Kantelu 22.3.2023
Kantelu kohdistuu Aamulehden verkkosivuillaan 17.1.2023 julkaisemaan juttuun Yhtä epäillään taposta Lielahden Prisman edustalla Tampereella – puukotuksessa vakavasti loukkaantunut kuoli vammoihinsa.
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009333430.html
Kantelussa on mainittu myös kaksi muuta Aamulehden juttua, joiden kuvista menehtyneen omaisen auto oli kantelijan mielestä tunnistettavissa:
Aamulehden verkkosivuillaan 18.1.2023 julkaisema juttu Lielahden puukotuksen osalliset olivat kaikki tamperelaisia nuoria miehiä – tutkinnanjohtaja: ”Ei ollut random-teko”.
https://www.aamulehti.fi/rikos/art-2000009333948.html
Aamulehden verkkosivuillaan 19.1.2023 julkaisema juttu Uutta tietoa Lielahden taposta: epäillyn vangitsemisistunto käydään sairaalassa, tunsi uhrinsa entuudestaan.
https://www.aamulehti.fi/rikos/art-2000009336997.html
Kantelija kertoo lukeneensa Aamulehden jutun noin kello 18 ja nähneensä julkaistun kuvan omaisensa käytössä olleesta autosta, verijälkiä ja omaisen käyttämän lakin. Kantelija kertoo, että tämän jälkeen omaista yritettiin tavoittaa puhelimitse sekä sairaalasta siinä onnistumatta. Kantelijan mukaan tieto tämän kuolemasta tavoitti läheiset kello 20.00–20.30, kun poliisit saapuivat kriisityöntekijöiden ja papin kanssa.
Kantelijan mukaan kuva tunnistettavissa olleesta autosta rikkoi Journalistin ohjeiden kohtaa 28. Onnettomuuspaikalta olisi kantelijan mukaan riittänyt kuva poliisiautoista.
Kantelija muistuttaa, että yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä. Julkistakin aineistoa julkaistessa on otettava huomioon yksityiselämän suoja, ja kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Kantelijan mukaan auto oli harvinaisuutensa vuoksi omaisten lähipiiriä laajemmin alueella tunnistettavissa.
Kantelija kysyy, oliko näin nopea uutisointi tässä tapauksessa välttämätöntä niin, että omaiset saivat pahimman tiedon lehtien välityksellä.
Kantelijan mukaan hänen perheensä on uutisoinnin, kuvan ja nettifoorumeilla levitettyjen tietojen vuoksi joutunut ikävän julkisuuden kohteeksi muun muassa sosiaalisessa mediassa, mikä on lisännyt heidän kärsimystään. Kantelija toteaa, että hän haluaa journalistien tietävän, miten jonkin perheen elämä voi mennä niin pieleen heidän julkaisemiensa lehtikuvien vuoksi.
Päätoimittajan vastaus 30.5.2023
Aamulehden vt. vastaavan päätoimittajan Tomi Lähdeniemen mukaan lehden uutisessa oli kyseessä laajaa huomiota herättänyt ja poikkeuksellinen väkivallanteko julkisella paikalla. Varsinkin alussa oli epäselvää, mitä oli tapahtunut. Tämä tarkoitti erityistä velvoitetta kertoa yleisölle tapahtuneesta sen hetkisten vahvistettujen tietojen mukaisesti ja esimerkiksi siitä, oliko kyseessä edelleen jatkuva vaaratilanne. Päätoimittajan mukaan jo tämä antaa vastauksen kantelijan kysymykseen siitä, oliko nopea uutisointi tarpeen kyseisessä tapauksessa. Journalistisia perusteluja esimerkiksi uutisen julkaisun viivästyttämiseen ei ollut.
