Kantelu 5.12.2022
Kantelu kohdistuu Seiska-lehdessä 9.9.2022 eli numerossa 39/22 julkaistuun juttuun, jonka otsikko oli Erikoinen päätös Sanna Marinin bileputkelle – Vaihtoi reittilennon armeijan koneeseen! ja jutun verkkoversioon, jonka otsikko oli Kostautuiko Flow-biletys? Sanna Marin peruutti yllättäen lennon Norjaan – lensi vasta maanantaina armeijan koneella.
Kantelu kohdistuu myös verkkojutun Facebook-nostoon 9.9., Instagram-julkaisuun 9.9., verkkojutun jatkojutun Facebook-nostoon 10.9., jutusta tehtyyn oikaisuun lehden numerossa 40/22 sekä Seiskassa 44/22 julkaistuun artikkeliin Tuhansia euroja reittilentoa kalliimpi, jossa on käytetty kuvituksena alkuperäistä printtijuttua.
Kantelun on tehnyt pääministeri Marinin erityisavustaja ja sille on pääministerin suostumus.
Kantelun mukaan juttu rikkoi Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 12, 13 ja 20 seuraavasti:
– Juttu ja sen otsikointi sekä nostot sosiaalisessa mediassa perustuivat paikkaansa pitämättömille ja tarkistamattomille väitteille.
– Tietoja peruutettujen lentojen aikatauluista ei tiedusteltu ennen lehden julkaisua.
– Juttua ei täydennetty, vaikka lehdelle toimitettiin uutta, oikeaa tietoa.
– Asiavirheitä ei korjattu oikaisupyynnöistä huolimatta viipymättä eikä siinä laajuudessa kuin Journalistin ohjeet edellyttäisivät.
Kantelun mukaan juttu oli perustaltaan virheellinen ja pääministeriä leimaava. Jutussa väitettiin pääministerin jättäneen yllättäen saapumatta sunnuntaina 14.8.2022 kello 7.25 lähteneelle lennolle Osloon. Turvamiesten väitettiin tarkastaneen konetta, kun matkustajat istuivat paikoillaan odottaen pääministerin saapumista. Kantelun mukaan lehti vihjaili kantta, otsikkoa ja juttujen sisältöä myöten pääministerin vapaa-ajanvieton Flow-festivaaleilla vaikuttaneen lentoaikataulun äkilliseenmuutokseen.
Kantelun mukaan pääministerille oli alun perin varattuna lippu Helsingistä Osloon sunnuntaina 14.8. kello 19.45 lähtevälle lennolle, mutta lentoaikataulua oli muutettu jo keskiviikkona 10.8. ja varatut liput oli myös tuolloin peruutettu. Kantelun mukaan muutokset pääministerin aikatauluissa ovat hyvin tavanomaisia, ja siksi liput hankitaan aina muutos- ja peruutuskelpoisina.
Kantelun mukaan Seiska-lehti lähestyi Valtioneuvoston kansliaa tietopyynnöllä sähköpostitse 29.8.2022 ja tiedusteli ainoastaan pääministerin virkamatkan lentokustannuksia. Kanslia toimitti lehdelle tiedot alustavista lentokustannuksista 2.9. Lehti lähetti kanslialle täydentävän tietopyynnön 5.9. ja kysyi tällöin tietoja delegaatiosta, aikataulumuutoksen syystä, lippujen muutosten kustannuksista ja Puolustusvoimien lennon kustannuksista. Toimitukselle toimitettiin tiedot 7.9. Toimitus ei VNK:lle ennen lehden ilmestymistä toimittamissaan kysymyksissä kysynyt tietoja lentojen kellonajoista. Kantelija katsoo, että lehti ei siis pyrkinyt tarkastamaan väitettään siitä, että pääministerillä olisi ollut voimassaoleva lippu 14.8. kello 7.25 lähtevälle lennolle.
Kantelun mukaan lehti rakensi juttunsa perättömälle tiedolle aamun reittilennosta, jolle pääministerin vihjailtiin jättäneen yllättäen saapumatta, ja jolla häntä lehden virheellisen tiedon mukaan olisivat turvamiehet ja muut matkustajat odottaneet.
