Julkisen sanan neuvosto antoi 19.10. pidetyssä kokouksessaan jo tämän vuoden kolmannen langettavan ratkaisun lasten tunnistetietojen julkaisemisesta. Langettavan ratkaisun sai juttu, jossa esiintyi 4-vuotias lapsi nimellään ja kuvallaan ilman äidin lupaa. Vaikka lapsen esiintymiselle jutussa oli isän ja kahden oheishuoltajan lupa, lupa äidiltä olisi pitänyt hankkia jutun arkaluonteisuuden vuoksi ja lapsen edun turvaamiseksi. Samassa Suomen Kuvalehden jutussa kerrottiin myös yksityiselämään kuuluvia tietoja tunnistettavissa olevasta lapsen äidistä ilman hänen lupaansa, mikä oli myös peruste langettavalle ratkaisulle.
Kyseessä oli jo kolmas kerta tänä vuonna, kun neuvosto on päätöksessään viitannut vuonna 2014 ilmestyneeseen periaatelausumaan lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa. Syyskuussa langettavan sai Aamulehti, joka julkaisi tunnistetietoja lapsista reportaasissa, jonka juonellisena rakenteena oli prostituoidun etsiminen. Maaliskuussa JSN antoi langettavan ja vakavan huomautuksen Seiskalle, joka kertoi kuolemantapauksesta ja siihen liittyneestä rikosepäilystä siten, että se loukkasi karkeasti tunnistettavissa olevien uhrin lasten yksityisyydensuojaa.
Lasten ja nuorten asioiden ja heidän näkökulmiensa esittäminen on tiedotusvälineiden tärkeä tehtävä. Lapsilla on oikeus omaan mielipiteeseen, ja neuvosto toivoo, että lasten ja nuorten kanssa toimivat henkilöt sekä viranomaiset suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön tiedotusvälineiden kanssa. Lapsilla ja nuorilla on sekä sanan- että mielipiteen vapaus, mutta myös oikeus tulla suojelluiksi ja erityinen oikeus yksityiselämän suojaan. Toimittajan pitäisi aina varmistaa, että lapsi ei esiinny tunnistettavana kontekstissa, joka voi olla hänelle vahingollinen. Neuvoston antama periaatelausuma lasten esiintymisestä mediassa korostaa, että päävastuu tästä kuuluu aina toimituksille silloinkin, kun lapsen huoltaja on antanut luvan tunnistetietojen julkaisemiseen.
Langettava myös virheellisen ja vahingoittavan tiedon levittämisestä
JSN antoi 19.10 kokouksessaan yhteensä kymmenen ratkaisua, joista viisi oli langettavia ja viisi vapauttavia.
Neuvosto antoi langettavan päätöksen Kauppalehdelle jutusta, jossa väitettiin, että hammastahnan fluoridi heikentää älykkyyttä. Jutun väitteille ei löytynyt tukea jutussa mainituista tieteellisistä lähteistä, vaan tulkinnat olivat peräisin englanninkielisellä valeuutissivustolla julkaistusta tekstistä. Juttu antoi lukijalle väärää ja vahingollista tietoa.
Langettavan päätöksen saivat myös Yleisradio, joka ei ollut korjannut uutislähetyksen virhettä verkkosivuillaan, sekä Iltalehti rikosepäillyn tunnistetietojen julkaisemisesta ja Kauppalehti piilomainonnasta.
Vapauttavat lottovoitosta kertomisesta ja uskonnollisen yhteisön käsittelystä
Ilta-Sanomat sai vapauttavan jutusta, jossa kerrottiin lottovoittajasta. Jutun tiedot perustuivat yhtiön tiedottajan haastatteluun ja Veikkauksen tiedotteeseen. Jutun lähteet kerrottiin avoimesti ja useasti lukijoille. Tietoja oli pyritty tarkistamaan ja tarkistamisyritykset avattiin lukijoille.
österbottens Tidning sai kaksi vapauttavaa päätöstä jutusta, jossa kerrottiin uskonnollisesta yhteisöstä. Neuvoston mukaan tiedotusvälineellä on oikeus kirjoittaa kriittisesti myös uskonnollisista kokemuksista. Erilaisten näkemysten esittäminen kiistanalaisista asioista ei ole journalismissa ainoastaan sallittua vaan se on journalismin tärkeimpiä tehtäviä. Neuvostolla ei sen sijaan ollut edellytyksiä ottaa kantaa siihen, oliko toimittaja haastattelutilanteessa kertonut, että juttu julkaistaisiin toisessa lehdessä.
Satakunnan Viikko sai vapauttavan päätöksen piilomainontaepäilystä, kun lehti julkaisi jutun, jossa toimittaja testasi kauneushoitoja. Toimittajan saama hyöty oli suuri, mutta sen vastaanottaminen oli perusteltua. Helsingin Sanomat sai vapauttavan jutusta, jossa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.
Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.
Kommentit: Puheenjohtaja Elina Grundström 050 5410 479
Lisätiedot: Neuvoston toimisto 09 135 7494