Kantelu 11.5.2023 (8585/UL/23)
Kantelu kohdistuu Iltalehden 11.5.2023 julkaisemaan verkkojuttuun Tältä näyttää Espoon siltaturman onnettomuuspaikalla – Kuvat.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9b8cc200-850c-41c2-9015-6cc9c84df4c1
Kantelun mukaan onnettomuuden alaikäisistä uhreista onnettomuuspaikalla on julkaistu selvästi tunnistettava kuva, mikä rikkoo kantelijan mukaan Journalistin ohjeita 27 ja 28.
Kantelu 11.8.2023 (8752/UL/23)
Kantelu kohdistuu Iltalehden uutisointiin 11.5.2023 Espoon Tapiolassa romahtaneesta kävelysillasta. Kantelun mukaan siltaonnettomuuden yhteydessä tiedotusvälineet, kuten Helsingin Sanomat ja Iltalehti pyysivät tietoa sekä kuvia ja videoita silminnäkijöiltä sosiaalisessa mediassa sekä verkkosivuillaan. Journalistit hankkivat tietoa lisäksi sokkitilassa olevilta onnettomuuden uhreilta ja uhrien omaisilta niin suoraan onnettomuuspaikalla, puhelimitse kuin sosiaalisen median välityksellä.
Kantelun mukaan toimittajat puolustivat toimintaansa tiedon hankinnan välttämättömyydellä sosiaalisessa mediassa eikä pelastuslaitoksen tai vanhempien toiveita yhteydenotoista, kuvaamisesta tai kuvien julkaisusta kuunneltu. Lapsilta tai heidän vanhemmiltaan ei myöskään pyydetty lupaa kuvien tai videoiden julkaisuun.
Kantelun mukaan Tapiolan onnettomuuden uhrit olivat alaikäisiä ja moni oli alle 15-vuotias. Kantelun mukaan moni media jo onnettomuuspaikalla pyrki haastattelemaan sokissa olevia ja loukkaantuneita lapsia ja aikuisia, jotka olivat juuri olleet osallisina suuronnettomuudessa. Lapsilta pyydettiin median edustajien toimesta myös kuvia ja videoita, joita osa järkyttyneistä lapsista kantelun mukaan myös medialle antoi.
Onnettomuudesta julkaistut kuvat ja video ovat kantelun mukaan aiheuttaneet onnettomuuden uhreille ja heidän perheilleen kärsimystä, ja ne ovat lähteneet myös kiertämään sosiaalisen median palstoilla kuten Ylilaudalla.
Kantelu 8585/UL/23 otettiin käsittelyyn sen arvioimiseksi, loukkasiko kuvan julkaisu Journalistin ohjeen 28 edellyttämää hienotunteisuuden vaatimusta, kun kyse on onnettomuuden uhreista uutiskuvassa. Koska kyse on alaikäisistä, kantelu otettiin tarkasteluun myös lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa vuonna 2014 annetun JSN:n periaatelausuman valossa. Kantelu 8752/UL/23 otettiin alun perin käsittelyyn edellisten lisäksi Journalistin ohjeiden 27 ja 30 näkökulmasta sekä Journalistin ohjeessa 28 tarkoitetun tiedonhankintaa koskevan hienotunteisuuden vaatimuksen näkökulmasta.
Valmistelussa ilmeni, ettei kantelijoilla ollut valtuutusta kannella kuvassa näkyneiden henkilöiden puolesta, joten käsittely Journalistin ohjeen 27 näkökulmasta lopetettiin.
Päätoimittajan vastaus 16.10.2023 kanteluun 8585/UL/23
Iltalehden vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan Journalistin ohjeet lähtevät siitä, että sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen, joilla on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
Yleisön tarve saada tietoja korkean profiilin uutistapahtumista on pikemminkin suurempi kuin pienempi – samoin journalistin vastuu ja velvollisuus näyttää tapahtumat. Päätoimittajan mukaan Tapiolan siltaonnettomuus oli tällainen tapahtuma. Kuvan voima uutisten välittäjänä on lisäksi päätoimittajan mukaan voimakkaampi kuin pelkän tekstin.
