Kantelu 22.4.2025
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 13.4.2025 julkaisemaan verkkojuttuun, jonka otsikko on Kirjeenvaihtajan kommentti: Muutin New Yorkiin ja ymmärsin, miksi Suomi on maailman onnellisin maa.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011136650.html
Kantelijan mukaan väite Suomen ”valinnasta” maailman onnellisimmaksi maaksi oli virheellinen ja antoi lukijoille väärän käsityksen Maailman onnellisuusraportin paremmuusjärjestyksen muodostumistavasta. Kantelijan mukaan Suomea ei ole valittu onnellisimmaksi maaksi, vaan sijoitus on perustunut Gallupin kyselyissä kerättyihin vastauksiin, joissa vastaajat ovat arvioineet oman elämänsä laatua asteikolla 0–10.
Kantelun mukaan vastaajille on kaikissa maissa esitetty sama Cantrilin portaikkoteoriaan (engl. Cantril life ladder) perustuva kysymys, jossa vastaajaa pyydetään arvioimaan, mille kohdalle asteikkoa 0–10 hänen oma elämänsä sillä hetkellä sijoittuu. Maiden pisteet ovat muodostuneet vastausten keskiarvoista, ja kunkin niistä sijoitus on perustunut julkaisuvuotta edeltävien kolmen vuoden tulosten keskiarvoihin. Kantelija viittaa vuoden 2018 raporttiin, jossa Suomen pisteet olivat 7,632 ja jossa todettiin rankingin perustuvan ainoastaan vastaajien keskimääräisiin pisteisiin.
Kantelija pyysi Ilta-Sanomia korjaamaan väitteen, mutta lehti ei tehnyt korjausta. Kantelijan mukaan ilmaus antoi olennaisesti väärän käsityksen yhteiskunnallisesti merkittävän onnellisuusvertailun muodostumistavasta. Tämä oli kantelijan mielestä korjaamista edellyttänyt olennainen asiavirhe.
Päätoimittajan vastaus 21.9.2026
Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan kantelija on oikeassa siinä, että maiden sijoitus Maailman onnellisuusraportissa perustui vastaajien Cantrilin portaikkoteoria -kysymykseen antamiin pisteisiin. Päätoimittaja katsoo kuitenkin, ettei jutussa käytetty sana ”valinta” tarkoittanut, että jokin ulkopuolinen taho olisi erikseen valinnut Suomen maailman onnellisimmaksi maaksi. Hänen mukaansa ilmaisulle oli perusteet muun muassa sillä perusteella, että vastaajat valitsivat itse asteikolta omaa elämäänsä kuvaavan numeron.
Päätoimittajan mukaan kommenttikirjoitus ei käsitellyt onnellisuusraportin toteutustapaa. Kyse oli mielipiteellisestä näkökulmakirjoituksesta ja toimittajan omista Suomen ja Yhdysvaltojen kulttuurieroihin liittyneistä kokemuksista. Kantelun keskiössä ollut valinta-sana esiintyi tekstissä vain yhdessä kohtaa, ja päätoimittajan mukaan lukijalle välittyi kokonaisuudesta olennainen tieto koskien sitä, että Suomi oli sijoittunut toistuvasti onnellisuusvertailun kärkeen.
Päätoimittaja katsoo, että ”valinta”-sanan käyttö oli jutun kokonaisuuden näkökulmasta korkeintaan vähäinen epätarkkuus, joka ei johtanut lukijaa olennaisesti harhaan. Kyse ei siten ollut päätoimittajan tulkinnan mukaan korjaamista edellyttävästä olennaisesta asiavirheestä.
Ratkaisu
JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Ilta-Sanomat julkaisi kirjeenvaihtajan kommenttikirjoituksen, jossa vertailtiin kirjoittajan kokemuksia elämästä Suomessa ja Yhdysvalloissa. Kirjoittaja totesi kuuluvansa niihin suomalaisiin, jotka olivat ihmetelleet Suomen ”valintaa maailman onnellisimmaksi maaksi”. Suomi on useina vuosina sijoittunut kansainvälisessä onnellisuuskyselyssä kärkisijalle.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että ilmaus Suomen ”valinnasta” maailman onnellisimmaksi maaksi ei kuvannut täsmällisesti sitä, mihin Suomen sijoitus vertailussa perustui. Kysely perustuu vastaajien itsearviointiin, ei ulkopuolisen tahon tekemään valintaan. Valintaan viitattiin kommenttikirjoituksessa kuitenkin vain yhdessä virkkeessä. Neuvosto katsoo, ettei kyse ollut juttukontekstissa olennaisesta asiavirheestä vaan epätarkkuudesta. Jutun varsinainen aihe oli kirjoittajan omiin kokemuksiin perustuva Suomen ja Yhdysvaltojen kulttuurien vertailu, eikä jutussa käsitelty kyseisen onnellisuusvertailun toteutustapaa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Pasi Kivioja (1. vpj.), Saija Hakoniemi, Tommi Hatinen, Vesa Heikkilä, Johanna Konttori, Katja Kärki, Heidi Laaksonen, Teemu Niikko, Sara Nurmilaukas, Elina Partio, Terhi Pirilä-Porvali, Mari Tuohiniemi ja Viljami Vaarala.