Kantelu 7.6.2023
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien verkkosivuillaan 24.5.2023 julkaisemaan, STT:n jakamaan juttuun Laiton huumeiden käyttöhuone määrättiin heti purettavaksi – tällainen se oli.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009608703.html
Kantelun mukaan jutussa rikottiin Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 12 ja 20.
Kantelija viittaa jutun lauseeseen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen viime vuoden raportin mukaan vuonna 2020 Suomessa huumeisiin kuoli alle 25-vuotiaita eniten EU:ssa. Kantelijan mukaan väite ei pitänyt paikkaansa eikä sitä ole pystytty todentamaan kantelijan korjauspyyntöönsä linkittämässä Ajatushautomo Päihdepolitiikka nyt – selvityksessä (https://www.paihdepolitiikka.fi/nuorten-huumekuolemat-suomessa).
Kantelijan mukaan yllä mainitusta selvityksestä keskeisiksi seikoiksi voidaan nostaa seuraavat asiat:
1. Euroopan huumausaineraportista ei ensinnäkään löydy mainitun kaltaista väittämää, vaan kyseessä on ilmeisesti kuvaajasta tehty virheellinen tulkinta.
2. Lisäksi on jätetty täysin huomiotta, että Euroopan huumeseurantakeskus (EMCDDA) pyrkii lukuisissa yhteyksissä kiinnittämään huomiota siihen, että maiden väliset vertailut eivät välttämättä ole luotettavia menetelmällisten erojen ja joissakin maissa esiintyvän aliraportoinnin vuoksi. Eli vaikka kuvaajaa ei olisikaan tulkittu väärin, niin kaikkien maiden tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Jos vertailua haluttaisiin tehdä, se tulisi rajata maihin, joiden tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia.
3. Vaikka tiedot olisivatkin muuten täysin vertailukelpoisia, ovat eri maiden tilastotiedot vuosilta siten, että vanhimmat ovat vuodelta 2016 ja tuoreimmat vuodelta 2020. Tällöin ei voida tehdä väittämää, että Suomi olisi ollut EU:ssa tilastojen ykkösenä vuonna 2020, kun ei kaikista EU:n maista ole vielä edes tilastotietoa vuodelta 2020. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2017 huumekuolemia oli 200 ja vuonna 2020 huumekuolemia oli 258. EMCDDA ilmoittaa Saksalle vuoden 2017 määräksi 1125 ja vuoden 2020 huumekuolemien määräksi 1581. Huumekuolemien määrä voi siis muutamassa vuodessa muuttua merkittävästi, joten kantelijan mukaan ei ole laisinkaan yhdentekevää, jos yhdestä maasta tiedot ovat vuodelta 2016 ja toisesta maasta vuodelta 2020.
Kantelijan mukaan kyseessä onkin laajasti valtamediassa kesästä 2022 asti kiertänyt virheellinen väittämä. Vaikka kyseisen väittämän virheellisyydellä ei olisi suurta merkitystä juuri tämän uutisen kokonaisuuden kannalta, on oleellista puuttua tämän virheellisen tiedon jatkuvaan toisintamiseen, jotta sen levittämisen kierre saadaan katkaistua. Kantelijan mukaan on syytä odottaa, että tätä samaa virheellistä tietoa tullaan toistamaan jatkossakin, koska se on niin laajalle levinnyt. Julkisen sanan neuvoston kannanotolla asiaan voisi olla mahdollisuus katkaista tämä kierre.
Kantelija kertoo ilmoittaneensa Ilta-Sanomille lehden kotisivulla olevalla palautelomakkeella 24.5.2023, että jutun väite nuorten huumekuolemista ei pitänyt paikkaansa. Ilta-Sanomat ei vastannut kantelijan yhteydenottoon eikä korjannut virheellistä tietoa.