Journalistin ohjeiden kohdan 28 mukaan kuolemantapauksista ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Julkisen sanan neuvosto viittaa käsittelyynottopäätöksessään myös vuonna 2014 annettuun periaatelausumaan, jonka mukaan ”lapsella on erityinen oikeus yksityiselämän suojaan”.
Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevassa kuvassa nuori nainen tai tyttö käveli onnettomuuspaikan lähellä punaiseen viittaan kietoutuneena ja taustalla näkyy ilmeisesti paikalle sattuneita ohikulkijoita sekä pelastustyöntekijöitä.
Päätoimittaja korostaa, että Iltalehdessä julkaistu kuva otettiin julkisella paikalla, kuvaaja ei häirinnyt kuvassa esiintyviä ihmisiä tai käyttäytynyt tavalla, joka voitaisiin tulkita muuksi kuin hienotunteiseksi tiedonhankinnaksi. Päätoimittajan mukaan lasten esiintymistä mediassa koskeva periaatelausuma puolestaan nimenomaan toteaa, ettei lapsen kuvaamiseen tarvita lupaa, jos kyse on julkisesta tilaisuudesta tai tilanteesta.
Kantelussa väitetään, että kuvan kohde oli selvästi tunnistettavissa. Päätoimittajan mukaan käytännössä kukaan ulkopuolinen ei voinut tunnistaa kaukaa ja sivusta otetusta kuvasta kuvan kohdetta. Päätoimittajan mukaan edes hänen vaatteitaan ei näkynyt, koska ne olivat punaisen viitan peittämät. Varmasti kohteen omaiset ja mahdolliset luokkatoverit olisivat voineet tunnistaa kohteen kuvan perusteella, päätoimittaja arvioi. Päätoimittajan mukaan he käytännössä kuitenkin tiesivät muutenkin, että kuvan kohde oli onnettomuudessa. Päätoimittajan mukaan kuvan perusteella näytti siltä, ettei kuvan kohde ollut loukkaantunut onnettomuudessa. Noin puolet sillalla olleista lapsista ja aikuisista ei päätoimittajan mukaan loukkaantunut turmassa lainkaan. Vaikka kohde olisikin kärsinyt onnettomuudessa vammoja, kuvan perusteella niitä ei voinut päätellä.
Päätoimittajan mukaan rikoslain yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisellä tarkoitetaan sellaisen tiedon, vihjauksen tai kuvan julkaisemista, joka on omiaan aiheuttamaan kohteelle vahinkoa tai kärsimystä. Päätoimittaja katsoo, ettei tieto siitä, että kuvan kohde on ollut onnettomuuspaikalla punaiseen viittaan kietoutuneena, ole omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä. Etenkin kun ulkopuolinen ei edes voinut tunnistaa kohdetta kuvasta.
Päätoimittajan mukaan Iltalehti katsoo, että kantelun kohteena oleva kuva on hankittu ja julkaistu Journalistin ohjeen 28 edellyttämällä hienotunteisuudella.
Päätoimittajan vastaus 30.11.2023 kanteluun 8752/UL/23
Iltalehden vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan Iltalehdellä oli Tapiolan siltaturmassa paikalla yksi toimittaja ja yksi kuvaaja. Kumpikaan heistä ei lähestynyt tapahtumapaikalla yhtäkään onnettomuuden uhria eikä pyrkinyt hankkimaan heiltä tietoja. Yhdessäkään Iltalehden uutisessa ei myöskään viitattu siihen, että näin olisi tehty. Iltalehti oli haastatellut paikalla tapahtuman silminnäkijöitä ja viranomaisia, ei onnettomuuden uhreja.
Iltalehti ei myöskään yrittänyt olla yhteydessä onnettomuuden uhreihin sosiaalisessa mediassa tai muissakaan kanavissa. Iltalehti pitää todennäköisenä, että asialla on ollut jokin muu media, jos tällaista lähestymistä tapahtui.
Iltalehti korostaa, ettei kantelussa mitenkään kuvata tai yksilöidä, ketä onnettomuuden uhria mahdollisesti olisi lähestytty ja miten. Kyse on yleisluontoisista ja ilmeisesti kuulopuheisiin perustuvista väitteistä, jotka eivät edes suoraan kohdistu Iltalehteen.