Kantelun mukaan juttuun pyydettiin oikaisua heti nettijutun ilmestymisen jälkeen aamulla 9.9. kello 7.31. Tämän lisäksi lehdelle toimitettiin sähköpostitse kello 9.01 tieto, että sunnuntai-illan 14.8. Helsinki–Oslo-reittilento oli peruutettu jo 10.8. Tämän tiedon lehti lisäsi nettijuttuunsa vasta kello 12.30. Tämän lisäksi lehdellä oli jo 7.9. tieto siitä, että peruutetut lentoliput olivat muutos- ja peruutuskelpoisia. Tätä tietoa lehti ei kuitenkaan käyttänyt edes 9.9. aamulla julkaistussa nettijutussaan.
Kantelun mukaan oikaisu oli puutteellinen eikä oikaissut yksilöidysti lehden tekemiä virheitä, ja lehden olisi pitänyt julkaista numerossa 40/22 tekemänsä oikaisu kokonaisuudessaan myös verkossa viipymättä. Lehden ilmestymispäivänä 9.9. toimituksella oli kaikki tuo informaatio käytettävissään. Kantelun mukaan juttu olisi tullut viipymättä oikaista samalla painoarvolla ja näkyvyydellä kuin alkuperäinen juttu, eli myös lehden verkossa ja kannessa, sillä myös kannessa väitettiin virheellisesti, että ”liput jäivät käyttämättä”.
Kantelija katsoo, että Seiskan verkkojuttu jäi puutteellisten oikaisujen takia virheelliseksi ja leimaavaksi. Otsikkoon jäi vihjailu ”kostautuiko Flow-biletys”, vaikka päätoimittajalle kerrottiin, että vapaa-ajanvietolla Flow-festivaaleilla ei ollut tekemistä lentoaikataulujen muutosten kanssa. Pyynnöistä huolimatta Seiska ei oikaissut väitettään, jonka mukaan ”festareiden jälkeisenä sunnuntaina 14. elokuuta pääministerillä oli lento Osloon, mutta tuolla lennolla häntä ei nähty”. Kantelun mukaan ei voida katsoa, että pääministerillä olisi ollut lento, jolla häntä ei ”nähty”. Pyynnöstä huolimatta ei oikaistu myöskään väitettä, jonka mukaan pääministeri ei saapunut sunnuntaina 14. elokuuta Finnairin reittilennolle Osloon. Kyseessä oli kantelun mukaan oleellinen asiavirhe, koska pääministerillä ei ollut kyseiselle päivälle voimassa olevaa lentolippua.
Jutussa myös väitettiin, että pääministerin kansainvälisten asioiden erityisavustaja olisi lyönyt toimittajalle ”ahkerasti luuria korvaan”. Kantelun mukaan väite ei pidä paikkaansa. Erityisavustaja oli kahdesti vastannut toimittajalle puhelimen automaattitekstiominaisuudella ”en voi puhua juuri nyt”.
Kantelussa todetaan, että vaikka ensimmäiset oikaisut oli pyydetty perjantaina 9.9., lauantaina 10.9. lehti jatkoi virheellisen tiedon levittämistä saatteessaan Facebookissa ja Instagramissa. Se myös julkaisi numerossa 44/22 jutun, johon oli liitetty kuvitukseksi aiempi 9.9. julkaistu virheellinen juttu.
Kantelussa todetaan myös, että Journalistin ohjeiden kohdan 8 mukaan journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Kantelun mukaan pääministerin virkamatkaa koskevassa uutisoinnissa ei pyritty huolellisesti totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, koska asioita jätettiin tarkistamatta, lähteisiin ei suhtauduttu kriittisesti ja juttu rakennettiin pääministeriä leimaavan virheellisen tiedon pohjalle.
Päätoimittajan vastaus 21.12.2022
Seiskan vastaavan päätoimittajan Jari Peltomäen mukaan lehti ei rikkonut mitään kantelussa mainituista Journalistin ohjeiden kohdista. Päätoimittajan mukaan asiavirheet korjattiin asianmukaisessa laajuudessa ja ilman aiheetonta viivytystä.
