Kantelu 3.3.2026
Kantelu kohdistuu Suomen Tietotoimisto STT:n 28.1.2026 asiakkailleen välittämään juttuun, jonka otsikko oli: Useat demarilähteet: Oululainen Tytti Tuppurainen käyttäytyy asiattomasti eduskunnassa – ”Nöyryyttää ja nolaa ihmisiä julkisesti”.
Kantelun on tehnyt eduskuntaryhmän työntekijä jutun kohteen eli Tytti Tuppuraisen valtuuttamana.
Kantelun mukaan jutussa esitettiin vakavia väitteitä SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen toiminnasta. Tuppurainen on kiistänyt väitteet ja pitää uutista sisällöltään laajasti virheellisenä.
Kantelun mukaan uutinen oli Journalistin ohjeiden kannalta ongelmallinen ainakin seuraavista syistä:
1. Jutussa käytettiin uutislähteenä nimetöntä kyselyvastausta
Kantelija katsoo, että STT:n uutinen rikkoi Journalistin ohjeiden kohtaa 9, koska uutisen rajuimmat ja konkreettisimmat väitteet oli otettu nimettömästä kyselyvastauksesta. Tällaisina kantelija pitää väitteitä työntekijöiden ja kansanedustajien nöyryyttämisestä ja julkisesta nolaamisesta eduskuntaryhmän kokouksissa sekä väitteitä avustajille huutamisesta ja heidän saamisestaan itkemään. Nämä väitteet olivat uutisen kärkenä, ja suora lainaus kyselyvastauksesta oli nostettu myös jutun otsikkoon. Varsinkin väitteet työntekijöiden julkisesta nöyryyttämisestä ja nolaamisesta olivat kantelijan mielestä muita uutisessa esitettyjä väitteitä vakavampia, koska tällainen toiminta voi täyttää jopa rikoksen tunnusmerkistön.
Kantelussa todetaan, että STT:n nimetön kysely oli lähetetty eri eduskuntaryhmien avustajille ja muille eduskunnan työntekijöille. Kaikilla oli ollut sama vastauslinkki niin, ettei vastaajan yhdistäminen esimerkiksi tiettyyn eduskuntaryhmään ollut mahdollista. Samalla linkillä oli myös voinut vastata kyselyyn monta kertaa, ja sitä oli ollut mahdollista jakaa eteenpäin. Uutisessa ei sanottu, että Tuppuraiseen olisi viitattu muissa kyselyn vastauksissa. Siinä ei myöskään mitenkään perusteltu nimettömän vastauksen käyttöä, mitä kantelija pitää ongelmallisena myös suhteessa Journalistin ohjeiden kohtaan 13.
Kantelija katsoo, että STT ei kyselyvastausta käyttäessään huomioinut Journalistin ohjeiden kohdan 12 edellyttämällä tavalla riittävästi eduskuntaryhmien välistä kilpailutilannetta ja riskiä siitä, että nimettömänä esitettäisiin väitteitä vahingoittamistarkoituksessa.
STT:n uutisen mukaan juttuun haastatellut ”demarilähteet” olivat kertoneet ”epäasiallisesta huutamisesta ja asiattomasta käytöksestä” keskenään yhtenäisesti. Haastatteluihin perustuneet väitteet olivat kantelijan mielestä kuitenkin vahingollisuudestaan huolimatta pääasiassa vähemmän vakavia ja erityisesti vähemmän yksilöityjä kuin kyselyvastauksesta otetut. Kantelun mukaan lienee normaalin journalistisen käytännön pohjalta perusteltua olettaa, että uutisessa olisi käytetty mieluummin haastatteluvastauksia kuin nimetöntä kyselyvastausta, jos haastatellut olisivat esittäneet yhtä vakavia ja yksilöityjä väitteitä.
2. Haastateltavan esittämiä väitteitä ei tarkastettu
Uutisessa esitettiin haastateltujen lähteiden sanomana yksi hyvin konkreettinen väite. Siinä sanottiin haastateltavaa siteeraten: ”Tytillä vaihtuu jengi koko ajan ja avustajat ovat sairaslomalla koko ajan…”.
STT korjasi kyseistä jutun kohtaa Tuppuraisen tekemän oikaisuvaatimuksen vuoksi kymmenen päivää uutisen julkaisun jälkeen.
