Kantelu 24.11.2022
Kantelu kohdistuu kahteen Seiska-lehden julkaisemaan verkkojuttuun. Ensimmäinen näistä julkaistiin 25.8.2022 otsikolla Sanna Marinin salskea yökerhoseuralainen paljastui Tekir-pomoksi – Seiska tavoitti miehen: näin hän reagoi.
Jälkimmäinen juttu julkaistiin 26.8.2022 otsikolla ”En tunne tällaista Sannaa” – Nuoruuden kaverit hämmästelevät Sanna Marinin muuttumista IL:ssä – oli bileministeri jo opiskeluaikoina.
Kantelun mukaan Seiska rikkoi kantelijan yksityisyydensuojaa mainitessaan jutussaan kantelijan nimen ja työnantajan. Kantelussa vedotaan Journalistin ohjeisiin 27 ja 30 sekä Julkisen sanan neuvoston vuonna 1980 antamaan lausumaan, jonka mukaan yksityiselämän suoja koskee periaatteessa kaikkia kansalaisia.
Kantelija katsoo kuuluvansa lausuman jaottelun mukaan asemaltaan luokkaan ”tavalliset kansalaiset”. Hän ei oman arvionsa mukaan ole vallankäyttäjä politiikan, hallinnon tai elinkeinoelämän alalla, eikä esimerkiksi kulttuurin ja viihde-elämän alalla toimiva julkisuuden henkilö. Lisäksi kantelija vetoaa siihen, ettei hän ole itse tuonut yksityiselämäänsä millään tavoin julkisuudessa esiin.
Kantelija on liittänyt kanteluunsa Seiskan kanssa käymänsä kirjeenvaihdon, jossa päätoimittaja toteaa, että pääministerin juhlinnan ollessa merkittävä uutinen, voidaan myös JSN:n lausuman mukaiset tavalliset kansalaiset yksilöidä. Kantelun mukaan tätä näkemystä ei tue edes lehden oma toiminta, koska useissa sen julkaisemissa videoissa samassa ravintolassa oleskelleiden ihmisten kasvot sumennettiin tunnistamattomiksi.
Kantelussa viitataan Julkisen sanan neuvoston aiempiin ratkaisuihin (esim. 8141/YLE/22), joissa neuvosto piti moitittavana sitä, että osa tiedotusvälineistä oli julkaissut pääministerin toimintaa arvioidessaan ns. bilevideoista koosteita, joilta oli tunnistettavissa myös henkilöitä, jotka eivät olleet tuoneet itseään proaktiivisesti julkisuuteen. Kantelija huomauttaa, että tiedotusvälineet eivät kuitenkaan julkistaneet näiden henkilöiden nimiä.
Kantelijan kanssa käymässään kirjeenvaihdossa Seiskan päätoimittaja perusteli kantelijan yksityisyydensuojan alentumista myös sillä, että kantelija on toiminut mediassa asiantuntijana, joka on ajoittain arvioinut myös poliittista viestintää. Kantelija itse katsoo, ettei tämän tulisi median vakiintuneiden käytäntöjen perusteella kaventaa hänen yksityisyydensuojaansa. Jos yksinomaan asiantuntijaroolissa mediassa toimiminen katsottaisiin yksityisyydensuojaa kaventavaksi tekijäksi, lienee kantelun mukaan ilmeistä, että se merkittävissä määrin johtaisi asiantuntijoiden kieltäytymiseen tulevista median haastattelupyynnöistä.
Lisäksi päätoimittaja totesi kantelijan kanssa käymässään kirjeenvaihdossa, että kantelija toimii viestintäyrityksessä johtajana. Kantelija kertoo kuitenkin olevansa viestintätoimistossa työntekijänä, eikä hänellä ole esimerkiksi omistusta kyseisessä yrityksessä. Kantelija katsoo, ettei työsuhde viestintätoimistossa ollut riittävä peruste hänen nimensä julkaisulle. Lehti olisi voinut tuoda hänen työnantajansa esiin myös pelkän toimialan kautta tai ainakin olla julkaisematta kantelijan nimeä.