Päätoimittajan mukaan Aamulehden uutisointi oli tärkeä osa tiedonvälitystä, mutta se ei ollut ainoa kanava, jossa tietoa liikkui. Kantelija nostaa esiin sosiaalisessa mediassa julkaistut kommentit, mutta Aamulehti ei voi ottaa vastuulleen yksityisten ihmisten toimintaa muilla alustoilla. Pikemminkin tämä korostaa sitä, että Aamulehdellä oli velvollisuus tarjota ajantasaista ja varmistettua tietoa.
Kantelija huomioi erityisesti uutiskuvan, jossa näkyi kantelijan mukaan tunnistettava ja uhriin yhdistettävä auto sekä uhrin lakki. Päätoimittajan mukaan kuvassa olleesta autosta tai lakista ei voinut vetää johtopäätöstä mihinkään, mitä tapahtumapaikalla oli sattunut. Päätoimittajan arvion mukaan ainoastaan omaiset saattoivat mahdollisesti tunnistaa auton, mutta laaja yleisö ei. Auton rekisterinumero oli peitetty ja siten noudatettu Journalistin ohjeiden vaadetta uutisoinnin hienotunteisuudesta. Ohjeiden kohdan 29 mukaan ”julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta”.
Sananvapauden ja tiedonvälityksen kannalta suuntaus on päätoimittajan mukaan ongelmallinen, jos uutiskuvissa pitää harjoittaa ennakkosensuuria kuvissa näkyvien autojen (tai muiden esineiden) suhteen. On melko selvää, että autoissa on laajasti omaisille tunnistettavia yksityiskohtia (malli, väri, koristeet), eikä tämä edes vaadi, että auto olisi mahdollisesti harvinainen.
Päätoimittajan mukaan Aamulehden toimitus ymmärtää omaisten tuskan. Tapahtuma oli erittäin traaginen, eikä Aamulehden uutisoinnin ollut tarkoitus aiheuttaa lisää tuskaa omaisille, jotka kohtasivat suuren menetyksen. Päätoimittajan mukaan Aamulehden uutisoinnissa toimittiin hienotunteisesti uhria kohtaan, eikä esimerkiksi uutistekstissä tuotu esiin tunnistettavia tietoja uhrista.
Ratkaisu
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
Aamulehden jutussa kerrottiin Tampereen Lielahden Prisma-tavaratalon edustalla arki-iltapäivänä tapahtuneesta puukotuksesta. Jutussa oli tapahtumapaikalta kuva, jossa näkyi poliisiautoja sekä henkilöauto. Uutisen julkaisun aikaan tapahtumien kulku oli epäselvä. Reilu puoli tuntia jutun julkaisusta sitä päivitettiin tiedolla, että yksi osallisista oli kuollut vammoihinsa. Tässä vaiheessa myös poliisi oli jo tiedottanut yhden osallisen kuolleen vammoihinsa.
Neuvosto toteaa, että omaisten oli mahdollista päätellä Aamulehden jutun kuvasta, että heidän omaisensa oli todennäköisesti yksi tapahtuman osallisista. Neuvosto ymmärtää, että uutisointi tuntui omaisista tarpeettoman nopealta. Tiedotusvälineiden tehtävänä on kuitenkin kertoa yleisölle julkisella paikalla tapahtuvista uutistapahtumista. Tarkkojen aikarajojen määrittäminen onnettomuuksista ja väkivaltarikoksista kertomiselle olisi mahdotonta ja sananvapauden kannalta arveluttavaa. Jutun ja jatkojuttujen julkaisulle julkisella paikalla tapahtuneesta väkivallanteosta oli journalistiset perusteet.
Auton rekisterikilpi oli peitetty, ja vaikka auto olikin omaisten ja heidän lähipiirinsä tunnistettavissa, mikään juttukokonaisuudessa ei paljastanut yleisölle laajemmin uhrin henkilöllisyyttä tai rikkonut yksityiselämän suojaa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj.), Marja Keskitalo, Paula Liesmäki, Anssi Marttinen, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Hanna Parhaniemi, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Asta Tenhunen, Marjukka Vainio-Rossi ja Erja Yläjärvi.