Kantelu 27.7.2024
Kantelu kohdistuu Hufvudstadsbladetin pääkirjoitukseen, jonka lehti julkaisi 11.7.2024 verkossa otsikolla Krasch i förtroendet för regeringen borde bekymra alla partier [Hallitukseen kohdistuvan luottamuksen romahduksen pitäisi huolestuttaa kaikkia puolueita] ja 12.7.2024 paperilehdessään otsikolla Förtroendet för regeringen dalar – det ska bekymra alla partier [Luottamus hallitukseen laskee – kaikkien puolueiden pitäisi olla tästä huolissaan].
https://www.hbl.fi/2024-07-11/krasch-i-fortroendet-for-regeringen-borde-bekymra-alla-partier
Kantelun mukaan lehti rikkoi Journalistin ohjeiden kohtaa 20 jättäessään oikaisematta pääkirjoituksesta kaksi kantelijan olennaiseksi arvioimaa asiavirhettä. Nämä liittyivät OECD:n julkaisemaan luottamuskyselyyn (OECD Survey on Drivers of Trust in Public Institutions 2024). Pääkirjoituksessa sekoitettiin prosentin ja prosenttiyksikön käsitteet ja vähäteltiin tämän seurauksena väestöryhmien välisiä eroja.
Kantelija pitää virheellisenä ensinnäkin pääkirjoituksessa esitettyä väitettä, joka liittyi sukupuolten välisiin eroihin hallitusta kohtaan koetussa luottamuksessa. Jutussa sanottiin: ”Det finns också en könsaspekt här: 51 procent av männen litar på regeringen, 43 procent av kvinnorna. Det här glappet är större än OECD-ländernas medeltal på 7 procent.” [”Asiaan liittyy myös sukupuolinäkökulma: 51 prosenttia miehistä luottaa hallitukseen, naisista 43 prosenttia. Ero on suurempi kuin OECD-maiden keskimääräinen 7 prosenttia.”]
Kantelussa todetaan, että kyselytulosten mukaan suomalaisista miehistä 51,4 % ja naisista 42,5 % luottaa hallitukseen. OECD:n keskimääräiset luvut ovat vastaavasti 43,0 % ja 35,7 %. Suomessa miesten ja naisten välinen ero on siis 8,9 prosenttiyksikköä ja OECD-maissa keskimäärin 7,3 prosenttiyksikköä.
Kantelussa todetaan, että prosentteina ilmaisten erot ovat paljon suurempia kuin pääkirjoituksessa väitettiin: Suomessa miesten luottamus hallitukseen on 20,9 % suurempi kuin naisten ja vastaavasti naisten luottamus 17,3 % pienempi kuin miesten. OECD-maissa miesten luottamus on 20,4 % naisten luottamusta suurempi ja vastaavasti naisten luottamus 17 % miesten luottamusta pienempi.
Toiseksi jutussa oli kantelun mukaan olennainen asiavirhe kohdassa, jossa esitettiin luottamuksesta hallitukseen myös tällainen väestöryhmien eroa koskeva väite: ”Slutligen finns det också – inte så överraskande – en klar skillnad i tilliten till regeringen mellan välutbildade och ekonomiskt trygga finländare med en ’politisk röst’ och de som upplever att de inte har något att säga till om. Siffran är 38 procent.” [”Lisäksi – ei niin yllättäen – luottamuksessa hallitukseen on myös selvä ero hyvin koulutettujen, taloudellisesti turvatussa asemassa olevien, ”poliiittisen äänen” omaavien suomalaisten sekä niiden välillä, jotka kokevat, ettei heillä ole sananvaltaa. Luku on 38 prosenttia.”]
OECD:n kyselyn tulosten mukaan pitkälle koulutetuista hyvätuloisista ja hallituksen tekemisiin mielestään sananvaltaa omaavista suomalaisvastaajista 74,7 % ilmoitti luottavansa hallitukseen. Niistä vastaajista taas, jotka eivät mielestään juurikaan omanneet sananvaltaa hallituksen tekemisiin, hallitukseen luotti vain 36,9 %. Kantelun mukaan luottamuslukujen ero oli siis tosiasiassa 37,8 prosenttiyksikköä pääkirjoituksessa väitetyn 38 prosentin sijasta.
