Kantelu 15.2.2025
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 13.1.2025 julkaistuun juttuun Maailmaa kohahduttaneet Benetton-kuvat ottanut Oliviero Toscani on kuollut – tältä näyttävät hänen ikoniset työnsä.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010960845.html
Kantelun mukaan jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin Oliviero Toscanin ottaneen kuvillaan kantaa moniin kiistanalaisiin teemoihin, kuten aids-epidemiaan, rasismiin, sotaan ja kuolemantuomioon. Kantelijan mukaan jutussa mainitut kuvat sotilaiden hautausmaasta, öljyn tahrimasta merilinnusta, kuolevasta aids-potilaasta, työssä raatavasta lapsesta sekä Bosniassa taistelleen sotilaan verisistä vaatteista eivät olleet Toscanin, vaan muiden kuvaajien ottamia palkittuja uutiskuvia. Kantelija kertoo huomauttaneensa jutun virheistä useita kertoja niin toimittajalle, uutistoimitukseen kuin päätoimittajallekin, mutta virheitä ei korjattu.
Päätoimittajan vastaus 31.10.2025
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi toteaa lehden tehneen jutun maailmankuulun muotivalokuvaaja Oliviero Toscanin kuolemasta. Uutisen kansainväliseksi lähteeksi mainittiin muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Päätoimittaja kuvailee, että Toscani muistetaan erityisesti hänen Benetton-muotibrändille suunnittelemistaan mainoskampanjoista. Toscani otti kampanjoillaan kantaa moniin kiistanalaisiinkin teemoihin, kuten aids-epidemiaan, rasismiin, sotaan ja kuolemantuomioon. Toscani oli paitsi pitkän uran tehnyt, arvostettu muotikuvaaja, myös tunnustettu mainoskampanjoiden suunnittelija.
Päätoimittaja toteaa, että Helsingin Sanomien uutisessa nämä roolit menivät valitettavasti joiltakin osin sekaisin, ja lukijalle syntyi käsitys, että myös kuuluisat, aikanaan kohua herättäneet Benettonin mainoskuvat olisivat olleet Toscanin ottamia. Tosiasiassa monissa tunnetuimmissa kampanjoissa tämä hyödynsi lehtikuvaajien ottamia, usein palkittuja uutiskuvia. Sekaannuksessa oli päätoimittajan mukaan kyse toimitustyössä tapahtuneesta inhimillisestä virheestä.
Päätoimittaja myöntää, että jutussa oli oikaisua vaativa asiavirhe, joka Helsingin Sanomien olisi tullut korjata heti virheen tultua toimituksen tietoon.
Päätoimittaja toteaa, että asiavirheen vakavuuden arvioinnin kannalta olennaista on, että Toscani loi alun perin maineensa nimenomaan valokuvaajana. Myös Benettonille hän työskenteli alkuun nimenomaan kuvaajana, ja hänen esittelynsä tunnustettuna kuvaajana oli siten paikkansapitävä tieto. Virhe tapahtui siinä, että tunnetuimpien Benetton-kampanjoiden kuvat esitettiin hänen ottaminaan, vaikka hänen roolinsa niissä oli suunnittelija. Päätoimittajan arvion mukaan virhe ei ollut kokonaisuuden näkökulmasta erityisen raskauttava.
Päätoimittajan mukaan kantelija lähestyi toimitusta usealla jokseenkin samansisältöisellä viestillä. Viestien otsikkokentissä ei viitattu oikaisuvaatimukseen, eikä vuolassanaisista viestiteksteistä ollut nopeasti hahmotettavissa se, mistä jutusta on kyse, mikä väitetty virhe on tai mihin tietoon käsitys virheestä perustuu. Viestit oli otsikoitu seuraavalla tavalla: ”Hyvä hesari, Hesarin artikkeleihin ei voi luottaa”, ”Hyvä hesari, HS:n harhaa johtavaa uutistietoa” ja ”Hyvä hesari, hyvä yläjärvi, IHMETTELEN HS:n harhaa johtavaa uutistietoa”. Päätoimittajan tulkinnan mukaan myös Julkisen sanan neuvosto on huomioinut kantelijan kanssa käymässään viestinvaihdossa, etteivät viestit täyttäneet oikaisupyynnön muotovaatimuksia.
