Gazan sota ja siihen liittyvä Suomessakin kärjistynyt poliittinen ilmapiiri näkyy lukuisissa Julkisen sanan neuvostolle tehdyissä kanteluissa. Kesäkuun kokouksessa neuvosto sai pohdittavaksi Ylen jutun, joka kertoi Gaza-mielenosoitukseen liittyvästä väitetystä uhkauksesta. Ratkaisu oli langettava, sillä väitetty uhkaaja oli helposti tunnistettavissa, mutta Yle ei antanut hänelle tilaisuutta esittää omaa näkemystään.
Käsittelyyn päätyivät myös Karjalaisen tekstiviestipalstallaan julkaisemat, kantelun mukaan venäläisvastaiset tekstiviestit. Neuvoston näkemys on, että viesteistä yksi oli lähellä ihmisarvon loukkausta, muttei kuitenkaan ylittänyt rajaa. Muutoin tekstiviestit olivat hyväksyttävää julkista keskustelua, ja mielipiteellisissä teksteissä sallitaan kärjistyksiäkin. Ratkaisu oli vapauttava.
Helsingin Sanomat päätyi kesäkuussa käsittelyyn peräti neljällä jutulla. Jutut käsittelivät reportaasia Lapualta, uutisointia hovioikeuden päätöksestä, sukupuolineutraalien wc-tilojen mahdollista turvattomuutta sekä sitä, miten valtiovarainministeri Riikka Purran vanhoja verkkokirjoituksia tulkittiin. Lehti sai kaikista tapauksista vapauttavan.
Lisätietoja
JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen, [email protected].
Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 25.9.2024.
Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.
Alla tiivistelmät 18.6.2024 tehdyistä päätöksistä.
Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.
Yle
Uhkauksen esittämisestä syytetty henkilö joutui Ylen jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta hänen näkemystään ei kuultu. Hänen nimensä oli jutun tietojen perusteella niin helppo selvittää, että hän oli selvästi tunnistettavissa.
Karjalainen
Lehden tekstiviestipalstalla ehdotettiin muun muassa Suomen itärajan sulkemista lopullisesti ja Suomessa asuvien venäläisten palauttamista vastatoimena Venäjän toimille. Ehdotus koetteli hyväksyttävyyden rajoja, mutta asiayhteydessään ei ylittänyt ihmisarvon loukkaamisen kynnystä. Äänestyspäätös 13–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
Helsingin Sanomat
Panimoyritykseen kohdistuneesta ulosotosta kertonut juttu perustui oikeuden asiakirjoihin, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.
Helsingin Sanomat
Lehden julkaiseman jutun alkuperäisestä otsikosta saattoi saada vaikutelman, että juttu käsittelisi raiskausepäilyä selittävää trendiä. Lehti tarkensi otsikkoaan, mutta myös alkuperäiselle otsikolle oli jutussa kate.
Helsingin Sanomat
Lehti julkaisi jutun, jonka yhdessä kuvassa kaksi haastatelluista nuorista nauroi. Facebook-jaossa kuva yhdistettiin otsikkoon, joka kertoi muun muassa paikallisen nuoren hautajaisista. Otsikon ja kuvan yhdistelmä oli valintana epäonnistunut sekä haastateltujen nuorten että haudatun nuoren osalta. Toimitus osoitti kuitenkin pyrkimystä hienotunteisuuteen, kun se päätti saamansa palautteen jälkeen muuttaa jutun kuvitusta ja poistaa somejaon.
Helsingin Sanomat
Lehdellä oli perusteet julkaista tulkintoja poliitikon vanhasta, aseellista väkivaltaa sivunneesta verkkokirjoituksesta. Se, että verkkokeskustelujen kokonaisuutta ei avattu jutuissa laajemmin, ei osoittanut, että lehti ei olisi pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.