Kantelija huomauttaa, että väite olisi ollut helposti tarkistettavissa, mikä olisi antanut STT:lle mahdollisuuden myös arvioida lähteidensä luotettavuutta. Kantelija katsoo, ettei STT pyrkinyt tarkistamaan väitettä normaalia journalistista huolellisuutta noudattaen.
Ennen uutisen julkaisemista (27.1.2026) STT oli lähettänyt Tuppuraiselle sähköpostitse vastattavaksi joukon kysymyksiä. Näistä osa käsitteli eduskuntaryhmän tilannetta, mutta kahdessa viitattiin Tuppuraisen väitettyyn käytökseen. Viestissä ei kuitenkaan mainittu STT:n lähteiden konkreettisimpia väitteitä, kuten vaihtuvuutta ja sairauslomia.
Toimittaja oli myös yrittänyt kerran soittaa ainakin toiselle Tuppuraisen kahdesta avustajasta, minkä jälkeen hän oli lähettänyt kummallekin avustajalle tekstiviestillä yhteydenottopyynnön. Tässä viitattiin yleisesti eduskuntaryhmään, eikä kerrottu, että kyse oli Tuppuraista koskevasta asiasta, saati että STT olisi julkaisemassa väitteitä, jotka koskettivat myös avustajia itseään ja Tuppuraisen heihin kohdistamaa käytöstä (”huutaa ja saa joskus itkemään”) sekä heidän sairauspoissaolojaan (”sairaslomalla koko ajan”).
Kantelussa huomautetaan, että viestit oli lähetetty tilanteessa, jossa kaikki isoimmat tiedotusvälineet olivat laajempaan häirintäkohuun liittyen pyrkineet tavoittamaan eduskuntaryhmän työntekijöitä. Kantelijan mielestä toimittajan olisi tullut ymmärtää, että avustajat luulivat yhteydenottopyynnön koskevan kyseistä asiaa, josta ryhmäpuheenjohtajan avustajien olisi ollut äärimmäisen poikkeuksellista lähteä soittamaan toimittajalle antaakseen taustatietoa. Viestien lähettämisen jälkeen STT ei enää palannut asiaan.
Toinen Tuppuraisen avustajista oli tapahtuma-aikaan ulkomailla lomilla ja sai STT:n toimittajan viestin vasta palattuaan kotimaahan uutisen julkaisemisen jälkeen. Hän pyrki olemaan yhteydessä toimittajaan voidakseen kommentoida itseäänkin koskettavia väitteitä, mutta toimittaja ei kantelun mukaan lupauksista huolimatta koskaan enää palannut asiaan.
Kantelijan käsityksen mukaan STT pyrki tarkistamaan vaihtuvuutta ja sairauslomia koskevia tietojaan ensimmäisen kerran kaksi päivää uutisen julkaisemisen jälkeen, kun Tuppurainen oli julkisesti todennut väitteiden olevan perättömiä ja kertonut tehneensä toisen avustajansa kanssa töitä neljä vuotta ja toisen seitsemän vuotta. Tämän jälkeen (30.1.2026) STT otti yhteyttä sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään ja kysyi työnantajalta tietoja Tuppuraisen avustajista ja heidän työsuhteistaan.
Tuppurainen teki STT:lle jutusta laajan oikaisupyynnön (1.2.2026). Kantelun mukaan sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä toimitti STT:lle tiedot Tuppuraisen silloisten avustajien ja hänen kanssaan aikaisemmin työskennelleiden avustajien työsuhteista. Lisäksi STT:lle toimitettiin avustajien luvalla tiedot heidän sairauspoissaoloistaan. Kantelun mukaan toimitetut tiedot osoittivat vaihtuvuutta ja sairauslomia koskevat väitteet selkeästi perättömiksi.
STT oikaisi uutistaan vaihtuvuutta ja sairauspoissaoloja koskevilta osin (6.2.2026). Kantelun mukaan virhe olisi vältetty, jos STT olisi kertonut väitteistä Tuppuraiselle tai hänen avustajilleen tai kysynyt niistä työnantajalta. Kantelija katsoo, että jälkikäteinen oikaisu ei ole korvike tietojen tarkistamiselle ennen niiden julkaisemista. Hän toteaa pitävänsä erityisen ongelmallisena sitä, että STT esitti yksittäisiin, julkisesti tunnistettaviin työntekijöihin yhdistettäviä väitteitä sairauslomista tarkistamatta asiaa heiltä itseltään tai millään muullakaan tavalla.
