljon epävarmuutta. Neuvosto kuitenkin totesi, että lehden olisi ollut suotavaa avata lukijoille väitteensä perusteluja viimeistään korjauspyynnön saatuaan.

Yle puolestaan sai vapauttavan ratkaisun verkkojutusta, jossa annettiin ymmärtää, että muotiyritys oli toiminut lainvastaisesti käyttäessään palkattomia harjoittelijoita. Ratkaisussaan neuvosto totesi, että Yle oli tulkinnut useita lakeja voimakkaasti yksinkertaistaen, mutta jutussa esitetylle tulkinnalle oli kuitenkin riittävät perusteet. Tässäkin tapauksessa jutussa tehdyn laintulkinnan perusteluja olisi ollut hyvä avata yleisölle.

Lisäksi kokouksessa annettiin tiedoksi puheenjohtajan 17.11.2022 tekemä vapauttava päätös. Tämä koski Iltalehden kolumnia, jossa väitettiin, ettei pääministeri Sanna Marin olisi kommentoinut lainkaan Uniper-skandaalia. Kantelijan oikaisupyyntö ei ollut Iltalehden lokitietojen perusteella koskaan saapunut perille. Puheenjohtajan mukaan Iltalehdellä oli lisäksi perusteet tulkinnalleen, kun kyse oli kolumnista, jolle ominaista on kärjistäminen.

Julkisen sanan neuvosto jätti pöydälle Nya Åland -lehteä koskevan päätöksen.

Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 25.1.2023.

Kirjoittaja