Päätoimittajan mukaan onnettomuuden mahdollisten silminnäkijöiden etsiminen uutispalvelun verkkosivujen kyselylomakkeessa ja sosiaalisen median jakotekstissä on täysin normaali tiedonhankkimiskeino, jota ei voi pitää onnettomuuden uhrien asiattomana lähestymisenä, vaikka onnettomuuden uhrit sattuisivatkin näkemään uutiset.
Siltaturman tapaisissa uutistilanteissa on nykyään varsin tavanomainen käytäntö tehdä tapahtumapaikalta ja esimerkiksi tapahtumaan liittyvistä tiedotustilaisuuksista suoria videolähetyksiä. Kun lähetys päättyy, ei koko tallennetta yleensä jätetä näkyville vaan pitkästä livevideosta leikataan lyhyempiä videoinserttejä, jotka voidaan liittää uutisiin. Näin Iltalehti toimi myös Tapiolan siltaturmassa.
Iltalehden uutispalvelusta on päätoimittajan mukaan poistettu kaksi tällaista livevideota, joiden olennainen asiasisältö on leikattu muihin videoihin.
1. Live-video, jossa kuvataan tapahtumapaikkaa ja haastatellaan viranomaisia: https://cdn.jwplayer.com/previews/nuEOtFLQ-zgXvLAun
2. Live-video, jossa haastellaan paikalla toimineita viranomaisia: https://cdn.jwplayer.com/previews/IEfJt7sM-zgXvLAun
Päätoimittajan mukaan kummassakaan videossa ei näkynyt onnettomuuden uhreja.
Päätoimittaja huomauttaa, että suoraan tapahtumapaikalta lähetty suora video on aina yllätyksellinen. Vaikka kuva olisi alun perin rajattu niin, ettei siinä näy vaikkapa onnettomuuden uhreja, heitä voi myöhemmin tulla kuvaan ilman että kuvaaja aktiivisesti pyrkisi saamaan heitä kuviin. Näin ei kuitenkaan tällä kertaa käynyt.
Päätoimittajan mukaan Julkisen sanan neuvosto pyytää käsittelyynottopäätöksessään vastausta yksityisyyden suojaan liittyen koskien aiemmassa kantelussa 8585/UL/23 mainittua kuvaa. Iltalehti on jo aiemmin vastannut tämän kuvan osalta liittyen hienotunteisuuteen ja lasten käsittelyyn.
Julkisen sanan neuvoston ohjeiden mukaan toisen yksityisyyden suojaan liittyvästä asiasta voi kannella ainoastaan siinä tapauksessa, että kantelijalla on asianomaisen suostumus, päätoimittaja muistuttaa. Päätoimittaja toteaa, että kantelun liitteeksi on kerätty suostumus ihmisiltä, jotka sanovat olevansa Tapiolan siltaturmassa loukkaantuneiden lasten omaisia.
Kantelussa ei kuitenkaan päätoimittajan mukaan tuoda esille, että kenen yksityisyyden suojaa Iltalehden uutisissa olisi loukattu ja kuka suostumuksensa antaneista mahdollisesti olisi hänen huoltajansa. Tämä on päätoimittajan mukaan sinänsä ymmärrettävää, koska Iltalehden uutisissa, sen paremmin tekstissä kuin mainitussa kuvassa, ei ole tunnistettavasti esitetty yhtäkään onnettomuuden uhria.
Päätoimittajan mukaan ulkopuoliset eivät voineet tunnistaa kaukaa ja sivusta otetusta kuvasta kuvan kohdetta, kuten Iltalehden aiemmassa vastauksessa todettiin. Edes kuvan kohteen vaatetus ei näkynyt, koska se oli punaisen viitan peitossa.
Päätoimittajan mukaan Iltalehti pitää mahdollisena, että kuvan kohteen omaiset mahdollisesti tunnistivat hänet. Tosin he tiesivät käytännössä muutenkin, että kuvan kohde oli onnettomuudessa osallisena. Yksikään suostumuksen antaneista ei kuitenkaan tunnistautunut Iltalehden kuvassa esiintyneen nuoren omaiseksi.