Kantelija huomauttaa, että tiedotusvälineitä käytetään kiistatta myös poliittisen kamppailun välineinä ja että tämä koskee myös puolueiden sisäistä vallasta kilvoittelua. Kantelija katsoo tämän korostavan lähdekritiikin tärkeyttä Journalistin ohjeiden kohdan 12 mukaisesti. Kun lähteiden ainoa selkeästi tarkistettavissa oleva konkreettinen väite osoittautuu perättömäksi, perustelee tämä kantelijan näkemyksen mukaan lähteiden esittämien muiden väitteiden tarkan uudelleenarvioinnin. STT on joka tapauksessa pitäytynyt lähteidensä muissa väitteissä.
3. Uutista ei seurattu loppuun saakka
Kantelija katsoo, että STT ei seurannut uutistaan Journalistin ohjeiden kohdan 14 mukaisesti. Toisin kuin muut keskeiset mediat, STT ei kantelun mukaan uutisoinut ensimmäisen uutisensa jälkeen esimerkiksi siitä, että suuri enemmistö SDP:n kansanedustajista eri yhteyksissä julkisesti kertoi, ettei ollut havainnut mitään väitteissä kuvattua käytöstä eduskuntaryhmässä.
STT ei kantelun mukaan myöskään uutisoinut, että suuri enemmistö ryhmän työntekijöistä allekirjoitti muutamassa tunnissa uutisen julkaisun jälkeen avoimen kirjeen siitä, etteivät he tunnista väitteitä tai ole tietoisia kuvatusta käytöksestä.
Lisäksi STT jätti kantelun mukaan uutisoimatta, kun sekä Yleisradio että Iltalehti tahoillaan kertoivat, ettei niiden ennen STT:n kyselyä tekemissä, laajuudeltaan vähintään vastaavissa kyselyissä ollut noussut esiin Tuppuraista koskevia väitteitä. Kantelija pitää asiaa koskevien jatkotapahtumien ja uusien tietojen sivuuttamista erikoisena erityisesti, kun huomioidaan STT:n rooli uutistoimistona. STT:n haluttomuus kuulla uutisen julkaisemisen jälkeen Tuppuraisen avustajaa häntä itseäänkin koskettavista väitteistä asettuu kantelun mukaan osaksi tätä jatkumoa.
Päätoimittajan vastaus 15.9.2026
STT katsoo noudattaneensa uutisoinnissa hyvää journalistista tapaa ja kiistää rikkoneensa Journalistin ohjeita. Päätoimittaja Minna Holopainen toteaa kuitenkin vastauksessaan, että jälkikäteen tarkasteltuna jotkin jutun yksityiskohdat olisi voinut muotoilla paremmin.
Juttu käsitteli SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen johtamistapaa ja eduskuntaryhmän toimintakulttuuria. Päätoimittaja toteaa, että aihe oli yhteiskunnallisesti merkittävä: kyse oli suuren eduskuntaryhmän johtamisesta sekä työntekijöiden ja kansanedustajien kohtelusta. STT jatkoi päätoimittajan mukaan aiheen aktiivista seurantaa ja edelleen jutusta tehdyn kantelun käsittelyä Julkisen sanan neuvostossa.
STT:n uutisointi perustui viiden haastateltavan kertomiin tietoihin. Ensimmäiset keskustelut lähteiden kanssa oli käyty päätoimittajan mukaan jo syksyllä 2025 eli ennen kuin eduskunnan työoloihin liittynyt julkinen keskustelu alkoi.
Lisäksi jutussa hyödynnettiin yhtä sitaattia anonyymistä Webropol-kyselystä, jonka STT oli tehnyt valikoiduille vastaanottajille sen jälkeen, kun muun muassa avustajien kohtelu eduskunnassa oli noussut uutisaiheeksi. Tässä vaiheessa tarkoituksena oli päätoimittajan mukaan kartoittaa aihetta yleisemmin, ei pelkästään SDP:hen liittyen.
