Kantelut kohdistuvat Iltalehden 5.8.2023 julkaisemaan verkkojuttuun THL:n johtaja: Näin herkästi lintuinfluenssa tarttuu ihmisiin.
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f13bb3d7-953d-4be0-9f82-0e84e4eb7ee2
Jutusta tehtiin Julkisen sanan neuvostolle yhteensä kolme kantelua, joista puheenjohtaja päätti viedä kaksi neuvoston atkaistaviksi. Kantelut otettiin käsittelyyn Journalistin ohjeen 15 näkökulmasta.
Kantelu 6.8.2023 (8742/UL/23)
Kantelijan mukaan Iltalehden jutun otsikko rikkoi Journalistin ohjetta 15 kun otsikko antoi lukijoille kuvan, että lintuinfluenssa tarttuu herkästi ihmisiin, ja että THL:n johtaja kuvasi jutussa taudin herkkää tarttumista ihmisiin.
Kantelijan mukaan tosiasiassa THL:n johtaja Otto Helve totesi jutussa, että lintuinfluenssa ei tartu herkästi ihmisiin: ”Matka siihen, että nyt turkistarhoilla todettu lintuinfluenssavirus muuntuu helposti ihmisten välillä tarttuvaksi, on vielä pitkä.” Kantelun mukaan Helve jatkoi, että lintuinfluenssavirus on ”vaikeasti ihmiseen tarttuva”, eli tarttuminen ei todellakaan tapahdu herkästi, toisin kuin otsikko antoi ymmärtää.
Kantelija korostaa, että kaikki eivät lue juttua otsikkoa pidemmälle, jolloin heille siis jää väärä kuva jutun sisällöstä. Otsikointi herätti kantelijassa epäilyn tarkoituksellisesta pelon ruokinnasta. Kantelija toteaa, että vaikka media voikin valita näkökulmansa, on kuitenkin aiheellista kysyä, miksi käyttää selvästi harhaanjohtavaa otsikointia sellaisen sijaan, joka antaisi sisällöstä totuudenmukaisemman kuvan.
Kantelijan mielestä Iltalehden otsikointi oli vähintäänkin Journalistin ohjeen 15 hengen vastainen ja sellaisena rikkoi hyvää journalistista tapaa.
Kantelu 10.8.2023 (8750/UL/23)
Kantelija viittaa Journalistin ohjeeseen 15 ja toteaa, että jutun otsikko oli harhaanjohtava. Kantelijan mukaan otsikko antoi kuvan tarttuvuuden herkkyydestä, vaikka jutun sisältö antoi tarttuvuudesta hyvin epätodennäköisen kuvan. Jutussa kerrottiin muun muassa, että tarttuminen ihmisiin on vaikeaa ja siinä olisi useita välivaiheita, tosin jutussa ei selitetty mitä nämä välivaiheet olisivat.
Kantelijan mukaan seuraavat siteeraukset jutusta eivät tukeneet otsikosta saatua kuvaa, että tarttuvuuden ”herkkyys” olisi tullut jutussa selville:
”Tälläkin hetkellä linnuissa ja nisäkkäissä kiertävä virus voi tarttua ihmiseen, mutta se on vaikeasti ihmiseen tarttuva.
– Se kuitenkin vaatii vielä aika monta askelta viruksen kehittymisessä, Helve kertoo.
– Riski siihen on kuitenkin olemassa.”
Kantelijan mukaan tällainen otsikointi lisäsi tarpeetonta paniikkia ja pelkoa ihmisissä, jotka saivat lintuinfluenssan tarttuvuudesta sellaisen kuvan, kuin mitä jutun otsikko välitti. Kantelija toteaa, että Covid-ajasta jäi jo paljon traumaa ja pelkoa, eikä otsikon luoma harhaanjohtavuus auta.
Kantelijan mukaan totuudenmukainen otsikko olisi ollut esimerkiksi: THL:n johtaja: Lintuinfluenssan tarttuminen ihmisiin epätodennäköistä.
Päätoimittajan vastaus 6.11.2023
Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen toteaa vastauksessaan, että kanteluihin vastaaminen on hyvin vaikeaa, koska kummassakaan kantelussa ei mitenkään perustella sitä, mikä otsikossa mahdollisesti olisi ollut omiaan antamaan mielikuvan siitä, että tauti tarttuu helposti ihmisiin.
Päätoimittajan mukaan otsikossa ei esitetty minkäänlaisia väitteitä todellisuudesta. Otsikko oli perinteinen nimilappuotsikko, jossa todettiin, mitä sen alla oleva uutinen sisälsi: Näin herkästi lintuinfluenssa tarttuu ihmisiin. Otsikko olisi päätoimittajan mukaan ilmiselvästi ollut harhaanjohtava, jos se olisi väittänyt esimerkiksi, että lintuinfluenssa tarttuu herkästi ihmisiin. Partikkeli ”näin” ei kuitenkaan päätoimittajan näkemyksen mukaan sisällä minkäänlaista arvolatausta. Jutun otsikko olisi ollut tosi myös siinä tapauksessa, että lintuinfluenssa ei voisi tarttua ihmisiin ollenkaan tai jos se muuttuisi nykyistä tarttuvammaksi.
Päätoimittaja mukaan sitä, ettei otsikko esitä väitteitä asioiden olotilasta vaan ainoastaan kuvaa jutun sisältöä, ei kuitenkaan voida pitää harhaanjohtavana tai Journalistin ohjeiden rikkomisena, eikä lehti voi ottaa vastuuta siitä, minkälaisia mielikuvia lintuinfluenssa synnyttää lukijoissa.
