Kantelu 8.1.2025
Kantelu kohdistuu 19.10.2024 lähetettyyn Ylen Akuutti-ohjelmaan, jonka otsikko oli Kiistelty kireä kielijänne.
https://areena.yle.fi/1-66473063
Kantelija kertoo tulleensa haastatelluksi YLE Akuutti ohjelmaan kielijänneleikkauksia tekevänä asiantuntijana. Kaksi ja puoli tuntia kestäneessä haastattelussa oli hänen mukaansa runsaasti materiaalia kielijänneleikkauksien perusteista ja käytännöistä, mutta itse ohjelmassa olennainen asiasisältö jäi kantelijan mielestä pimentoon.
Kantelijan mukaan hänen haastatteluosuudestaan editoitiin hämmennystä herättävä kokonaisuus, jonka perusteella syntyi sellainen käsitys, etteivät kielijänneleikkauksia tekevät lääkäri tietäisi perusteita tekemilleen toimenpiteille. Kantelijan mielestä tämä oli totuudenvastaista ja selvästi harhaanjohtavaa.
Kantelija valitti asiasta Ylelle, minkä seurauksena ohjelmaa muokattiin poistamalla kantelijan epätarkoituksenmukaisena ja hämmentävänä pitämä haastatteluosuus. Ohjelma oli kuitenkin jo julkaistu, ja sitä oli katsottu Yle Areenassakin tuossa vaiheessa jo noin 30 000 näyttökertaa. Kantelun mukaan totuutta vääristävä viesti oli siis jo saavuttanut yleisön.
Kantelija kertoo pyytäneensä haastattelun päätteeksi, että hän saisi oman osuutensa haastattelusta nähtäväksi ennen sen julkaisua. Kantelijan mukaan hänelle sanottiin, ettei kuvamateriaalia voitaisi lähettää nähtäväksi, mutta kantelijalle luvattiin lähettää litteraatti hänen osuudestaan ohjelmassa. Lupauksesta huolimatta kantelija ei koskaan saanut tätä nähtäväkseen.
Kantelija täydensi kanteluaan Julkisen sanan neuvoston pyynnöstä 10.12.2025. Kantelija kertoo kysyneensä välittömästi ohjelman kuvauksen päätyttyä toimittajalta, oliko hänellä mahdollisuus nähdä lopullista ulos tulevaa ohjelmaa ennen sen julkaisua. Kantelijan mukaan toimittaja sanoi, ettei videomateriaalia voitaisi lähettää, mutta kantelija saisi nähtäväkseen litteroinnin ohjelman siitä osuudesta, joka koski häntä. Lupauksesta ei ole olemassa kirjallista dokumentaatiota, koska asiasta sovittiin suullisesti. Kantelijan mukaan paikalla leikkaussalissa oli tuolloin kantelijan ja toimittajan lisäksi kuvaaja, joka oli juuri pakannut kuvausvälineistönsä.
Kantelija kuvaa haastattelun olleen hänelle traumaattinen, pelottava ja turvaton kokemus. Kantelija kertoo olleensa niin järkyttynyt kokemastaan, ettei uskaltanut olla toimittajaan jälkikäteen yhteydessä, vaikka hänelle jäi monta kysymystä siitä, miksi häntä kohdeltiin haastattelutilanteessa tavalla, jonka kantelija koki aggressiiviseksi, vaikka toimittajan pyytäessä haastattelua sävy oli ollut asiallinen ja jopa lämmin. Kantelija kuvaa pelänneensä, että yhteydenotto saatettaisiin tulkita toimituksessa vaikutusyritykseksi ja että tämän seurauksena lopputulosta muokattaisiin kantelijan kannalta epäsuotuisammaksi.
Päätoimittajan vastaus 26.9.2025
Ylen Kulttuuri ja asia -yksikön vastaava päätoimittaja Johanna Törn-Mangs toteaa vastauksessaan, että keskustelu ja mielipiteet kielijänneoperaatioiden ympärillä jakautuvat puolesta ja vastaan, kuten “Kiistelty kireä kielijänne” -ohjelman otsikossakin todettiin. Päätoimittajan mukaan Ylen julkaisemassa sisältökokonaisuudessa, johon liittyi ohjelman lisäksi verkkojuttu, hahmotettiin tasapuolisesti molempia näkökulmia.