Päätoimittajan mukaan kuvan perusteella näyttää siltä, ettei kuvan kohde ollut loukkaantunut onnettomuudessa. Noin puolet sillalla olleista lapsista ja aikuisista ei loukkaantunut turmassa lainkaan. Vaikka kohde olisikin kärsinyt onnettomuudessa vammoja, kuvan perusteella niitä ei voinut päätellä.
Tästä kertoo päätoimittajan arvion mukaan sekin, ettei kuvan kohde itse kannellut asiasta Julkisen sanan neuvostolle tai ollut alun perinkään yhteydessä Iltalehteen. Yksikään suostumuksensa kanteluun antaneista lasten vanhemmista ei tunnistautunut kuvan kohteen huoltajaksi eikä kuvaa ole mitenkään muutenkaan yksilöity kantelussa. Siksi on hyvin kyseenalaista, onko kuvassa näkynyt henkilö tai hänen huoltajansa antanut suostumusta kanteluun kuten Julkisen sanan neuvoston ohjeet edellyttävät.
Päätoimittaja toteaa, että koska Iltalehti ei ole loukannut kenenkään yksityisyyttä eikä kukaan asianomainen ole tiettävästi kannellut yksityisyyden suojan loukkaamisesta joko itse tai suostumuksensa antaen, Iltalehti ei ole voinut rikkoa Journalistin ohjeiden kohtia 27 tai 30.
Päätoimittaja toteaa, että käsittelyynottopäätöksessään Julkisen sanan neuvosto pyytää Iltalehteä vastaamaan kanteluun Journalistin ohjeiden kohdan 28 perusteella. Kohdan 28 mukaan ”onnettomuuksien ja uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta”.
Päätoimittajan mukaan Iltalehden poistamissa live-videoissa ei esiintynyt onnettomuuden uhreja eikä niiden sisällössä muutenkaan ollut mitään, minkä voisi tulkita rikkovan Journalistin ohjeiden kohtaa 28.
Päätoimittajan mukaan Iltalehti ei ole tietoja hankkiessaan lähestynyt suoraan onnettomuuden uhreja tai heidän omaisiaan eikä siten ole tietoja hankkiessaankaan voinut rikkoa Journalistin ohjeiden kohtaa 28.
Kantelussa tai käsittelyynottopäätöksessä ei päätoimittajan mukaan mitenkään yksilöidä, miten Iltalehti olisi mahdollisesti rikkonut lasten esiintymistä koskevaa periaatelausumaa kohtaan.
Ratkaisu
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
JSN:n periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa 10.12.2014
Iltalehti julkaisi verkossa uutisen Espoossa tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa kävelysilta romahti ja useita koululaisia loukkaantui. Uutisessa käytettiin kuvaa jossa näkyi ainakin yksi tunnistettava onnettomuuden uhri.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että sillan sortumisen tapaiset onnettomuudet ovat poikkeuksellisia tapahtumia, joista uutisointi kuuluu journalismin perustehtäviin. Julkisella paikalla kuvaaminen ja kuvien julkaisu on lähtökohtaisesti sallittua. Journalistin ohjeet ja Julkisen sanan neuvoston periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa korostavat kuitenkin varovaisuutta alaikäisten kuvien julkaisemisessa etenkin tunteita herättävien uutisten yhteydessä.
Neuvosto toteaa, että kuva esitti ainakin yhtä tunnistettavissa olevaa alaikäistä onnettomuuden uhria. Neuvosto katsoo, että vaikka yleisöllä oli oikeus tietää poikkeuksellisesta onnettomuudesta, tapahtumia olisi ollut mahdollista kuvata ja selostaa ilman, että alaikäisiä olisi näytetty tunnistettavasti.
Neuvosto katsoo, että lehti ei noudattanut Journalistin ohjeiden vaatimusta erityisestä varovaisuudesta käsitellessään alaikäisiä koskevia asioita. Kuvan julkaiseminen loukkasi myös hienotunteisuuden vaatimusta onnettomuusuhreista uutisoitaessa. Sen sijaan neuvostolle esitetyn selvityksen perusteella ei ole havaittavissa, että Iltalehti olisi rikkonut hienotunteisuuden vaatimusta uutishankinnassa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeita 28 ja 30, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Mona Haapsaari, Marja Keskitalo, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Hanna Parhaniemi, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Timo Sipola, Jani Tanskanen ja Marjukka Vainio-Rossi.