Kantelu 14.11.2024
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 19.10.2024 paperilehdessään julkaisemaan juttuun Poliisi epäilee rikosta laittoman rysän tapauksessa. Juttu ilmestyi 18.10.2024 myös verkossa otsikolla Salosta löytyi ”törkeä” laiton rysä – poliisi epäilee rikosta.
Jutussa väitettiin, että kaikki napapiirin eteläpuolella olevat sisävesien taimenkannat ovat erittäin uhanalaisia, ja ne on kokonaan rauhoitettu.
Kantelun mukaan ei pitänyt paikkaansa, että kaikki taimenet sisävesissä olisi rauhoitettu, vaan rauhoitettuja ovat vain luonnonvaraisesti lisääntyneet taimenet. Kantelun mukaan kasvatettua taimenta saa kalastaa kullakin kalastusalueella, kunhan alamitta täyttyy. Kasvatetusta kalasta on selän rasvaevä leikattu.
Kantelija lähetti Helsingin Sanomille sähköpostitse korjauspyynnön, jonka mukaan kaikki napapiirin eteläpuolella olevat sisävesien taimenet eivät ole rauhoitettuja, vaan kantelijan väittämän mukaan on vain minimimitta, jota pienempiä ei saa pyytää. Kantelija muistutti lehteä korjauspyynnöstään vielä myöhemmin. Hän ei saanut vastausta, eikä lehti julkaissut paperilehdessä oikaisua juttuun.
Neuvosto soveltaa kantelun käsittelyssä 1.10.2024 voimaan tulleita Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan vastaus 10.6.2025
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan uutinen pohjautui Lounais-Suomen poliisilaitoksen 18.10.2024 julkaisemaan tiedotteeseen. Helsingin Sanomat täydensi tiedonhankinnallaan alkuperäistä Suomen Tietotoimiston uutista. STT:n uutinen julkaistiin pitkälti samanmuotoisena useissa eri tiedotusvälineissä.
Poliisi kertoi tiedotteessaan tutkivansa asiaa epäiltynä kalastusrikoksena. Tiedotteessa muistutettiin, että rauhoitetun kalan pyydystäminen, myynti ja sellaisten pyydysten käyttö, jotka erityisesti soveltuvat sen pyydystämiseen, on rauhoitusaikana kielletty. Poliisin antaman tiedon mukaan taimen on alueella kokonaan rauhoitettu.
Helsingin Sanomien näkemys on, että kantelun kohteena olevan uutisen tiedot olivat paikkansapitäviä ja riittävän täsmällisiä. Päätoimittaja kertoo, että kantelijan 7.11.2024 lähettämän muistutusviestin myötä toimitus päätyi harkinnan jälkeen päivittämään jutun verkossa näkyvää versiota. Lukijaa informoitiin siitä, että uutisessa on ”selvennetty kohtaa taimenkantojen rauhoittamisesta”.
Koska kyse ei toimituksen arvion mukaan ollut Journalistin ohjeiden tarkoittamasta, oikaisua vaativasta olennaisesta asiavirheestä, ei vastaavaa täsmennystä enää julkaistu oikaisuna painetussa lehdessä. Tämä ei toimituksen arvion mukaan olisi ollut tarkoituksenmukainen tai välttämätön toimenpide.
Päätoimittaja katsoo, että toimituksella oli lähtökohtaisesti perusteet luottaa siihen, että viranomaistiedotteessa sekä rikosnimike että rauhoitukseen liittyvät tiedot oli ilmaistu riittävällä täsmällisyydellä. Tosiasiallisesti Helsingin Sanomien uutisessa rauhoitustieto on päätoimittajan mukaan ilmaistu tarkemmin kuin poliisin tiedotteessa – kyse on sisävesien taimenkannoista eikä taimenista kalalajina.
Helsingin Sanomat katsoo, että yleistajuisessa sanomalehtikielessä viittaus sisävesien taimenkantoihin oli lukijalle riittävä tieto. Asiayhteydestä lukijan voi perustellusti olettaa ymmärtävän, että rikosepäily liittyi nimenomaan luonnonvaraisesti lisääntyvien taimenkantojen suojeluun, ei muualta tuotuihin, istutettuihin kaloihin. Uutisen verkkoversion ingressin viittaus kudulle nousseisiin kaloihin viittasi selkeästi nimenomaan taimenen luonnonkantaan.
Helsingin Sanomat katsoo, ettei taimenrysäuutisessa ollut oikaisua vaativaa, olennaista asiavirhettä. Kantelijan esittämän lukijapalautteen pohjalta, huolellisen harkinnan jälkeen toimitus totesi aiheelliseksi kuitenkin täsmentää uutista verkossa, jotta asiasta ei jäisi pienintäkään epäselvyyden mahdollisuutta.
Helsingin Sanomat ei ole saanut asiaan liittyviä oikaisupyyntöjä esimerkiksi viranomaisilta, kalatalouden toimijoilta tai tutkijoilta. Päätoimittajan arvion mukaan on perusteet olettaa, että uutiseen ei liittynyt laajempaa tulkintaepäselvyyttä tai väärinymmärrystä.
Helsingin Sanomat katsoo toimineensa asiassa hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden mukaisesti.
Päätoimittaja toteaa, että inhimillisen virheen vuoksi kantelija ei valitettavasti saanut oikaisupyyntöönsä vastausta.
Ratkaisu
JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Helsingin Sanomat julkaisi lyhyen, Suomen Tietotoimiston välittämään juttuun pohjautuneen uutisen, joka koski varsinaissuomalaisesta joesta löytynyttä laitonta taimenrysää. Jutussa väitettiin, että kaikki napapiirin eteläpuolella olevat sisävesien taimenkannat on kokonaan rauhoitettu.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että juttua saattoi lukea kantelijan tavoin siten, että taimenkannoilla viitattiin myös kalastettavaksi istutettuihin rasvaeväleikattuihin taimeniin. Tosiasiassa taimenkannoilla tarkoitettiin kuitenkin vain luonnonvaraista taimenta, mikä kävi asiayhteydestä riittävästi ilmi. Samassa virkkeessä oli rauhoituksen laajuuteen liittyvä virhe, jota neuvosto ei käsitellyt, koska siitä ei kanneltu.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Vesa Heikkilä, Jonas Jungar, Anssi Marttinen, Minna McGill, Sara Nurmilaukas, Farhia Omer, Margareta Salonen, Timo Sipola, Tuuli Tahkokorpi ja Mari Tuohiniemi.