Päätoimittajan kertoman mukaan jutussa ja sen otsikossa käytettiin yhtä kyselyvastauksena saatua sitaattia, koska se kiteytti haastatteluissa samansuuntaisesti kuvaillut kokemukset nolaamisesta ja nöyryyttämisestä. Anonyymiä vastausta ei pidetty itsenäisenä näyttönä tapahtuneesta, vaan sitä verrattiin toimituksen tuntemien haastattelulähteiden kertomuksiin. Sama Tuppuraisen johtamistapaan liittyvä asiasisältö oli tullut esiin jutun varsinaisena lähteenä käytetystä haastatteluaineistosta. Päätoimittajan mukaan kolme haastateltua (A, B, D) oli kuvannut muiden läsnä ollessa tapahtunutta nolaamista, nöyryyttämistä tai tylyttämistä ja kolme haastateltua (A, B, E) avustajiin kohdistunutta huutamista, tiuskimista tai asiatonta käskyttämistä. Nämä olivat esillä juttuun nostetussa sitaatissa.
Kantelun väite siitä, että uutisen vakavimmat tiedot olisi otettu täysin varmentamattomasta nimettömästä kyselyvastauksesta, kuvaa päätoimittajan mielestä erheellisesti jutun lähdepohjaa. Uutisessa kerrottiin yleisölle, että kyseinen sitaatti oli peräisin nimettömästä kyselyvastauksesta ja että jutun tiedot perustuivat viiden henkilön haastatteluihin. Päätoimittaja myöntää, että jälkikäteen arvioituna lukijalle olisi ollut perusteltua avata suoremmin, että kyselyvastaus vastasi sisällöltään täysin haastatteluista saatuja tietoja.
Päätoimittaja huomauttaa myös, että Tuppuraiselle varattiin ennen jutun julkaisemista tilaisuus vastata hänen johtamistapaansa ja väitettyä käytöstään koskeviin tietoihin. Vastaukset julkaistiin heti ensimmäisessä uutisversiossa.
Kantelun kohteena olevan jutun keskeinen sisältö ei perustunut päätoimittajan mukaan yksittäisten henkilöiden kokemuksiin, vaan useamman henkilön yhteneviin kertomuksiin. STT valitsi itse haastateltavansa ja tunsi heidän henkilöllisyytensä ja asemansa. Siten haastateltavien tiedonsaantimahdollisuuksia sekä heidän tietojensa paikkansapitävyyttä ja mahdollisia motiiveja pystyttiin arvioimaan. Kaikki henkilöt, joiden kertomaan uutisointi perustui, haastateltiin erikseen, ja haastateltavien kertomuksia verrattiin keskenään.
Päätoimittaja toteaa, että työelämän ristiriitatilanteissa eri henkilöiden kokemukset eivät sinänsä sulje pois toisiaan ja näkemykset saman henkilön johtamistyylistä voivat olla perustellusti erilaisia. Politiikan uutisointiin liittyy aina myös eri poliittisten ryhmien välinen tai sisäinen kilpailutilanne, eikä se ole päätoimittajan mielestä peruste jättää uutisoimatta erilaisia näkemyksiä. STT pitää jutun aihetta eli ryhmäjohtajan koettua johtamistyyliä perusteltuna riippumatta siitä, liittyykö henkilöiden suhteisiin myös poliittisia ristiriitoja tai kilpailua.
Päätoimittaja huomauttaa, että toimituksella on oikeus ja velvollisuus suojata lähteensä yhteiskunnallisesti merkittävässä asiassa, jossa lähteille voisi koitua kohtuuttomia seurauksia näkemystensä kertomisesta. STT perusteli haastattelulähteiden nimettömyyden jutussa seuraavasti: ”Haastateltavat eivät halua puhua aiheesta nimellään, koska pelkäävät, että sillä voi olla seurauksia heidän uralleen. STT ei erittele tapausten yksityiskohtia lähdesuojan vuoksi.”
Varsinaisten haastattelulähteiden henkilöllisyydet ja asemat olivat toimituksen tiedossa. Jutussa kerrottiin lähteiden määrä ja se, että tiedot oli saatu haastatteluissa. Lisäksi jutussa mainittiin, että lähteiden kertomukset olivat yhteneväisiä, ja perusteltiin nimettömien lähteiden käyttöä. Päätoimittaja katsoo, että lukijalle avattiin näin, ettei kyselyvastaus ollut jutun ainoa aineisto ja että haastattelulähteiden käytölle nimettöminä oli perusteltu syy.
