Julkisen sanan neuvosto teki toukokuun kokouksessaan 24.5. yksitoista ratkaisua, joista neljä oli langettavia ja seitsemän vapauttavia.
Lisäksi puheenjohtaja oli tehnyt aiemmin kolme vapauttavaa päätöstä, jotka tulivat julkisiksi samaan aikaan toukokuun päätösten kanssa.
Langettavista päätöksistä kolme koski lainaamista ja yksi oikeudenkäyntiin vaikuttamista, lähdekritiikin puutetta ja kielteistä julkisuutta.
Lainata saa, kunhan lähde merkitään selvästi
Ilta-Sanomat sai kaksi langettavaa ratkaisua jutuista, jotka perustuivat niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Toisessa jutussa lähdettä ei ollut mainittu myöskään otsikossa tai jutun alussa, kuten neuvoston mukaan olisi pitänyt.
Myös Iltalehti sai langettavan ratkaisun jutusta, jossa tiedot perustuivat niin selvästi toisen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt olla kannessa ja jutun otsikossa tai alussa.
Julkisen sanan neuvoston mielestä asianmukaisten lähdeviittausten edellyttäminen ei rajoita tiedonvälitystä tai uhkaa yleisön tiedonsaantia, kuten toisen langettavan päätöksen saaneen tiedotusvälineen päätoimittaja oli vastauksessaan epäillyt. Journalistin ohjeet ja niitä täydentävät lausumat sekä JSN:n ratkaisukäytäntö mahdollistavat laajankin toisen työn lainaamisen, kunhan lähteet merkitään riittävän selvästi.
Iltalehti sai langettavan päätöksen myös jutusta, jossa referoitiin ennakkoon kirjaa, joka käsittelee Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tapaukseen liittyvää rikostutkintaa. Jutussa oli haastateltu kirjan tekemiseen osallistunutta Aarniota, joka jutun julkaisuajankohtana oli edelleen syytettynä useista rikoksista. Jutussa referoitiin näkemyksiä, joiden mukaan tutkinta oli tehty tarkoituksellisesti väärin ja Aarnio olisi tarkoituksellisesti haluttu saada vaikuttamaan syylliseltä. Tutkinnanjohtajaa ei ollut kuultu jutussa.
Tutkinnanjohtaja joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. Juttu myötäili kritiikittömästi syytetyn näkemyksiä ja siinä pyrittiin asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin.
Yhteensä 10 vapauttavaa ratkaisua
Sähköliiton jäsenlehti Vasama sai vapauttavan päätöksen muun muassa piilomainonnasta ja toimittajan asemasta. Neuvosto muistutti, että oikeus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on keskeinen osa sananvapautta. Tiedotustiedotusvälineellä on oikeus valita poliittinen linjansa, kunhan yleisö voi erottaa tosiasiat mielipiteistä.
Muut vapauttavat päätökset saivat Kotiliesi toisen työn käyttämisestä, Seura muun muassa lähdekritiikistä ja kielteisestä julkisuudesta, Tuulilasi muun muassa piilomainonnasta sekä Iltalehti, Savon Sanomat ja Satakunnan Kansa muun muassa rikoksesta epäillyn nimen kertomisesta.
Puheenjohtajan tekemät kolme vapauttavaa ratkaisua liittyivät uhrin hienotunteiseen kohteluun. Niissä kantelu oli kohdistunut Etelä-Suomen Sanomiin, Helsingin Sanomiin ja Orimattilan Sanomiin.
Korjattu etusivun otsikkoa 25.5. kello 14.45: Langettavia oli neljä, ei kolme.