Kantelu 22.11.2023
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 21.10.2023 julkaisemaan verkkojuttuun, jonka otsikko oli Maineikas panimo jätti verot maksamatta – Vouti vei pihasta ikivanhan autonkotteronkin.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009934314.html
Kantelun mukaan jutussa selvitettiin asiaa osittain, mutta otsikko oli täysin väärin ja halvensi sekä haittasi yrityksen liiketoimintaa.
Kantelussa asiaa perustellaan seuraavin väittämin:
1. Lammin Sahti Oy oli maksanut veronsa. Kyse oli riidanalaisista lisäveroista, jotka tulli ja/tai verohallinto määräsi yhtiölle takautuvasti vuosilta 2013–14. Kantelun mukaan asiaa oli selvitelty aina EU-tuomioistuinta myöden, eikä vieläkään ollut saatu vastausta, oliko yhtiöllä luottamuksen suojaa takautuville tulkinnoille yhtiön ”riippumattomuudesta muista saman toimialan yrityksistä”.
2. Kantelun mukaan kyseisiä lisäveroja ei tarvinnut maksaa, koska niillä on ollut hallinto-oikeuden tekemä perintäkielto, kunnes asia on oikeudessa ratkaistu.
3. Mitään kotteroa ei kantelun mukaan viety pihasta, vaan ulosotto teki ulosmittauksen ja jätti autot ”rekisteriin tehdyin merkinnöin omistajan hallintaan”.
4. Kantelun mukaan asia on kesken, eikä päätös ole edes lainvoimainen, koska yritys aikoo valittaa korkeimpaan oikeuteen.
Kantelun mukaan toimittajan alkeellinenkin faktantarkistus olisi korjannut jutun. Lehdeltä on vaadittu jutun oikaisua tai vaihtoehtoisesti uutta juttua.
Päätoimittajan vastaus 21.5.2023
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan uutinen perustui julkisesti saatavilla oleviin oikeuden asiakirjoihin. Kiistassa oli kyse siitä, olivatko verosaatavat yhtiöltä ehtineet vanhentua ennen ulosottoa. Hovioikeus asettui kiistassa samalle kannalle kuin Pirkanmaan käräjäoikeus. Käräjäoikeus oli hyväksynyt yhtiön käytössä olleiden autojen ulosoton loppuvuodesta 2021.
Juttu oli päätoimittajan mukaan tavanomainen oikeusprosessia koskeva uutinen. Kyse oli alallaan tunnetusta yhtiöstä, ja ratkaisuun kohdistui toimituksen arvion mukaan yleistä mielenkiintoa. Uutinen perustui oikeuden asiakirjoihin, joita on syytä pitää luotettavana kuvauksena tapahtumien kulusta. Helsingin Sanomilla ei ollut asiassa mitään motiivia esimerkiksi yhtiön halventamiseen.
Kantelussaan yhtiö esittää oman näkemyksensä verottajan perimistä saatavista. Yhtiön ja verottajan näkemykset poikkeavat vahvasti toisistaan. Päätoimittajan mukaan oikeus oli kuitenkin toistuvasti asettunut verottajan näkemyksen puolelle, eikä jutussa ollut asiaan liittyen olennaista, oikaisua vaativaa asiavirhettä. Oikeuden mukaan verovelat olivat todellisia ja niiden perusteella toimitettu ulosotto perusteltu. Kantelun liitteenä oleva hallinto-oikeuden väliaikainen valitusmahdollisuuteen liittyvä täytäntöönpanokielto ei muuta tätä tosiseikkaa. Yhtiö oli jättänyt valmiste- ja juomapakkausveroja maksamatta, ja tämän perusteella verottaja oli päätynyt ulosmittaamaan yhtiön omaisuutta.
Uutisessa raportoitiin kiistaa koskevasta hovioikeuden ratkaisusta. Päätoimittajan mukaan, mikäli Lammin Sahti saa asiassa valitusluvan korkeimpaan oikeuteen, lehdellä on asiassa Journalistin ohjeiden mukainen seurantavelvollisuus. Nyt julkaistu uutinen oli tehty käytettävissä olleiden tietojen pohjalta. Tältäkään osin asiassa ei ole syntynyt oikaisuvelvollisuutta.
Päätoimittajan mukaan hovioikeuden ratkaisusta kertovalle otsikolle löytyy uutisesta riittävä kate, eikä siinä ole oikaistavaa. Verosaatavien perintä ulosoton kautta vahvistettiin hovioikeuden ratkaisulla Tämä tarkoittaa päätoimittajan mukaan sitä, että yhtiö ei ole ajallaan maksanut riitauttamiaan veroja.