Päätoimittaja toteaa, että juttujen sisältönä oli pääministeri Sanna Marinin toiminta viranhoidossaan, millä on riidattomasti yhteiskunnallista merkitystä. Kyse oli valtakunnan suurimman vallankäyttäjän toiminnan arvioinnista, jossa on sallittua ja mitä suurimmassa määrin tarpeellista arvioida myös hänen vapaa-ajanviettoaan ja sen mahdollisia vaikutuksia viranhoitoon. Kyse ei ollut leimaavasta vihjailusta, vaan medialle kuuluvan poliittisten päättäjien valvontatehtävän ydinalueen hoitamisesta. Vaatimus oikaisusta tämän osalta oli päätoimittajan mielestä asiaton pyrkimys vaientaa median edustaja tilanteessa, jossa julkisuus ei ollut pääministerille mieleistä.
Artikkelin kärkenä ja uutisen pääsisältönä oli se, että pääministeri ei ollut matkustanut Osloon alkuperäisen suunnitelman mukaisesti reittilennolla sunnuntaina 14.8., vaan sen sijasta jostain syystä Puolustusvoimien koneella vasta maanantaina 15.8. Uutisen kannalta ei ollut merkitystä sillä, mihin kellonaikaan alkuperäinen lento oli aikataulutettu. Päätoimittaja katsoo, että toisin kuin kantelussa väitetään, valtioneuvostosta ei kerrottu syitä aikataulumuutokselle.
Jutussa arvioitiin pääministerin vapaa-ajanvieton mahdollista vaikutusta hänen viranhoitoonsa muuttuneiden lentoaikataulujen mahdollisena syynä. Päätoimittaja toteaa, että artikkelissa kysyttiin (ei väitetty faktana), vaikuttiko pääministerin samaan viikonloppuun sijoittunut Flow-festivaalijuhlinta lentoaikataulujen muutokseen. Päätoimittajan mukaan jo yksinomaan ajankohdat huomioon ottaen kysymys oli täysin relevantti ja on sitä edelleen. Tämänkaltainen arviointi on medialle sallittua ja jopa median velvollisuus.
Pääministerin erityisavustaja ilmoitti lehdelle jutun julkaisun jälkeen, että pääministerin vapaa-ajanvietto ei olisi vaikuttanut lentoaikataulujen muutokseen. Tieto oli tältä osin puhtaasti ilmoituksen varassa, sillä mitään selvitystä tai syytä aikataulumuutokselle ei valtioneuvoston tai pääministerin taholta toimitukselle kerrottu, eikä ole kerrottu myöskään Julkisen sanan neuvostolle tehtyyn kanteluun vastaamiseen mennessä.
Ensimmäiseen tietopyyntöön 29.8.2022 vastattiin Valtioneuvoston kansliasta sähköpostissa 2.9.,jolloin kerrottiin, että ”aikataulumuutoksen ja reittilentojen saatavuuden sekä aikataulujen vuoksi” pääministeri matkusti menomatkan Puolustusvoimien koneella. Toimitus tiedusteli aikataulumuutoksen syitä kansliaan lähetetyssä sähköpostissa 5.9. kello 9.09 eli ennen jutun julkaisua, mutta vastausta tai selvitystä ei saatu ennen printtilehden painoon menoa 6.9. Sähköpostivastaus VNK:sta tuli vasta lehden kiinnimenon jälkeen 7.9.2022. Vastauksen mukaan ”aikataulumuutokset ovat hyvin tavanomaisia ja niihin varaudutaan hyödyntämällä muutos- ja peruutuskelpoisia lentolippuja ja majoitusvaihtoehtoja”. Tuon vastauksen tullessa printtilehti oli siis jo painettu, eikä muutoksia siihen voitu enää tehdä. VNK perusteli aikataulumuutosta aikataulumuutoksella, kertomatta mitään todellista syytä muutoksen taustalla.