Kantelun kohteena olevassa jutussa oli yhden haastateltavan sitaatti, jonka mukaan ”Tytillä vaihtuu jengi koko ajan, ja avustajat ovat sairaslomalla koko ajan”. Päätoimittaja toteaa, että sitaatti oli yksi asia laajassa kokonaisuudessa, joka käsitteli työyhteisön tilannetta. Sen käyttöön jutussa päädyttiin, koska myös kaksi muuta haastateltavaa oli nostanut esiin sairauslomat, avustajien huonon voinnin tai jaksamisen.
Kun SDP kyseenalaisti uutisoidut tiedot, STT päätti tarkistaa haastateltavan esittämän näkemyksen sairauslomista. Toimitus pyysi heti uutisointia seuraavana päivänä (29.1.2026) valtioneuvoston kansliasta ja eduskunnasta tiedot Tuppuraisen avustajien palvelussuhteista. Sitä seuraavana päivänä (30.1.2026) pyydettiin lisäksi SDP:n eduskuntaryhmältä työnantajana tiedot Tuppuraisen silloisten ja aiempien avustajien työsuhteista sekä avustajien luvalla heidän sairauspoissaoloistaan. Näistä viimeisenä saatiin päätoimittajan mukaan SDP:n eduskuntaryhmän toimittamat tiedot (6.2.2026).
STT sai laajan oikaisupyynnön jutusta sunnuntaina 1.2.2026. Tämän jälkeen STT tarkasti päätoimittajan mukaan huolellisesti haastattelumuistiinpanot ja muun lähdeaineiston uudelleen läpi lähteittäin ja väitteittäin sekä tutustui eri lähteistä saatuihin selvityksiin. STT päätyi oikaisemaan jutusta väitteen, joka koski sitä, että Tuppuraisen käytös olisi vaikuttanut avustajien vaihtumiseen ja jatkuvaan sairauslomilla olemiseen. Päätoimittajan mukaan uudelleenarviointi ei antanut aihetta muihin oikaisuihin.
STT julkaisi oikaisun, alkuperäiseen uutiseen tekemänsä korjaukset korjausmerkintöineen sekä uutisen tehdystä oikaisusta samana päivänä (6.2.2026), kun se sai eduskuntaryhmältä pyytämänsä tiedot.
Päätoimittaja katsoo, että STT seurasi uutisoinnista alkanutta keskustelua ja selvittelyä kaikissa olennaisissa vaiheissaan. Lisäksi STT jatkaa päätoimittajan mukaan uutista koskevan JSN-käsittelyn sekä muiden asiassa mahdollisesti esiin nousevien uutisten seurantaa. STT julkaisi aiheeseen liittyviä uutisia eri näkökulmista alkuperäisen julkaisupäivän jälkeen maaliskuun 2026 loppuun mennessä yhteensä kuutena eri päivänä. Lisäksi se uutisoi elokuussa 2026 JSN:n päätöksestä käsitellä juttuun kohdistuva kantelu. Jatkouutisoinnin eri vaiheissa käsiteltiin päätoimittajan mukaan myös alkuperäisen uutisen kanssa ristiriitaisia tietoja. Kantelun väite siitä, ettei STT olisi seurannut uutistaan, ei siis pidä päätoimittajan mukaan paikkaansa.
Myös muut mediat julkaisivat omia uutisiaan samasta aiheesta. Joissakin niistä nousi päätoimittajan mukaan esiin samoja tietoja kuin STT:n uutisessa ja osassa eri tietoja, kuten kantelussa mainituissa Ylen ja Iltalehden jutuissa. Sisällöstä riippumatta STT ei päätoimittajan mukaan erikseen uutisoinut aihetta käsitelleistä muiden medioiden jutuista. Päätoimittajan tulkinnan mukaan Journalistin ohjeissa asetettu seurantavelvoite ei velvoita mediaa julkaisemaan jokaista asiaan liittyvää kommenttia tai siteeraamaan kaikkia muiden medioiden asiasta hankkimia tietoja, elleivät ne muuta olennaisesti yleisölle välittyvää kuvaa.
Ratkaisu
JO 9: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on, kun asia on kiistanalainen tai kun tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 13: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.