Päätoimittajan vastaus 29.9.2023
Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan kantelun kohteena oleva juttu oli Suomen Tietotoimiston (STT) tekemä. Ilta-Sanomat oli julkaissut jutun samana päivänä, kun STT oli tehnyt jutun. STT oli julkaissut jutustaan neljä versiota, joista lehti oli julkaissut verkkosivuillaan ensimmäisen version.
Päätoimittajan mukaan virheellinen muotoilu – jonka mukaan 2020 Suomessa huumeisiin kuoli alle 25-vuotiaita eniten EU:ssa – toistui STT:n kolmessa ensimmäisessä versiossa. Viimeisessä STT:n versiossa kyseinen kohta oli korjattu niin, että Suomessa alle 25-vuotiaiden osuus huumekuolemista on EU:n korkein. Tässä neljännessä STT:n juttuversiossa oli maininta korjauksesta ns. ”julkaistavaa lisätietoa”- kentässä. Päätoimittajan mukaan korjauksesta ei kuitenkaan tullut – toisin kuin aina normaalisti – STT:ltä erillistä oikaisua.
Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat pyysi kantelun saatuaan asiasta selvityksen STT:ltä ja STT myönsi, että kyse oli valitettavasti teknisestä virheestä STT:n osalta. Päätoimittaja toteaa, että Ilta-Sanomilla ei tietenkään ollut mitään syytä jättää tällaista asiavirhettä korjaamatta. Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat korjasi juttuaan ja julkaisi oikaisun mahdollisimman nopeasti eli 18.9.2023 kello 21.26, kun tieto virheestä saatiin ja asia tarkistettiin. Ilta-Sanomat itse tarkisti asian vielä alkuperäislähteestä, ennen oikaisun julkaisemista. Oikaisu ohessa: Oikaisu 18.9. kello 21.26. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen viime vuoden raportin mukaan vuonna 2020 Suomessa ei kuollut huumeisiin alle 25-vuotiaita eniten EU:ssa vaan raportin mukaan Suomessa alle 25-vuotiaiden osuus huumekuolemista oli korkein EU:ssa.
Päätoimittaja toteaa, että kantelija sanoo lähettäneensä asiasta viestin Ilta-Sanomien palautelomakkeen kautta. Kantelun liitteenä toimitetussa kuvakaappauksessa näkyy viesti ja lähettäjän yhteystiedot ennen sen lähettämistä. Ilta-Sanomat ei ole pystynyt varmistamaan, onko viesti todella lähtenyt ja saapunut perille toimituksen sähköpostiin.
Päätoimittajan mukaan palautelomakkeen kautta lähetetyt viestit ohjautuvat toimituksen sähköpostiin, mutta kyseisessä sähköpostilaatikossa ei ole asian tarkistamishetkellä syyskuussa enää viestejä toukokuulta 2023, koska vanhat viestit poistuvat automaattisesti suuren viestimäärän takia. Kantelija oli otsikoinut palautteensa näin: ”IS:n sisältö – uutiset”, jolloin palaute oli ohjautunut mahdollisesti uutisten sähköpostiin, jos se siis oli ylipäänsä tullut perille. Palautteen otsikossa ei siis kerrottu, että kyse on korjauksesta tai oikaisusta. Päätoimittajan mukaan kyseiseen sähköpostiin saapuu pelkästään yhdessä vuorokaudessa noin 70–100 viestiä. Jos korjauspyyntöä tai sanaa oikaisu ei ollut otsikossa, vaan viesti oli otsikkonsa perusteella tulkittu yleispalautteeksi, on mahdollista, että viesti saapui perille, mutta se luettiin ylimalkaisesti ja korjauspyyntö jäi huomioimatta. Ilta-Sanomat selvitti asiaa myös sisäisesti, mutta kenelläkään ei ole muistikuvaa ko. viestistä.
Päätoimittaja huomauttaa, että Ilta-Sanomien yhteystietosivulla oikaisupyynnöt pyydetään (juuri viestien suuren määrän takia) lähettämään osoitteeseen: [email protected]. Päätoimittajan mukaan kyseiseen sähköpostilaatikkoon ei tullut kyseisenä päivänä oikaisupyyntöä aiheesta. Kyseisestä sähköpostilaatikosta ei löytynyt myöskään muilta päiviltä oikaisupyyntöä aiheesta.