Päätoimittajan mukaan on päivänselvää, että tämänkaltainen muutos yhdistettynä pääministerin vapaa-ajanviettoon tuohon aikaan liittyneeseen laajaan uutisointiin sekä samaan viikonloppuun sijoittuneeseen festivaaliin herätti mediassa kysymyksiä. Tämänkaltaisten kysymysten arviointi ja uutisointi on – kuten todettua – sallittua ja journalistisesti perusteltua varsinkin tilanteessa, jossa VNK ei kysyttäessä kerro aikataulumuutoksen syytä.
Päätoimittaja myöntää, että verkkojutussa oli selkeä asiavirhe alkuperäisen lennon kellonajassa. Toimituksella oli lähteeltä saatu tieto, että alkuperäinen lento olisi ollut sunnuntaina seitsemältä. Virhe liittyi siten siis siihen, oliko kyse aamuseitsemästä vai iltaseitsemästä. Päätoimittaja katsoo, että kyse oli varsin vähämerkityksellisestä virheestä. Printtiartikkelissa kellonaikaa ei mainittu.
Korjauksen nopeudesta päätoimittaja kertoo seuraavaa: Erityisavustaja lähetti ensimmäisen asiaa koskevan sähköpostin päätoimittajalle 9.9.2022 kello 7.31. Hän totesi, että pääministeri ei lentänyt Osloon 14.8. kello 7.25. Päätoimittaja vastasi viestiin heti töihin päästyään kello 8.47 ja tiedusteli oikeaa kellonaikaa lennolle. Erityisavustaja vastasi tähän klo 9.01 ilmoittaen alkuperäisen lennon olleen kello 19.45. Tämä tieto korjattiin verkkoartikkelin otsikointiin 9.05 eli neljän minuutin viiveellä tiedon saannista sekä lisättiin selvyyden vuoksi myös leipätekstiin klo 13.30. Muutokset on asianmukaisesti merkitty verkkoartikkelin loppuun tarkkoine kellonaikoineen.
Päätoimittaja toteaa, että toinen virheellisyys artikkelissa liittyi lentokoneeseen suoritetun turvatarkastuksen syihin. Toimituksen luotettavan lähteen mukaan koneeseen tehtiin turvatarkastus, mutta julkaisun jälkeen saatujen tietojen mukaan tarkastus ei mitä ilmeisimmin johtunut pääministeristä. Toimituksessa luotettiin erityisavustajan ilmoituksen johdosta siihen, että tieto peruutuksesta oli VNK:sta oletettavasti (toivottavasti) toimitettu myös Finavian turvallisuudesta vastaaville tahoille.
Päätoimittaja suostui tästä tehtyyn lisäoikaisupyyntöön ja kello 12.30 verkkoartikkelista poistettiin tieto turvatarkastuksesta. Päätoimittaja katsoo, että oikaisuissa ei ollut käytännössä viivettä. Kello 13.03 erityisavustaja vaati myös oikaisemaan tekstissä olleen maininnan ”tuolle lennolle häntä odotettiin turhaan”. Tämäkin oikaisu tehtiin, ja verkkoteksti muutettiin 13.30 muotoon ”tuolla lennolla häntä ei nähty”.
Päätoimittajan mukaan edellämainitut oikaisut katsottiin journalistisin perustein hyväksyttäviksi ja perustelluiksi tehdä, koska kellonaikoihin ja lennon peruutusajankohtaan liittyen saatiin uutta tietoa. Päätoimittaja katsoo, että muokkaus tehtiin Journalistin ohjeiden mukaisesti, viivytyksettä ja asianmukaisin muutosmerkinnöin.
Päätoimittaja toteaa, että printtilehdessä ei julkaistu kellonaikaan liittynyttä virhettä, joka verkkojulkaisussa oli ollut. Printissä oli kuitenkin maininnat turvatarkastuksen tekemisestä ja pääministerin odottamisesta koneeseen, ja tätä koskien printissä julkaistiin viivytyksettä eli heti seuraavassa numerossa koko sivun laajuinen, kuvallinen oikaisu. Päätoimittajan arvion mukaan oikaisu sai poikkeuksellisen suuren näkyvyyden, sillä eri medioissa julkaistavat oikaisut ovat normaalisti varsin pieniä, muutaman lauseen mittaisia pikkupalstauutisia.
