Kantelu 15.12.2023
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien juttuun ja tarkemmin sen alkuperäiseen otsikkoon, joka oli Oppilaan epäillään raiskanneen koulun vessassa toisen – Tutkija: Uusi trendi tekee vessoista turvattomia.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010056051.html
Kantelun mukaan jutun alkuperäinen otsikko yhdisti toisiinsa taannoin koulun wc-tiloissa sattuneen raiskauksen ja ”trendin” sukupuolineutraaleista vessoista. Vaikka jutun otsikkoa myöhemmin muutettiin, ehti vahinko kantelijan mukaan jo tapahtua.
Kantelun mukaan jutun otsikon korjaaminen myöhemmin ei enää auttanut, koska verkossa jaetuissa linkeissä otsikko pysyi alkuperäisenä.
Kantelun mukaan tämä vaikutti tarkoitushakuiselta, asenteelliselta ja tahalliselta.
Kantelija toivoo, että Helsingin Sanomat saa asiasta huomautuksen siitä huolimatta, että jutun otsikkoa korjattiin myöhemmin, sillä otsikko oli ehtinyt aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vahinkoa julkaisun jälkeen.
Päätoimittajan vastaus 6.5.2024
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan kyse oli jatkojutusta aiemmin julkaistulle uutiselle, joka kertoi Ylitorniolla koulun wc-tiloissa tapahtuneesta seksuaalirikoksesta.
Lehti piti kantelun kohteena olevan jutun aihepiiriä journalistisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisenä. Koulun tiloissa tapahtunut epäilty raiskaus aiheutti tuoreeltaan vilkasta pohdintaa, jonka ytimessä oli kysymys siitä, kykenevätkö koulut varmistamaan oppilaidensa turvallisuuden. Erityistä huolta ilmaistiin päätoimittajan mukaan naisoppilaiden turvallisuudesta.
Päätoimittajan mukaan jutussa haastateltu Väestöliiton tutkimusprofessori herätteli viestipalvelu X:ssä heti alkuperäisen raiskausta käsitelleen uutisen julkaisun jälkeen keskustelua wc-tilojen turvallisuudesta. Tutkijan roolissa hän yhdisti raiskausuutisen tähän laajempaan kontekstiin ja katsoi, että nyt saattaisi olla hyvä hetki keskustella laajemminkin siitä, miksi naiset tarvitsevat mahdollisimman turvallisia omia vessoja ja pukutiloja.
Rotkirch on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja median usein haastattelema asiantuntija, joten päätoimittajan mukaan oli perusteltua, että hän avasi näkemyksiään vielä tarkemmin lehdelle antamassaan haastattelussa.
Tutkijan näkemys oli päätoimittajan mukaan se, että kaikille yhteisistä wc-tiloista pitäisi luopua tyttöjen kokeman turvattomuuden vuoksi.
Päätoimittajan mukaan kyse oli selkeästi alkuperäiseen raiskausuutiseen liittyvästä jatkojutusta. Jutun otsikkoon nostettiinkin paitsi tutkijan näkökulma, myös selkeä viittaus aiempaan uutiseen koulussa tapahtuneesta raiskauksesta, mikä tarjosi kontekstin Rotkirchin lausunnolle.
Jutun julkaisun jälkeen toimitus tuli päätoimittajan mukaan kuitenkin siihen tulokseen, että lyhyt ja napakka uutisotsikko voi toimia tässä tapauksessa vähintäänkin yhtä hyvin. Lisäksi lukijapalautteen pohjalta toimituksessa pääteltiin, että osa lukijoista yhdisti alkuperäisen otsikon alkuosan ja loppuosan tavalla, joka ei ollut tarkoituksenmukaista.
Koska alkuperäisestä otsikosta oli tullut palautetta, päätettiin toimituksessa lisätä päätoimittajan mukaan jutun loppuun maininta siitä, että jutun otsikkoa oli selkiytetty. Tällä pyrittiin välttämään mahdolliset lisäväärinkäsitykset.
Päätoimittajan mukaan alkuperäisen otsikkoyhdistelmän saattoi lukea tavalla, josta syntyi virheellinen mielikuva siitä, että Ylitornion raiskaustapauksessa olisi ollut kyseessä sukupuolineutraali vessa, ja että se olisi vaikuttanut tapahtumien kulkuun. Ylitorniolla vessat olivat tapahtuma-aikaan kuitenkin erillisiä.
Päätoimittajan mukaan otsikkoa lyhennettiin muutama tunti jutun julkaisun jälkeen. Itse jutusta Ylitornion wc-tilojen status kävi ilmi alusta pitäen.
Helsingin Sanomat katsoo, että alkuperäinen otsikko oli paikkansapitävä, mutta kahden otsikkoteeman yhdistäminen saattoi johtaa siihen, että epäillystä rikoksesta saattoi vetää virheellisiä päätelmiä pelkän otsikon perusteella.
Päätoimittajan mukaan verkossa julkaistavien uutisten suhteen on hyvin tavanomaista, että samaan otsikkoon niputetaan kaksi tai useampia eri teemoja. Otsikkoon valituilla teemoilla ei ole läheskään aina suoraa syy-yhteyttä toisiinsa, mutta ne liittyvät samaan laajempaan teemakokonaisuuteen. Päätoimittajan mukaan tämä on Helsingin Sanomien näkemyksen mukaan vakiintunut journalistinen käytäntö, eikä tämänkaltaista otsikointia ole syytä pitää kategorisesti harhaanjohtavana.
Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat katsoo, ettei se ole kantelun kohteena olevassa asiassa rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
Helsingin Sanomat julkaisi jutun tutkimusprofessorin näkemyksistä, joiden mukaan sukupuolineutraalit tilat saattavat olla erityisesti tytöille ja naisille turvattomia. Kyseessä oli jatkojuttu lehden aiemmin julkaisemalle uutiselle tapauksesta, jossa oppilaan epäiltiin raiskanneen toisen oppilaan koulun vessassa. Jutun alkuperäinen otsikko oli kaksiosainen: Oppilaan epäillään raiskanneen koulun vessassa toisen – Tutkija: Uusi trendi tekee vessoista turvattomia.
Neuvosto toteaa, että alkuperäisestä otsikosta saattoi saada vaikutelman, että juttu käsittelisi mainittua raiskausepäilyä selittävää trendiä. Juttua lukemalla kuitenkin selvisi, että trendi tarkoitti sukupuolineutraaleja tiloja. Samoin selvisi, ettei otsikossa mainittu epäilty raiskaus tapahtunut sukupuolineutraaleissa wc-tiloissa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että jutun alkuperäiselle otsikolle oli jutussa kate. Neuvosto ei näe sille toimitetussa materiaalissa viitteitä siitä, että otsikko olisi tehty tahallaan harhaanjohtavaksi tai ettei jutussa olisi muuten pyritty totuudenmukaisuuteen. Lisäksi lehti tarkensi otsikkoaan myöhemmin.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Eero Hyvönen (pj.), Marja Keskitalo, Paula Liesmäki, Minna McGill, Teemu Niikko, Sara Nurmilaukas, Farhia Omer, Jani Tanskanen, Mari Tuohiniemi, Marjukka Vainio-Rossi ja Riku Väisänen.