Kun kyse on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävistä tiedoista tai kun tietojen julkaisemisesta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on perusteltava yleisölle nimettömän lähteen käyttö lähdesuojaa vaarantamatta sekä avattava, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.
JO 14: Uutisen saa julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Tällöin raportointia asioista ja tapahtumista on täydennettävä, kun uutta olennaista tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.
Uutistoimisto STT:n asiakkailleen välittämä uutinen käsitteli SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaan kohdistuneita syytöksiä epäasiallisesta käytöksestä. Jutussa kerrottiin muun muassa nimetöntä kyselyvastausta siteeraten, että ryhmänjohtaja olisi nöyryyttänyt kansanedustajia ja avustajia eduskuntaryhmän kokouksissa ja nolannut ihmisiä julkisesti. Lisäksi viisi ihmistä puolueen sisältä oli kertonut jutun mukaan yhtenäisesti muun muassa, että asianomainen olisi huutanut epäasiallisesti alaisilleen. Yhdessä haastattelusitaatissa väitettiin, että eduskuntaryhmän puheenjohtajalla ”vaihtuu jengi koko ajan, ja avustajat ovat sairaslomalla koko ajan”. Väite osoittautui jälkikäteen virheelliseksi, ja STT korjasi juttuaan. Toimitus oli päättänyt antaa haastateltaville lähdesuojan, joten he esiintyivät jutussa nimettöminä.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun aihe oli yhteiskunnallisesti merkittävä. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan asiatonta käytöstä koskevista väitteistä oli voitava kertoa lähteiden henkilöllisyyttä paljastamatta. Lähdesuojan tarkoituksena on nimenomaan mahdollistaa sellaisten yhteiskunnallisesti tärkeiden tietojen julki tulo, jotka muuten pysyisivät salassa. Nimettömien lähteiden käyttöä avattiin jutussa riittävästi. Jutun mukaan haastateltavat eivät halunneet puhua aiheesta nimillään, koska pelkäsivät, että sillä voisi olla seurauksia heidän uralleen. Lukijoille olisi kuitenkin ollut hyvä perustella paremmin, miten kyselyvastauksessa esitettyjen tietojen paikkansapitävyys oli pyritty tarkistamaan.
Neuvosto muistuttaa, että Journalistin ohjeet koskevat kokonaisuudessaan myös haastateltavien lausumia. Neuvosto pitää uskottavana päätoimittajan kertomusta siitä, etteivät väitteet kollegoiden nolaamisesta ja nöyryyttämisestä perustuneet yksinomaan nimettömään kyselyvastaukseen, vaan olivat linjassa sen kanssa, miten juttuun haastatellut puoluetoimijat olivat ryhmänsä puheenjohtajan käytöstä kuvailleet.
Sen sijaan STT:n olisi tullut tarkistaa huolellisemmin jutun haastattelusitaatissa esiin nostettu väite avustajien jatkuvasta vaihtuvuudesta ja sairauspoissaoloista. Väitteen paikkansapitävyyden selvittäminen olisi ollut mahdollista tieto- ja haastattelupyynnöin jo ennen jutun julkaisua. Siten toimitus laiminlöi velvollisuutensa tarkistaa julkaisemansa tiedot mahdollisimman hyvin. Jälkikäteinen korjaus ei riitä paikkaamaan puutteellista tietojen tarkistamista.
Se, että juttuun päätyi virhe, ei osoita, että toimitus olisi suhtautunut lähteisiinsä kritiikittömästi. Toimituksella oli lähtökohtaisesti perusteet luottaa lähteisiinsä, joiden kertomukset olivat keskenään samansuuntaisia.
Neuvosto katsoo myös, että STT jatkoi uutisaiheen seurantaa riittävällä tavalla. Journalistin ohjeiden mukainen seurantavelvoite ei tarkoita, että aiheen käsittelyä tulisi jatkaa kaikista mahdollisista esiin nousevista näkökulmista elleivät nämä muuta olennaisesti asiasta yleisölle muodostuvaa kokonaiskuvaa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että STT on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 9, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Saija Hakoniemi, Tommi Hatinen, Jonas Jungar, Pasi Kivioja, Heidi Laaksonen, Anssi Marttinen, Sara Nurmilaukas, Farhia Omer, Elina Partio, Margareta Salonen, Suvi Tanner, Mari Tuohiniemi ja Viljami Vaarala.