Päätoimittaja toteaa, että printtioikaisussa oikaistiin asianmukaisesti kaikki virheet: turvatarkastusta ei tehty pääministerin vuoksi; reittilento oli peruutettu jo 10.8., joten 14.8. ei ollut tarvetta turvatarkastukselle; ja alkuperäinen lento oli 14.8. kello 19.45 ja se muutettiin aikataulusyistä. Lisäksi oikaisussa tarkennettiin uusien, Valtioneuvoston kansliasta 7.9. saatujen tietojen perusteella muutoksesta johtuvien lisäkustannusten osuutta ja kerrottiin, että peruutukset tehtiin peruutusehtojen mukaisesti, joten lisäkustannuksia ei näiltä osin syntynyt. Sen sijaan erityisavustajan vaatimuksiin erilaisista sanamuodoista ja semanttisista huomautuksista taikka vaatimuksiin, joiden taustalla ei ollut mitään virhettä, ei luonnollisestikaan voitu suostua.
Kantelussa katsotaan, että oikaisu olisi tullut julkaista printtilehden kannessa. Päätoimittajan arvion mukaan kannen maininta ”liput jäivät käyttämättä” ei ollut olennainen asiavirhe. Kansiteksti sen sijaan ilmensi tilannetta juurikin siten kuin se meni: alkuperäinen reittilento jäi väliin ja sen sijaan matkustettiin Puolustusvoimien koneella. Päätoimittaja katsoo, että jutun kannalta ei ollut oleellista, milloin alkuperäinen lento oli peruutettu ja millä ehdoilla. Oleellista sen sijaan oli se, miksi alkuperäinen lento ei ollut toteutunut suunnitelmien mukaan. Päätoimittaja toteaa, että tähän kysymykseen lehti ei saanut vastausta.
Erityisavustajan ja päätoimittajan välinen sähköpostikirjeenvaihto jatkui perjantaina vielä muutaman viestin verran. Päätoimittaja pysyi kannassaan, ettei jutussa ollut enää lisää oikaistavaa. Seuraavana päivänä (10.9. klo 19.19) erityisavustaja jatkoi kirjeenvaihtoa lähettämällä 13-kohtaisen listan oikaisupyyntöjä. Osa kohdista oli uusia ja koski Seiskan sosiaalista mediaa. Osa koski printtilehteä, jonka osalta oikaisuun oli jo suostuttu. Osa koski verkkoartikkelia ja vetosi samoihin argumentteihin, jotka oli käsitelty jo edellisenä päivänä.
Päätoimittaja reagoi uusiin 10.9. lähetettyihin vaatimuksiin heti. Facebookin ja Instagramin julkaisuja muokattiin tarpeellisin osin klo 19.40 mennessä. Muokkaukset katsottiin perustelluiksi samoista syistä ja samassa laajuudessa kuin verkkoartikkeliakin koskien. Aiheettomiin pyyntöihin ei vastaavasti suostuttu, kuten ei verkkoartikkelinkaan osalta.
Printtiartikkelissa kerrottiin avustajan ”lyöneen luuria korvaan” toimittajalle. Päätoimittajan mukaan kantelija vahvistaa, että avustaja oli hylännyt toimittajan puhelut käyttämällä ”puhelimen automaattitekstiviestiominaisuutta”. Päätoimittajan mukaan tämä tarkoittaa suomeksi sanottuna luurin lyömistä korvaan painamalla punaista luuria. Avustaja ei vastannut toimittajan puheluihin eikä tekstiviestitse jätettyyn soittopyyntöön, joten luurin korvaan lyöminen on päätoimittajan mukaan juurikin oikea termi pääministerin erityisavustajan toiminnalle.
