Suomalaisia on syytä onnitella korkeimman oikeuden (KKO) tuoreesta linjauksesta.
KKO vapautti ennakkopäätöksessään toimittaja, tietokirjailija Johanna Vehkoon kunnianloukkaussyytteestä, josta alemmissa oikeusasteissa oli tullut tuomio. KKO:n ennakkopäätös ei ole avoin valtakirja solvata ketä tahansa sosiaalisessa mediassa. Sen sijaan se vahvistaa, että poliittista toimintaa saa arvostella loukkaavastikin, etenkin jos poliittinen toimija käyttää itsekin loukkaavia ilmaisuja.
Tämä ei kuitenkaan ole syyni onnitella kaikkia suomalaisia. Toivoisin loukkaavien ilmaisujen mieluummin vähentyvän kuin yleistyvän. Onnittelut johtuvat siitä, että KKO:n päätöksen perusteella kaikille kuuluu Suomessa samanlainen sananvapaus tällaisissa tapauksissa.
”Jokaisella on sananvapaus”, toteaa Suomen perustuslaki. Mutta sananvapaudessakin voi olla aste-eroja, joilla on suuri käytännön merkitys. Ne saattavat ratkaista esimerkiksi sen, tuleeko jollekulle tuomio kunnianloukkauksesta, kun taas toinen vapautetaan samankaltaisessa tapauksessa syytteestä.
Rovaniemen hovioikeus (HO) rakenteli yhtä aste-eroa suomalaiseen sananvapauteen, kun se aikoinaan tuomitsi Johanna Vehkoon sakkoihin kunnianloukkauksesta. Rikoslaissa on kunnianloukkauspykälässä ns. rajoitussäännös. Sitä käyttämällä voidaan rajata kunnianloukkausrikoksen ulkopuolelle esimerkiksi arvostelu, joka kohdistuu henkilön ”menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa”. Arvostelu ei silloinkaan saa selvästi ylittää ”sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä”.
Rovaniemen HO ei soveltanut Vehkoon tapaukseen rajoitussäännöstä muun muassa siksi, että Vehkoo oli julkaissut kirjoituksensa yksityishenkilönä Facebookissa rajoitetulle vastaanottajajoukolle eikä toimittajana. Tämä tarkoitti, että toimittajilla voisi olla ammattiroolissaan suurempi suoja kunnianloukkaussyytteitä vastaan kuin taviksilla on. KKO tulkitsi ja on aiemminkin tulkinnut lakia toisin. Rajoitussäännöksen soveltaminen ei riipu julkaisualustasta eikä siitä, onko kyse toimittajasta vai ei.
”Kyse ei ole vain minun sananvapaudestani”, Vehkoo sanoi Ylen haastattelussa KKO:n tuomion jälkeen. Ei todellakaan. Kyse on myös niistä noin 5,5 miljoonasta tämän maan asukkaasta, jotka eivät ole journalisteja. Sananvapauden torjuntavoitto.
Julkaistu 12.1.2022