Kantelussa todetaan, että prosentteina ilmaisten ero oli paljon lukijoille kerrottua isompi. Sananvaltaa mielestään omaavien keskuudessa luottamus hallitukseen oli prosentteina ilmaisten noin 102 % yleisempää kuin luottamus niiden parissa, jotka eivät mielestään omanneet juurikaan sananvaltaa hallituksen tekemisiin. Vastaavasti mielestään vain vähän sananvaltaa hallituksen tekemisiin omaavien parissa luottamus hallitukseen oli noin 50,6 % harvinaisempaa kuin luottamus niiden parissa, jotka mielestään omaavat enemmän sananvaltaa hallituksen tekemisiin.
Kantelun mukaan sotkemalla keskenään prosentin ja prosenttiyksikön käsitteet vähäteltiin lukijoille suuresti edellä mainittuja, väestöryhmien välisiä hallitukseen kohdistuvan luottamuksen eroja. Kantelija on pyytänyt lehteä oikaisemaan jutusta mielestään olennaiset, lukijoita pahasti harhaan johtaneet asiavirheet.
Kantelija kertoo seuranneensa vuodesta 2012 alkaen tiiviisti sitä, miten toimittajat käyttävät käsitteitä prosentti ja prosenttiyksikkö. Kantelijan havaintojen mukaan näitä käsitteitä sotkemalla annetaan yleisölle niin usein virheellinen käsitys, että Julkisen sanan neuvoston tulisi puuttua asiaan antamalla Hufvudstadsbladetille huomautus.
Kantelija pyysi lehdeltä oikaisua, mutta lehti ei korjannut juttuaan.
Neuvosto soveltaa kantelun käsittelyssä 30.9.2024 asti voimassa olleita Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan vastaus 11.3.2025
Hufvudstadsbladetin vastaavan päätoimittajan Kalle Silfverbergin mukaan lehti korjasi jutusta osoitetun virheen heti, kun toimitus oli saanut tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Oikaisu julkaistiin myös paperilehdessä seuraavana päivänä eli 8.3.2025.
Päätoimittaja myöntää kantelijan olevan oikeassa siinä, että käsitettä prosentti käytettiin pääkirjoituksessa väärin ja että sen sijaan olisi tullut puhua prosenttiyksiköistä.
Päätoimittajan mukaan korjaus jäi tekemättä inhimillisen virheen vuoksi 12.7.2024, jolloin kantelija alun perin ilmoitti toimitukselle virheestä. Pääkirjoitustoimittaja oli käsittänyt väärin, että korjauspyyntö koski prosenttilukujen pyöristämistä eikä käsitteitä prosentti ja prosenttiyksikkö. Väärinkäsitys heijastui myös toimituksen kantelijalle lähettämässä vastauksessa. Toimitus ei siis ymmärtänyt, että jutussa oli virhe.
Ilman väärinkäsitystä virhe olisi päätoimittajan mukaan korjattu välittömästi. Virhe korjattiin heti, kun toimitus sai siitä JSN:lle tehdyn kantelun myötä tiedon.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Hufvudstadsbladet käsitteli pääkirjoituksessaan kansainvälistä vertailututkimusta, jossa kartoitettiin OECD-maiden kansalaisten luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin. Jutussa puhuttiin kahdessa kohdassa prosenttiyksikön sijaan prosenteista. Ensimmäinen kohdista liittyi siihen, kuinka paljon enemmän miehet luottavat maansa hallitukseen OECD-maissa kuin naiset. Toisessa kohdassa verrattiin toisiinsa erilaisessa sosioekonomisessa asemassa olevien suomalaisten näkemyksiä.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että prosentin ja prosenttiyksikön käsitteiden sekoittuminen oli olennainen asiavirhe, joka lehden olisi pitänyt korjata viipymättä saatuaan asiasta yksiselitteisen ja perustellun korjauspyynnön. Päätoimittajan mukaan korjaus jäi alun perin tekemättä inhimillisen väärinkäsityksen vuoksi. Lehti korjasi juttuaan sekä verkossa että paperilehdessä vasta kahdeksan kuukautta myöhemmin saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Vesa Heikkilä, Jonas Jungar, Heli Koivuniemi, Heidi Laaksonen, Paula Liesmäki, Anssi Marttinen, Minna McGill, Margareta Salonen, Marjukka Vainio-Rossi, Riku Väisänen ja Teija Waaramaa.