Päätoimittajan mukaan toimittaja tavoitteli kyseistä avustajaa, koska Valtioneuvoston kanslian omassa Oslon matkaa koskeneessa tiedotteessa 9.8.2022 lisätietojen antajiksi ilmoitettiin tiedotuspäällikkö sekä kyseinen avustaja. Toimittaja soitti ensin tiedotuspäällikölle, joka neuvoi kääntymään kyseisen avustajan puoleen. Toimittaja teki työtä käskettyä ja yritti – turhaan – kahden päivän ajan saada nimetyltä yhteyshenkilöltä lisätietoja ennen artikkelin julkaisua.
Päätoimittajan mukaan valtioneuvoston kanslialla ja pääministerillä oli mahdollisuus esittää aikataulumuutoksen taustalla vaikuttaneet syyt ja antaa asiassa esim. vastine, jossa aikataulumuutoksen taustat olisi avattu. Tähän he eivät halunneet ryhtyä, mikä päätoimittajan arvion mukaan entisestään vahvistaa uutisen olleen perusteltua journalismia.
Päätoimittajan mukaan lehden toimituksessa pidetään varsin poikkeuksellisena ja jopa huolestuttavana, että pääministerin erityisavustaja pyrki lehden tulkinnan mukaan vaikuttamaan toimituksen työhön ja julkaisupäätöksiin jälkikäteen tavalla, johon päätoimittaja ei ole velvollinen eikä edes oikeutettu suostumaan muutoin kuin selkeiden, objektiivisesti todennettavissa olevien olennaisten asiavirheiden osalta. Lisäksi kantelija ilmoitti jo ennen kantelun vireillepanoa muiden medioiden kautta, että asiassa tullaan tekemään kantelu. Päätoimittajan mukaan vaikutelma on ollut, että pääministerin arvovallalla on pyritty painostamaan lehteä tekemään julkaisupäätöksiinsä perusteettomia muutoksia ja prosessia on käyty julkisuudessa.
Vastauksen täydennys 10.3.2023
Seiskan mukaan Facebook-nostoon ei tehty muutos- tai edit-merkintää, koska kyse ei ollut itsenäisestä julkaisusta, vaan linkistä verkkoartikkeliin. Tietosisältö ja mahdolliset muutosmerkinnät ovat siis linkin takana, ja postaus on vain jakoväline. Lehden käsityksen mukaan samaa menettelyä noudatetaan kaikissa medioissa, eikä Julkisen sanan neuvosto ole edellyttänyt edit-merkintöjä linkkien saatteisiin. Sen sijaan Instagram on välineenä erilainen, koska siihen ei saa linkitettyä verkkoartikkeleita. Instagram-postaus on Seiskan näkemyksen mukaan tässä mielessä erillinen julkaisu, ja siksi lehti teki Instagram-postaukseensa edit-merkinnän tässäkin tapauksessa.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
Seiska-lehti uutisoi kansijutussaan pääministeri Marinin muuttuneista lentojärjestelyistä. Jutun mukaan pääministeriä oli turhaan odotettu hänen Flow-festivaalivierailuaan seuranneena sunnuntaina Oslon-reittikoneeseen, johon oli myös tehty häntä varten turvatarkastus. Painetun lehden kannessa luki, että ”liput jäivät käyttämättä”. Jutun verkkoversiossa lehti täsmensi myös, että kyseessä oli ollut aamulento. Pääministerin esikunta pyysi lehteä oikaisemaan juttua, sillä pääministerille aiemmin hankittu reittilento oli ollut iltalento, peruutuskelpoinen ja peruutettu jo lentoa edeltäneenä keskiviikkona, eikä pääministeriä ollut odotettu lennolle. Seiska korjasi verkkojuttuaan samana päivänä ja lisäsi tiedon juttuun tehdyistä korjauksista, sekä julkaisi seuraavassa painetussa lehdessä sivun kokoisen oikaisun.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että pääministeri kuuluu yhteiskunnan korkeimpien vallankäyttäjien joukkoon, ja siten median perustehtäviin kuuluu seurata hänen toimintaansa ja toimintakykyään. Lehdellä oli perusteet ryhtyä selvittämään pääministerin vapaa-ajanvieton ja Puolustusvoimien lentokuljetukseen turvautumisen yhteyttä.