Päätoimittaja toteaa, että kantelijan viestien tarkastelu jälkikäteen osoittaa toki, että viestit olivat aiheellisia. Helsingin Sanomat tuli päätoimittajan mukaan tosiasiallisesti tietoiseksi virheestä vasta kuultuaan kantelusta Julkisen sanan neuvostolta. Lehti korjasi uutista 20.10.2025.
Helsingin Sanomat katsoo pyrkineensä toimimaan asiassa hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden mukaisesti.
Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat saa paljon vastaavantyyppisiä yhteydenottoja, jotka eivät täytä oikaisupyynnön määritelmää tai joiden tarkoituksena vaikuttaa olevan kritisointi yleisemmällä tasolla. Tällä kertaa hieman epämääräisenä pidettyä viestiä ei osattu arvioida konkreettisena oikaisupyyntönä, vaan pikemminkin yleisenä arvosteluna. Kantelijan vaatimus ei siten johtanut välittömiin toimenpiteisiin. Tältä osin kyse on päätoimittajan mukaan kiireisessä toimitustyössä tehdystä, ymmärrettävästä arviointivirheestä.
Päätoimittaja viittaa Julkisen sanan neuvoston ratkaisuun 7939/UL/22, jossa neuvosto totesi toimitukseen tulleen viestin otsikoinnin vaikuttaneen oleellisesti asiavirheen korjauksen viivästymiseen. Kuten tuossa tapauksessa, myös nyt lehti korjasi asiavirheen heti, kun tuli siitä tosiasiallisesti tietoiseksi.
Päätoimittaja toteaa, että oikaisupyyntöjen arviointia helpottaa, mikäli juttu ja sen väitetty asiavirhe ilmaistaan selkeästi heti oikaisupyynnön otsikossa ja viestin alussa. Tähän Helsingin Sanomat on omassa ohjeistuksessaan lukijoita kannustanut. Vaatimus oikaisupyyntöjen selkeydestä on lehden näkemyksen mukaan toimivan oikaisuprosessin edellytys. Se varmistaa osaltaan sen, että asialliset ja kiireelliset oikaisupyynnöt tulevat asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti käsitellyiksi.
Helsingin Sanomat pyytää Julkisen sanan neuvostoa arvioimaan, onko tarkoituksenmukaista antaa tiedotusvälineelle Journalistin ohjeesta 35 langettava ratkaisu tilanteessa, jossa toimitukselle ei ole riittävän selkeästi ja konkreettisesti viestitty asiavirheestä.
Ratkaisu
JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. [– –]
Helsingin Sanomat kertoi Benettonille mainoskampanjoita suunnitelleen valokuvaaja Oliviero Toscanin kuolemasta. Jutussa kerrottiin, että Toscanin kuvaamissa mainoskuvissa oli ollut muun muassa sotilaiden hautausmaa, Bosniassa taistelleen sotilaan veriset vaatteet, öljyn tuhrima merilintu, kuoleva aids-potilas ja työssä raatava lapsi Etelä-Amerikassa. Tosiasiassa Toscani oli suunnitellut kampanjat, mutta linnun, potilaan ja lapsen kuvat olivat toisten kuvaajien ottamia.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että kyseessä oli korjausta vaativa olennainen asiavirhe. Kantelija oli huomauttanut virheestä Helsingin Sanomien oikaisupyynnöille tarkoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Neuvosto katsoo, että korjauspyynnöstä kävi riittävän selvästi ilmi, miksi jutussa oli kantelijan mielestä virhe. Jo viestin otsikossa ihmeteltiin uutisoinnin harhaanjohtavuutta. Neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineiden vastuulla on huolehtia korjausprosessin toimivuudesta.
Helsingin Sanomat korjasi jutun asiavirheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Näin ollen Journalistin ohjeiden vaatimus siitä, että olennaiset asiavirheet tulisi korjata mahdollisimman pian, ei täyttynyt.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 35, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Jonas Jungar, Minna McGill, Teemu Niikko, Sara Nurmilaukas, Farhia Omer, Anna Ovaska, Margareta Salonen, Timo Sipola, Tuuli Tahkokorpi, Mari Tuohiniemi ja Marjukka Vainio-Rossi.