Päätoimittajan mukaan kantelut lähtevät siitä olettamasta, että otsikon tulisi kertoa koko uutinen. Otsikoiden, iltapäivälehtien lööppien ja kansiotsikoiden tärkeä funktio on myös tarjoilla uutinen houkuttelevasti, mikä usein tarkoittaa, ettei uutisen koko asiasisältöä paljasteta otsikossa. Tämä houkuttelu ei ole negatiivista ”klikinkalastelua”. Päätoimittaja katsoo, että yhteiskunnan, yleisön ja journalismin kannalta on sitä parempi, mitä useampi ihminen lukee itse uutisen sisällön. Päätoimittaja huomauttaa, että kumpikaan kantelija ei löytänyt mitään huomautettavaa itse uutisen sisällöstä tai osoittanut ristiriitaa kantelun kohteena olevan uutisen ja sen otsikon välillä.
Päätoimittajan mukaan Julkisen sanan neuvosto on useita kertoja todennut, että tiedotusvälineillä on oikeus päättää käyttämistään ilmaisuista ja näkökulmista, ja että tämä ilmaisuvapaus on erityisen suuri otsikoinnissa. Päätoimittaja katsoo, että ilmaisujen ja näkökulmien valitseminen on olennainen osa suomalaista lehdistönvapautta. Journalistin ohjeiden kohdan15 ulottaminen sellaisiinkin otsikoihin – kuten kantelun kohteena oleva – joissa ei ole varsinaisia asiavirheitä, rajoittaa merkittävästi suomalaista sananvapautta.
Päätoimittaja korostaa, että erityisen tärkeää tämän vapauden vaaliminen on silloin, kun siihen yritetään vaikuttaa ulkopuolelta. Iltalehti tukee ihmisten oikeutta toimia kansalaisyhteiskunnan aktiivisina jäseninä, mutta tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on kuitenkin tehtävä journalistisin perustein eikä päätösvaltaa saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille – esimerkiksi kansalaisten joukkovoimaan perustuvalle painostukselle.
Päätoimittajan mukaan kanteluiden kohteena olevassa Iltalehden uutisessa kerrottiin jo heti ensimmäisessä virkkeessä, ettei lintuinfluenssa tartu helposti ihmiseen. Koska aiemmassa Julkisen sanan neuvoston käsittelemässä tapauksessa (8469/MTV/23) otsikko oli omiaan herättämään ristiriitaisia tulkintoja, päätoimittajan mukaan Iltalehden uutinen ei voinut mitenkään rikkoa Journalistin ohjeita, jos kyseinen aiempikaan juttu ei sitä tehnyt.
Ratkaisu
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
Iltalehti otsikoi juttunsa lintuinfluenssasta: THL:n johtaja: Näin herkästi lintuinfluenssa tarttuu ihmisiin. Juttu alkoi videolla, jossa kerrottiin ajankohtaista tietoa lintuinfluenssan levinneisyydestä lintujen sekä turkiseläinten keskuudessa ja jatkui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtajan arviolla lintuinfluenssaviruksen mahdollisuuksista muuntua ihmiseen tarttuvaksi.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun otsikosta sai harhaanjohtavasti käsityksen, että lintuinfluenssa tarttuu herkästi ihmisiin ja että THL:n johtaja kertoo tämän asian jutussa. Jutun leipätekstistä ilmeni THL:n johtajan sanoneen matkan olevan vielä pitkä siihen, että nyt turkistarhoilla todettu lintuinfluenssavirus muuntuu helposti ihmisten välillä tarttuvaksi.
Neuvosto toteaa, että jutulle oli journalistiset perusteet. Lisäksi neuvoston linjan mukaan otsikon ei tarvitse olla tyhjentävä ja yksiselitteinen, jos itse jutusta selviää, mistä on kysymys. Tässä tapauksessa jutussa kerrottiin otsikon, ingressin ja videon jälkeen, että lintuinfluenssa ei THL:n johtajan mukaan toistaiseksi tartu herkästi ihmisiin. Otsikolle ei löytynyt jutusta katetta. Otsikko oli omiaan johtamaan lukijaa päinvastaiseen tulkintaan kuin mitä jutusta kävi ilmi. Neuvosto toteaa, että ihmisten terveyttä koskevista uhkista uutisoitaessa tiedotusvälineillä on tärkeä tehtävä tarkan ja ajantasaisen tiedon julkaisijoina.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 15, ja antaa sille huomautuksen.
Langettavan puolesta äänestivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Anssi Marttinen, Sanna Mattila, Sara Nurmilaukas, Alma Onali, Mari Paalosalo-Jussinmäki, Jani Tanskanen, Mari Tuohiniemi ja Marjukka Vainio-Rossi.
Vapauttavan puolesta äänestivät:
Paula Liesmäki ja Margareta Salonen.
Heidän eriävä mielipiteensä:
Iltalehden jutun otsikko THL:n johtaja: Näin herkästi lintuinfluenssa tarttuu ihmisiin on monitulkintainen, mutta sille löytyy jutusta kate Journalistin ohjeiden kohdan 15 tarkoittamalla tavalla. Jutussa THL:n johtaja kertoo, että lintuinfluenssa ei toistaiseksi tartu herkästi ihmisiin. Juttu käsittelee otsikon lupaamalla tavalla lintuinfluenssan tarttumisherkkyyttä ihmisiin.