Neuvosto katsoo, että tietojen tarkistaminen ei ollut niin puutteellista, että lehti olisi rikkonut tältä osin Journalistin ohjeita. Ennen jutun julkaisua lehti oli tavoitellut useasti pääministerin erityisavustajaa, jonka Valtioneuvoston kanslia oli nimennyt matkaa koskevan lisätiedon lähteeksi.
Neuvosto toteaa, että myöskään Journalistin ohjeen 13 näkökulmasta lehti ei toiminut moitittavasti. Lehti täydensi raportointiaan uusilla jutuilla, ja jatkouutisoinnin laajuus kuului journalistisen päätösvallan piiriin.
Neuvosto ei voi käytettävissään olevin tiedoin ottaa kantaa siihen, pettikö lehden lähdekritiikki vai syntyivätkö jutun sisältämät virheelliset johtopäätökset toimituksessa.
Neuvosto kuitenkin katsoo, että jutuissa ja niiden nostoissa sosiaalisessa mediassa oli useita olennaisia asiavirheitä, joita kaikkia lehti ei korjannut tai korjasi ne puutteellisesti. Oikaisujen jälkeenkin verkkojutuista ja Facebook-nostoista sai virheellisen käsityksen pääministerin odottamisesta lennolle turhaan ja lennon siirtymisestä yllättäen.
Printtilehden kannessa ollut väite lentolippujen jäämisestä käyttämättä oli neuvoston arvion mukaan olennainen asiavirhe, jonka lehti kuitenkin korjasi riittävän näkyvästi. Sen sijaan ilmaisu luurin lyömisestä korvaan ei ollut olennainen asiavirhe, vaan kielikuva puheluiden torjumiselle. Käytettävissään olevilla tiedoilla neuvosto ei voi ottaa kantaa siihen, oliko pääministerin vapaa-ajanvieton suunnitelmilla ollut etukäteen vaikutusta lentoaikatauluihin.
Neuvosto katsoo, että verkkojutun virheen korjaaminen ei edellyttänyt erillisen oikaisun julkaisemista, sillä neuvosto on lähtökohtaisesti pitänyt verkkojutun loppuun tehtyä korjausmerkintää riittävänä, ellei virheen vakavuus edellytä korjaukselta suurempaa huomioarvoa. Printtijuttuun kohdistunutta oikaisua ei ollut tarpeen julkaista kantelijan vaatimaan tapaan sellaisenaan verkossa.
Neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineiden omissa nimissään omilla sosiaalisen median tileillään julkaisemat sisällöt ovat toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin. Tiedotusvälineen Facebook-seinälläkin julkaistut olennaiset asiavirheet on siis korjattava samassa kanavassa siten, että yleisölle kerrotaan virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. Pelkkä Facebook-julkaisun muuttaminen ilman korjausmerkintää, kuten Seiska teki, ei täytä tätä vaatimusta.
Neuvosto toteaa, että Seiska julkaisi Instagramissa, verkon jatkojutussa ja sen Facebook-nostossa virheellisen väitteen pääministerin odottamisesta lennolle vielä senkin jälkeen, kun lehti oli toisaalla jo korjannut virheen. Lisäksi painetussa lehdessä julkaistiin myöhemmin alkuperäinen juttu uudestaan kuvituskuvana. Kuvasta erottui selkeästi ingressi, joka edelleen välitti harhaanjohtavaa mielikuvaa siitä, että pääministerin olisi pitänyt tulla kyseiselle lennolle.
Neuvosto muistuttaa, että on tiedotusvälineen vastuulla korjata tietoonsa tulleet olennaiset asiavirheet oma-aloitteisesti muistakin julkaisukanavista kuin niistä, joihin sen saamat korjauspyynnöt nimenomaisesti kohdistuvat.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seiska on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Marja Keskitalo, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Kari Pyrhönen, Henrik Rydenfelt, Timo Sipola, Asta Tenhunen, Marjukka Vainio-Rossi ja Erja Yläjärvi.
Ratkaisuun on 5.4.2023 klo 14.55 lisätty ratkaisun tekijät, jotka puuttuivat klo 14.00 julkaistusta ratkaisusta.