Kantelut kohdistuvat Ilta-Sanomien 25.10.2023 julkaiseman verkkojutun alkuperäiseen otsikkoon: Vihreiden Harjanne määritteli hyvätuloisen eläkeläisen, 1125 euroa kuukaudessa: ”En sanoisi lapsukseksi”.
Kantelu 25.10.2023 (8878/UL/23)
Jutun alkuperäinen otsikko oli Vihreiden Harjanne määritteli hyvätuloisen eläkeläisen, 1 125 euroa kuukaudessa: ”En sanoisi lapsukseksi”.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009948352.html
Kantelun mukaan Atte Harjanne kiisti jutussa useaan kertaan toimittajan kysymyksen siitä, että vihreät olisi määritellyt hyvätuloisen eläkeläisen tai rajannut hyvätuloisten eläkeläisten tulorajaksi 13 500 euroa vuodessa eli 1 125 euroa kuukaudessa.
Kantelun mukaan Harjanne mainitsi erikseen, että 1 125 euroa kuukaudessa tienaavat sisältää myös ”ei hyvätuloiset” eläkeläiset.
Kantelun mukaan jutun alkuperäisessä otsikossa kuitenkin sanottiin, että tuo 1 125 euroa oli Harjanteen määritelmä hyvätuloisille.
Kantelun mukaan jutun alkuperäinen otsikko rikkoi Journalistin ohjeita 8 ja 15.
Kantelu 25.10.2023 (8884/UL/23)
Kantelun mukaan jutun otsikossa luki alunperin: Vihreiden Harjanne määritteli hyvätuloisen eläkeläisen, 1125 euroa kuukaudessa: ”En sanoisi, että se on lapsus”. Jutussa Harjanne kuitenkin vastasi kieltävästi toimittajan kysymykseen siitä, onko vihreät nyt määritellyt hyvätuloisen eläkeläisen.
Kantelun mukaan myöskään Harjanteen tekemässä toimenpidealoitteessa ei vihjattu 1 125 euroa kuukaudessa olevan määritelmä hyvätuloiselle eläkeläiselle. Aloitteessa mainittiin hyvätuloisuuden suhteen yleisellä tasolla, että suuri osa eläkeläisistä on hyvätuloisia.
Kantelun mukaan toimenpidealoitteessa puhuttiin varakkaista eläkeläisistä, joka kantelijan näkemyksen mukaan on selvästi eri asia kuin hyvätuloisuus.
Päätoimittajan vastaus 26.2.2024
Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan artikkeli liittyi poliittiseen keskusteluun, jonka vihreät käynnisti eläkeläisten osallistumisesta talouden sopeutumistoimiin. Kiistaton fakta on, että vihreät esitti, että vuotuisen bruttoeläketulon 13 500 euroa ylittävän osuuden verotusta kiristettäisiin 0,52 prosenttiyksikköä. Tästä uutisoivat päätoimittajan mukaan useat tiedotusvälineet.
Päätoimittaja viittaa vastauksessaan Atte Harjanteen 25.10.2023 julkaisemaan tiedotteeseen. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne perusteli aloitetta tiedotteessaan seuraavasti: ”Hallituksen talousarvioesityksessä talouden sopeutuksen raskaimmat vaikutukset kohdistuvat sosiaali- ja terveysministeriön vaikutusarvion mukaan ikäryhmistä 18–24-vuotiaisiin. Samaan aikaan eläkeläiset ovat talousarvioesityksessä jäämässä lähes täysin sopeuttamistoimien ulkopuolelle, vaikka iso osa eläkeläisistä on hyvätuloisia ja Suomen mittakaavalla kohtalaisen varakkaita.”
Päätoimittajan mukaan Harjanteen nimissä lähetetyn tiedotteen otsikko oli: ”Vihreiden Atte Harjanne: Talouden sopeuttamistoimia kohdennettava myös hyvätuloisiin eläkeläisiin sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi”. Tiedotteessa Harjanne nosti summan esiin näin: ”Siksi työeläkkeiden verotusta tulisi kiristää 0,52 %-yksiköllä niillä, joilla bruttoeläketulon määrä ylittää 13 500 euroa vuodessa.”
Päätoimittajan mukaan Harjanne täsmensi Helsingin Sanomissa erikseen, että aloitteella haetaan sitä, että nimenomaan hyvässä tilanteessa olevat eläkeläiset osallistuisivat talkoisiin: ”Suomessa on oikeasti köyhiä eläkeläisiä, mutta myös eläkeläisiä, joilla on ihan hyvä tilanne. Olisi suotavaa, että he osallistuisivat julkisen talouden sopeuttamiseen”.
