Kantelu 9.3.2025
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien verkkosivuillaan 1.3.2025 julkaisemaan Lukijan mielipide -kirjoitukseen Kuka vielä ihmettelee, että kansa on solminut kukkaron nyörit kiinni?
Kantelun mukaan kirjoituksessa esitettiin, että vientiteollisuuden osuus olisi noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta. Mielipidekirjoituksessa todettiin, että ”kotimainen kulutus muodostaa noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta” ja että ”vientiteollisuuden osuus on samaa luokkaa”.
Kantelun mukaan todellisuudessa bruttoviennistä vain viennin kotimainen arvonlisä synnyttää bruttokansantuotetta. Viennin kotimaisen arvonlisän osuus koko arvonlisästä oli Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2022 vain 28,4 prosenttia.
Kantelija pyysi lehteä korjaamaan juttua jo sen julkaisupäivänä, mutta korjausta ei tehty.
Päätoimittajan vastaus 1.12.2025
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan toimitus käsitteli 1.3.2025 saapuneen oikaisupyynnön asianmukaisesti vakiintuneen prosessinsa mukaisesti. Toimituksen tuolloin tekemän arvion mukaan lukijan kirjoituksessaan esittämä väite ei ollut oikaisua vaativa olennainen asiavirhe. Kirjoittajan käyttämä ilmaus ”samaa luokkaa” katsottiin päätoimittajan mukaan viitteelliseksi ja sen katsottiin vastaavan karkeasti suuruusluokkaa, johon viennin suhteesta bruttokansantuotteeseen on yleisesti julkisessa keskustelussa viitattu. Päätoimittaja toteaa, että esimerkiksi pääministeri Petteri Orpo on julkisissa puheenvuoroissaan todennut viennin edustavan lähes puolta Suomen bruttokansantuotteesta (bkt). Myös esimerkiksi Finnvera ja STTK ovat kertoneet noin 40 prosentin osuudesta.
Päätoimittajan mukaan tapaus otettiin uudelleen tarkasteluun, kun toimitus sai tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Tarkemmassa selvityksessä kävi nopeasti ilmi, että kantelija oli näkemyksineen oikeassa. Mielipidekirjoittajan käyttämien ilmausten ”muodostavan” ja ”samaa luokkaa” oli perusteltua käsittää viittaavan vientiteollisuuden osuuteen bruttokansantuotteesta, eikä viennin arvoon suhteessa bkt:hen. Päätoimittajan mukaan nämä kaksi ovat menneet julkisessa keskustelussa toistuvasti sekaisin, ja tähän ilmeisen virheelliseen tulkintaan nojasi myös Helsingin Sanomien alkuperäinen päätös oikaisun tarpeettomuudesta.
Päätoimittaja toteaa kantelijan olevan oikeassa siinä, että Tilastokeskuksen mukaan vientiteollisuuden osuus Suomen bkt:stä oli alle 30 prosenttia. Lukijan kirjoituksen väitteessä oli siten oikaisua vaativa olennainen asiavirhe, vaikka väite olikin päätoimittajan arvion mukaan ollut ilmeisen vilpitön ja pyrkinyt antamaan asiasta totuudenmukaiseen kuvan. Helsingin Sanomat korjasi tämän virheen verkkosivuilleen 17.11.2025.
Helsingin Sanomat toteaa pyrkineensä toimimaan asiassa hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden mukaisesti. Oikaisupyyntö käsiteltiin asianmukaisesti ja tiedot pyrittiin tarkistamaan huolellisesti. Käytössä ollut lähdemateriaali antoi kuitenkin väärää tietoa viennin ja bruttokansantuotteen yhteydestä, minkä vuoksi oikaisua ei nähty tarpeelliseksi. Mielipidekirjoittajan väljää ilmaisua viennin bruttokansantuotteesta muodostamasta osuudesta pidettiin suuruusluokaltaan oikeansuuntaisena. Käsitykseksi jäi, että kirjoituksen kohdalla olisi kyse mahdollisesta epätarkkuudesta, mutta ei oikaisua vaativasta asiavirheestä.
Helsingin Sanomat pitää kantelua aiheellisena ja perusteltuna, mutta tapauksessa oli päätoimittajan mukaan kuitenkin lieventäviä asianhaaroja, joiden perusteella langettavaa ratkaisua on hänen mielestään syytä pitää liian jyrkkänä tulkintana suhteessa toimituksen tosiasialliseen ja osoitettuun pyrkimykseen välittää lukijalle oikeaa ja totuudenmukaista tietoa.
Ratkaisu
JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. [– –]
Helsingin Sanomien verkossa julkaisema mielipidekirjoitus käsitteli mahdollisia syitä sille, miksi kansalaiset säästävät kuluttamisen sijasta. Jutussa todettiin, että ”kotimainen kulutus muodostaa noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta” ja että ”vientiteollisuuden osuus on samaa luokkaa”.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että viennin osuutta koskenut väite oli olennainen asiavirhe. Todellisuudessa viennin osuus bruttokansantuotteesta on alle 30 prosenttia. Suomen taloustilanteesta ja sen parantamisesta käytävässä julkisessa keskustelussa viennin taloudellinen merkitys on yleisölle keskeinen tieto.
Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että kun toimitus päättää julkaista sille tarjotun lukijan mielipidekirjoituksen, tämä katsotaan toimitukselliseksi aineistoksi, johon pätevät Journalistin ohjeet. Tiedotusvälineellä on velvollisuus korjata myös julkaisemissaan mielipidekirjoituksissa olleet olennaiset asiavirheet. Vaikka lehti sai asiasta korjauspyynnön, se korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 35 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Heidi Ekdahl, Tommi Hatinen, Jonas Jungar, Anssi Marttinen, Farhia Omer, Elina Partio, Vivianne Pesonen, Margareta Salonen, Samuel Savolainen, Tuuli Tahkokorpi, Mari Tuohiniemi, Viljami Vaarala ja Teija Waaramaa.