Päätoimittaja katsoo, että Ilta-Sanomat on toiminut Journalistin ohjeiden mukaisesti. Kyse oli STT:n jutusta, josta STT:n teknisen vian takia ei tullut erillistä oikaisua, jolloin tieto virheestä ei saavuttanut Ilta-Sanomia normaalia reittiä.
Päätoimittaja toteaa, että kantelija on näkemyksessään virheen osalta oikeassa eikä ole syytä epäillä hänen sanomaansa viestin lähettämisestä. Kantelija ei kuitenkaan lähestynyt Ilta-Sanomia oikaisupyyntökanavan kautta, vaan palautelomakkeella. Jos viesti ylipäänsä tuli perille Ilta-Sanomiin, se on yleisluontoisen otsikkonsa takia voinut jäädä tulkitsematta oikaisupyynnöksi.
IS pahoittelee viivettä virheen korjaamisessa, mutta syynä ei ole tahallisuus tai piittaamattomuus. Ilta-Sanomilla ei ole ollut mitään syytä epäillä STT:n uutisen luotettavuutta ja tieto STT:n jutun korjaamisesta ei ole tavoittanut Ilta-Sanomia aiemmin mainituista syistä. On myös selvää, että Ilta-Sanomat korjaa aina kaikki tietoonsa tulleet asiavirheet asianmukaisesti.
Pyydetyssä täydennysvastauksessa päätoimittaja kertoo tarkoittaneensa aiemmassakin vastauksessaan sitä, että palautteen lähettäjä ei voi vapaasti muuttaa palautelomakkeen otsikkoa, minkä takia korjauspyyntöä ei ole voitukaan otsikoida korjauspyynnöksi, ja se on saattanut siitä syystä jäädä huomaamatta.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
[…]
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
Ilta-Sanomien julkaisemassa STT:n jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen viime vuoden raportin mukaan vuonna 2020 Suomessa huumeisiin kuoli alle 25-vuotiaita eniten EU:ssa. Väitteelle ei löydy perusteita lähteenä käytetystä raportista. Kolmannes raportissa kerrotuista EU-maiden luvuista oli peräisin aiemmilta vuosilta kuin 2020. Lisäksi raportissa itsessään varoitettiin, että luvut eivät ole vertailukelpoisia eriävien tilastointivuosien, menetelmällisten erojen ja joidenkin maiden mahdollisen aliraportoinnin vuoksi. Lehti ei STT:n teknisen virheen takia saanut tietoa korjauksesta, jonka STT oli kantelijan pyynnöstä tehnyt juttuunsa.
Lehti ei saanut kantelijan tekemää korjauspyyntöä, joka oli lähetetty lehden verkkosivujen palautelomakkeella. Lehti korjasi juttuaan saatuaan virheestä tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Juttuun jäi tuolloin kuitenkin olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta, kun muut mediat saivat neuvostolta langettavat päätökset samasta virheestä.
Julkisen sanan neuvosto on linjannut, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle tulleet korjauspyynnöt käsitellään huolellisesti. Neuvosto toteaa, että Ilta-Sanomien korjauspyynnöille tarkoitettu sähköpostiosoite on lehden yhteystietosivulla, mutta hankalasti löydettävissä. Kantelija oli lähettänyt korjauspyyntönsä lehden verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella, joka on lehden tarjoama sisältöä koskeva palautekanava.
Ilta-Sanomat käytti luotettavia lähteitä ja pyrki tarkistamaan tietojaan. Lehden jutussa ollut virhe oli peräisin STT:n jakamasta uutisesta, jota lehti korjasi kahteen otteeseen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Marja Keskitalo (vpj.), Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Timo Sipola, Jani Tanskanen ja Marjukka Vainio-Rossi.