Päätoimittajan mukaan ohjelman taustalla ollut tosiasia oli, että julkiseen terveydenhuoltoon oli tullut enenevissä määrin jatkohoitoon vauvoja, joille oli tehty yksityisellä puolella kielijänneoperaatio ja siihen liittyvää fysioterapiaa. Myös vakuutusyhtiöiden mukaan kielijänneoperaatioiden hoitoon liittyvien korvausten määrä oli noussut. Ylen aiheesta julkaisemassa verkkojutussa kerrottiin, että kasvu oli ollut erään vakuutusyhtiön mukaan kolmessa vuodessa satoja prosentteja.
Myös Suomen lastenlääkäriyhdistys oli tehnyt asiasta kannanoton, ja kielijänneoperaatioihin liittyvää huolta sivuttiin myös kantelun kohteena olevassa ohjelmassa HUS:n lastenlääkärin haastattelussa (kohdassa 10:53).
Päätoimittajan mukaan ohjelman tiedonhankinta oli laajaa. Tästä kertoo hänen mukaansa se, että ohjelman toimittaja oli hetken jäsenenä Facebookin suljetussa Kireä kielijänne -ryhmässä, jossa jaettiin listaa kielijänneoperaatioita suorittavista yksityisen puolen lääkäreistä. Kantelija valikoitui listan lääkäreistä asiantuntijaksi jaksoon.
Päätoimittajan mukaan ohjelmassa pyrittiin kaikin tavoin totuudenmukaiseen ja tasapuoliseen tiedonvälitykseen kiistanalaisesta ja tunteita herättävästä aiheesta. Päätoimittaja katsoo, että ilmiön totuudenmukainen avaaminen pienten lasten vanhemmille ja muille katsojille oli riippumatonta tiedonvälitystä. Päätoimittaja huomauttaa kielijänneoperaatioihin liittyvän myös lapsiperheiden eriarvoisuutta silloin, kun toimenpiteet suoritetaan yksityisellä puolella vakuutuksen turvin.
Akuutin jakso pyrki päätoimittajan mukaan kuvailemaan kielijänneleikkausten taustalla olevaa tilannetta, missä lääkäreillä ei hänen tulkintansa mukaan ole diagnosointiin tarvittavia välineitä tai perusteita ja kajoavammat kielijänneoperaatiot fysioterapioineen voivat aiheuttaa lapselle ylimääräistä kipua.
Päätoimittajan mielestä ohjelmassa eroteltiin selkeästi mielipiteet sepitteellisestä aineistosta. Hän huomauttaa, että vastakkaisten näkökulmien esiin tuominen on journalismissa tavallista. Tässä tapauksessa osa ohjelmassa esiintyneistä lääkäreistä ja lasten vanhemmista oli asiasta keskenään päinvastaista mieltä. Akuutin sisältökokonaisuus, johon myös kantelun tehneen lääkärin haastattelu liittyi, pyrki päätoimittajan mukaan kuvaamaan tilanteen monimutkaisuutta.
Päätoimittaja huomauttaa, että haastattelun kesto ei ole verrannollinen ohjelmaan päätyvän osuuden keston ja lopullisen muodon kanssa. Toisinaan asiaan pääseminen vie aikaa, ja haastateltavat ovat erilaisia siinä suhteessa, kuinka täsmällisiä heidän vastauksensa ovat. Toimittaja usein toistaa haastattelutilanteessa kysymyksen, mikäli ei saa siihen suoraan vastausta. Nauhoitetussa haastattelussa on usein enemmän aikaa tällaiseen kuin suorassa lähetyksessä.
Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevan ohjelman kanssa samaan kokonaisuuteen liittynyt verkkoartikkeli lähetettiin ennen sen julkaisua haastateltavalle tarkastettavaksi. Tämän seurauksena kantelijan osuus verkkojutusta poistettiin. Päätoimittajan mukaan haastateltava ei kuitenkaan missään vaiheessa pyytänyt tarkastettavaksi tai katsottavaksi omia osuuksiaan editoidusta tv-ohjelmasta tai ohjelman käsikirjoitusta, vaikka toimittaja ja haastateltava olivat useasti yhteydessä käsikirjoitus- ja editointiprosessin aikana. Päätoimittajan mukaan käsikirjoitusta ja ohjelman litteraattia ei lähetetä haastateltavalle, ellei hän niitä erikseen pyydä.
Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevassa ohjelmassa pyrittiin totuudenmukaiseen ja tasapuoliseen tiedonvälitykseen siten, että siinä tuotiin reilusti esiin eri näkökulmia ja vastakkaisia näkemyksiä pienten lasten vanhempia koskettavasta terveydenhuollon trendistä. Päätoimittaja toteaa, että kielijänneoperaatioihin liittyvä ilmiö on tuttu myös maailmalta. Akuutti-ohjelmassa pyrittiin hänen mukaansa kuvailemaan mahdollisimman tarkasti ilmiöön liittyviä uskomuksia ja sepitteitä erotukseksi tosiasioista.
Näin ollen Yle ei katso rikkoneensa kantelussa mainittuja Journalistin ohjeita.
Yle täydensi vastaustaan 11.12.2025 Julkisen sanan neuvoston pyynnöstä vastaamalla lisäkysymykseen siitä, mitä haastattelun tarkastamisesta oli sovittu. Päätoimittajan mukaan toimittaja kertoi haastattelun alussa haastateltavalle suullisesti ja oma-aloitteisesti mahdollisuudesta tarkastaa ohjelman litterointi, käsikirjoitus ja/tai valmis ohjelma. Päätoimittajan mukaan haastateltavan osuus lähetetään aina haastateltavalle tarkastettavaksi, jos hän näin haluaa, eikä tässä tapauksessa ollut mitään syytä toimia toisin. Päätoimittajan mukaan haastateltava ei kuitenkaan pyytänyt ohjelmaa tarkastettavaksi haastattelutilanteessa.
Päätoimittaja huomauttaa lisäksi sähköpostinvaihdosta käyvän ilmi, että toimittaja oli useaan otteeseen yhteydessä haastateltavaansa haastattelun tekemisen ja ohjelman julkaisun välillä. Haastateltava ei kuitenkaan missään kohden pyytänyt toimittajalta haastattelupätkien litterointeja, käsikirjoitusta tai valmista ohjelmaa tarkastettavaksi, eikä tiedustellut niiden perään. Haastateltava ei myöskään maininnut missään sähköpostiviestissään haluavansa tietää, mitä ohjelmaan oli valittu.
Ratkaisu
JO 7: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.
JO 19: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista tulee suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.
Yle käsitteli Akuutti-ohjelmassaan vauvojen kielijänneleikkauksia. Jaksossa pohdittiin muun muassa, johtuuko leikkausten lisääntyminen ylidiagnostiikasta. Ohjelmaan haastateltiin asiantuntijana kielijänneleikkauksia tekevää lääkäriä.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Ylellä oli perusteet käsitellä kriittisesti kiistanalaista aihetta, joka jakaa näkemyksiä myös lääkärien keskuudessa. Asiantuntijalääkärin pitkästä haastattelusta oli poimittu ohjelmaan katkelma, jossa haastateltava empi vastaustaan. Tämän perusteella saattoi syntyä sellainen vaikutelma, ettei asianomainen osaisi kertoa, miksi kielijänneleikkauksia tehdään. Valittu katkelma saattoi ymmärrettävästi tuntua haastateltavasta epäreilulta, eikä se välttämättä antanut yleisölle totuudenmukaista kuvaa kielijänneleikkausten perusteista ja haastatellun asiantuntijuudesta. Yle poisti kyseisen katkelman ohjelmasta jälkikäteen haastateltavan pyynnöstä.
Neuvosto kuitenkin toteaa, että tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa, eikä katso, että Yle olisi valinnoillaan laiminlyönyt pyrkimyksen totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tai sekoittanut mielipiteitä ja tosiasioita siten, että Journalistin ohjeita olisi rikottu.
Neuvostolla ei ole edellytyksiä ottaa kantaa siihen, mitä haastattelun tarkastamisesta oli sovittu. Osapuolten mukaan asiasta olisi keskusteltu suullisesti haastattelutilanteessa, mutta kertomukset poikkeavat toisistaan sen suhteen, lupasiko toimittaja lopulta lähettää tv-ohjelman litteraatin haastateltavalle nähtäväksi.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Pasi Kivioja, Minna McGill, Teemu Niikko, Sara Nurmilaukas, Anna Ovaska, Margareta Salonen, Tuuli Tahkokorpi, Mari Tuohiniemi, Marjukka Vainio-Rossi ja Erja Yläjärvi.