Päätoimittajan mukaan tämä vihreiden esitys herätti kuumaa keskustelua myös eduskunnassa. Esimerkiksi kokoomuksen edustajat tarttuivat päätoimittajan mukaan Harjanteen käyttämään hyvätuloiset-sanaan: ”Minusta tällaisilla eläkkeillä elävät eivät ole hyvätuloisia. Kova ja pitkä työura monella takana ja eläke sen jälkeen varsin pieni”, kirjoitti kansanedustaja Timo Heinonen (kok).
Päätoimittajan mukaan myös Sdp:n piirissä ehdotusta sittemmin hämmästeltiin. ”Ehkä suurin yllätys tässä koko avauksessa oli se, että kyllä tämä aika lailla osoitti tietämättömyyden eläkeläisten tilanteesta, kun annettiin ymmärtää, että todella reilun 1 100 euron kuukausieläkkeellä oltaisiin jo hyvätuloisia.”
Päätoimittaja tiivistää vastauksensa tapaukseen seuraavasti: Vihreät esitti, että työeläkkeiden verotusta kiristettäisiin niillä, joilla bruttoeläketulon määrä ylittää 13 500 euroa vuodessa. Tämä tekee 1 125 euroa kuukaudessa. Samanaikaisesti Harjanne usealla taholla nosti esiin, että olisi suotavaa, että nimenomaan hyvätuloiset eläkeläiset osallistuisivat julkisen talouden sopeuttamiseen. Näin ollen oli täysin perusteltavissa tulkinta, jonka mukaan Harjanne on määritellyt hyvätuloisen eläkeläisen rajan.
Päätoimittajan mukaan toisen JSN-kantelun mukaan itse toimenpidealoitteessa olisi puhuttu ”varakkaista eläkeläisistä, joka on selvästi eri asia kuin hyvätuloisuus”. Kuitenkin Harjanne itse puhui nimenomaan hyvätuloisista eläkeläisistä.
Päätoimittajan mukaan edellä mainituilla perusteilla lehden toimituksessa käytiin sisäinen keskustelu siitä, oliko otsikon ydinväitteessä – Vihreiden Harjanne määritteli hyvätuloisen eläkeläisen – ylipäänsä korjattavaa siitä huolimatta, että Harjanne itse jyrkästi haastattelussa kiisti kyseisen tulkinnan. Päätoimittajan mukaan otsikkoa päädyttiin lopulta muokkaamaan, koska juttu ei tehnyt täysin selväksi yllä mainittuja faktoja toimenpidealoitteesta ja Harjanteen lausunnoista. Eli vaikka tulkinta Harjanteen lausunnoista oli lehden näkemyksen ja monien poliitikkojenkin mukaan täysin mahdollinen, juttu itsessään ei päätoimittajan mukaan avannut asiaa ja taustoja riittävästi, ja asia saattoi jäädä lukijalle epäselväksi. Otsikko muutettiin päätoimittajan mukaan siksi kysymysmuotoon, joka vastasi muutenkin paremmin kysymys-vastaus-muodossa tehdyn jutun rakennetta.
Päätoimittajan mukaan juttu ilmestyi 25.10.2023 illalla ja otsikkoa muokattiin 26.10.2023 iltapäivällä, eli asiaan tartuttiin välittömästi seuraavana päivänä.
Päätoimittajan mukaan Harjanne itsekin sittemmin – Ilta-Sanomien jutun ilmestymisen jälkeen – myönsi, että hänen omat sanavalintansa eivät olleet onnistuneita Uuden Suomen jutussa. ”Tuli toki myös hieman tunaroitua oman sanoituksen kanssa: jos jollekin on jäänyt mielikuva, että pitäisin 1125 e[uron] kuukausituloja hyvinä, niin en siis todellakaan pidä.”
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
Ilta-Sanomat julkaisi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanteen haastattelun, jossa käsiteltiin eläkeläisten verotuksen kiristämistä. Jutun alkuperäinen otsikko kuului: Vihreiden Harjanne määritteli hyvätuloisen eläkeläisen, 1125 euroa kuukaudessa: ”En sanoisi, että se on lapsus”. Lehti muokkasi sen seuraavana päivänä muotoon: Vihreät esittää veronkorotusta eläkkeisiin – onko 1125 euroa kuukaudessa tienaava eläkeläinen hyvätuloinen, Atte Harjanne?
Neuvosto toteaa, että tulkintojen ja johtopäätösten tekeminen poliitikkojen lausunnoista on yksi politiikan journalismin keskeisistä tehtävistä. Jutun alkuperäiselle otsikolle löytyi jutusta kate, sillä jutussa siteerattiin myös haastateltavan nimissä lähetettyä tiedotetta. Lisäksi lehti tarkensi otsikkoaan myöhemmin, eikä tapauksessa ole viitteitä siitä, ettei lehti olisi pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Marja Keskitalo, Anssi Marttinen, Minna McGill, Sara Nurmilaukas, Anna Ovaska, Tuuli Tahkokorpi, Jani Tanskanen, Mari Tuohiniemi ja Riku Väisänen.