Otsikossa mainittu ”ikivanha autonkottero” viittasi yhtiön omistuksessa olleeseen Ford Anglia -henkilöautoon. Kyseinen autoyksilö oli ulosmittauspäätöksen ajoneuvoluettelossa. Päätoimittajan mukaan yhtiö oli ulosoton myötä menettänyt omistusoikeutensa ajoneuvoihin, jolloin ne voidaan joko myydä verottajan saatavien kattamiseksi tai käyttää pantin tavoin varmistamaan saatavien perintää. Tieto siitä, että ajoneuvot olivat rekisteriin tehdyin merkinnöin jääneet omistajan hallintaan, ei muuttanut tätä tilannetta. Päätoimittaja katsoo, että vaikka ajoneuvoa ei fyysisesti saman tien viety pihasta, otsikko oli paikkansapitävä. Samaa ”viedä” -verbiä käytetään päätoimittajan mukaan yleisesti tässä asiayhteydessä, silloinkin kun kyse olisi kiinteästä omaisuudesta, kuten talosta ja muusta asunnosta, jotka eivät konkreettisesti ole siirrettävissä.
Kantelija lähestyi Helsingin Sanomien vastaavaa päätoimittajaa myös oikaisupyynnöillään. Oikaisupyynnössä esitettiin edellä kumottuja väitteitä, eikä toimitus ollut asiaan perehdyttyään todennut jutussa olevan oikaisua vaativia asiavirheitä. Päätoimittajan saaman runsaan sähköpostimäärän ja oikaisupyynnön esittämisen aikaan poikkeuksellisen tiukan aikataulun vuoksi kantelijalle ei näihin korjausvaateisiin erikseen valitettavasti vastattu. Oikaisupyyntöjä varten Helsingin Sanomilla on erikseen helposti lukijan löydettävissä oleva kanava, joka on suositeltavin tapa lähestyä toimitusta asiavirheiden korjauttamiseksi. Kantelijan vastaavalle päätoimittajalle lähettämä sähköpostiviesti ei sisältänyt otsikkokentässä tietoa oikaisupyynnöstä. Myös sisällöllisiltä osin etenkin ensimmäinen viesti oli päätoimittajan mukaan tulkittavissa enemmänkin toimitukselle osoitetuksi sisältöpalautteeksi kuin varsinaiseksi oikaisuvaateeksi.
Helsingin Sanomat katsoo toimineensa asiassa kaikilta osin hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden mukaisesti
Ratkaisu
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön.
Helsingin Sanomat julkaisi hovioikeuden ratkaisuun perustuvan jutun panimoyritykseen jälkiverovelkojen vuoksi kohdistetusta ulosotosta. Jutun otsikko oli Maineikas panimo jätti verot maksamatta – Vouti vei pihasta ikivanhan autonkotteronkin.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutusta kannellut yritys on jutussa käsiteltyjen verovelkojen perintäkelpoisuudesta eri mieltä kuin oikeus on ollut. Kantelijan näkökulman puuttuminen jutusta ei kuitenkaan muodosta asiavirhettä tai osoita puutetta tietojen tarkistamisessa. Oikeuden asiakirjojen käyttäminen jutun lähteenä on normaalia toimitustyötä. Julkisen sanan neuvoston tehtävänä ei ole arvioida oikeuden antamien ratkaisujen oikeellisuutta.
Julkisen sanan neuvoston mielestä otsikosta saattoi saada käsityksen, että verot oli jätetty kokonaan maksamatta. Otsikon väite maksamatta jääneistä veroista kuitenkin täsmentyi jutussa.
Neuvostolle toimitettujen asiakirjojen mukaan yrityksen autot ulosmitattiin, mutta jätettiin yrityksen hallintaan. Neuvosto katsoo, että otsikko antoi siinä mainitun auton kohtalosta epätarkan kuvan, mutta se ei jutun kokonaisuuden kannalta ollut olennainen asiavirhe. Jutusta ei ole osoitettavissa kantelumateriaalin perusteella muitakaan olennaisia asiavirheitä, jotka lehden olisi tullut korjata.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Paula Liesmäki, Minna McGill, Teemu Niikko, Sara Nurmilaukas, Farhia Omer, Alma Onali, Jani Tanskanen, Mari Tuohiniemi, Marjukka Vainio-Rossi ja Riku Väisänen.