Kuva terrori-iskusta ei rikkonut Journalistin ohjeita

Kuva terrori-iskusta ei rikkonut Journalistin ohjeita

Helsingin Sanomat julkaisi 23.3.2016 valokuvan Brysselin terrori-iskun kahdesta uhrista, joista toinen puhui puhelimeen. Toinen uhreista oli pahemmin loukkaantunut. Hänen vaatteensa olivat riekaleina ja niiden alta paljastui ihoa ja alusvaatteita. Tyhjä katse oli suunnattu suoraan kameraan. Molemmat kuvassa olleet uhrit olivat selkeästi tunnistetavissa.  

Julkisen sanan neuvosto ratkaisi tiistaina 21.6. kokouksessaan kuvasta tulleen kantelun, joka perustui Journalistin ohjeiden vaatimukseen onnettomuuden uhrien hienotunteisesta kohtelusta. Julkisen sanan neuvosto katsoi, että uutiskuvan julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä. Kuva ei neuvoston mielestä tavoitellut sensaatiota, vaan kertoi konkreettisesti terrorismin seurauksista. Päätös oli siis vapauttava.  

Neuvosto kiinnitti kuitenkin Helsingin Sanomien toimituksen huomiota siihen, että lehti olisi voinut perustella seurantajutuissaan kuvan julkaisua, koska se aiheutti vilkkaan keskustelun lehden verkkosivuilla. Journalistin ohjeita perustelujen puuttuminen ei kuitenkaan rikkonut.  

Kaksi langettavaa ja  seitsemän vapauttavaa  

JSN ratkaisi kesäkuun kokouksessaan yhteensä yhdeksän kantelua, joista se antoi kaksi langettavaa ja seitsemän vapauttavaa päätöstä.  

Ilta-Sanomia neuvosto huomautti piilomainontakohdan rikkomisesta. Lehti julkaisi Veikkauksen mainoksen, joka luikerteli paperilehden aukeamalla kolmen jutun seassa. Erityisen raskauttavana neuvosto piti sitä, että yhden jutun aihepiiri sekoittui mainoksen elementteihin. Päätöksestä äänestettiin 8–2. Vähemmistön mielestä mainos erottui riittävän hyvin journalistisesta sisällöstä.  

Image sai langettavan päätöksen käytettyään vierailevana päätoimittajana Demos Helsinkiä. Neuvosto katsoi, että Journalistin ohjeiden kannalta on olennaista, että toimituksellista päätösvaltaa käyttävät ainoastaan luonnolliset henkilöt. Sitä ei missään tapauksessa saa luovuttaa organisaatiolle, jolla on esimerkiksi liiketaloudellisia tai maineenhallintaan liittyviä intressejä. Lisäksi lehti ei selkeästi kertonut, kuka oli kyseisen numeron vastaava toimittaja.  

Helsingin Sanomien lisäksi vapauttavat päätökset menivät Taloussanomille, Iltalehdelle, Ilta-Sanomille, Kymen Sanomille, Kauppalehdelle ja Aamupostille.  

Taloussanomien piilomainontaepäily johtui verkon teknisestä virheestä, jonka lehti kuitenkin heti korjasi. Iltalehden kolumnisti ei loukannut ihmisarvoa kuvatessaan suomalaisten tunne-elämää autistiseksi. Ilta-Sanomien ei välttämättä tarvinnut kertoa konserniyhteyttä sen julkaistessa viihdeuutisia Haluatko miljonääriksi? -ohjelmasta.  

Kymen Sanomat julkaisi jutun kiinteistökauppariidasta. Toinen osapuoli ei vaatinut vastineen julkaisemista.  Kauppalehden kolumnisti ei rikkonut ihmisarvoa yhdistäessään 30-luvun sotaväen fasismiin ja alkoholin käyttöön. Aamuposti ei rikkonut yksityiselämän suojaa julkaistessaan rengasvaurioista korvausta hakeneen henkilön nimen uutisessaan.  

Kommentit:   Puheenjohtaja Elina Grundström 050 5410479

Lisätiedot:     Neuvoston toimisto 09 135 7494