Kantelussa todetaan, että markkinointiviestintätoimistoissa työskentelee Suomessa tuhansia ihmisiä. Kantelun mukaan on kestämätön tulkinta, että yksinomaan työsuhde tällä toimialalla on yhteiskunnallisesti niin poikkeuksellisen merkittävä tieto, että se kaventaa työntekijän yksityisyydensuojaa siinä määrin, että hänen vapaa-ajanvietostaan voidaan uutisoida.
Päätoimittaja kertoo kantelijalle lähettämässään vastauksessa, että julkaisupäätökseen vaikutti myös se, että kuva oli otettu julkisella paikalla. Kantelija puolestaan toteaa, että kyseessä oli ravintolan rajattu alue, joka ei ole luonteeltaan yhtä julkinen kuin esimerkiksi puisto tai muu julkinen tila.
Kantelija katsoo, ettei pelkästään samassa ravintolassa oleskelu kavenna yksilön yksityisyydensuojaa siten, että tilassa kuvattu kohtaaminen olisi oikeuttanut hänen nimensä julkaisemisen. Kuva oli myös otettu salaa, toisin kuin eräät pääministerin vapaa-ajanviettoa kuvanneet videot, joissa tunnistettavasti esiintyneet ihmiset tiesivät heitä kuvattavan, mihin Julkisen sanan neuvostokin on aiemmissa ratkaisuissaan viitannut.
Kantelun mukaan on ilmeistä, että pääministerin vapaa-ajanvieton arvioinnilla voidaan katsoa olevan yhteiskunnallista merkitystä. Kantelun mukaan aiempi vakiintunut käytäntö mediassa on kuitenkin ollut, etteivät yksinomaan samassa tilassa oleilu tai tuttavuus vallankäyttäjän kanssa ole riittäviä perusteita yksityisyydensuojan kaventamiseen.
Kantelijan tulkinnan mukaan Journalistin ohjeet edellyttävät yksityiselämään kuuluvien seikkojen julkaisuperusteeksi poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Kantelijan mukaan päätoimittaja ei hänelle lähettämässään sähköpostivastauksessa kykene yksilöimään, mikä tämä poikkeuksellinen merkitys voisi olla. Kantelijan mielestä on ilmeistä, etteivät hänen tavanomainen roolinsa viestintäyrityksessä tai asiantuntijahaastattelujen ajoittainen antaminen tällaista perustetta muodosta.
Päätoimittajan vastaus 13.12.2022
Seiskan vastaavan päätoimittajan Jari Peltomäen mukaan lehti ei ole rikkonut Journalistin ohjeita.
Vastauksensa aluksi päätoimittaja käy läpi vuoden 1980 lausumaa yksityiselämän suojasta. Siinä on käsitelty yksityiselämän suojaa lähtien yleisistä näkökohdista ja todettu, että yksityiselämän suoja kuuluu ”periaatteessa kaikille kansalaisille”. Lausumassa todetaan, että yksityiselämän suoja merkitsee yksilön oikeutta pitää ”tietyt henkilökohtaiset asiansa poissa julkisuudesta”. Päätoimittaja toteaa, että tiedotusvälineiden kannalta tämä tarkoittaa sitä, että tietyistä – ei kaikista – yksityiselämään kuuluvista asioista uutisoitaessa edellytetään joko suostumusta tai uutisoinnin kohteena olevan henkilön asemaan ja tiedotusvälineiden tehtäviin liittyviä perusteita.
Päätoimittaja toteaa, että asian harkinta on Julkisen sanan neuvoston lausuman mukaan aina tapauskohtaista, eikä yksityiselämän suojaa ole mahdollista määritellä täsmällisesti. Yksityiselämänä suojattava alue riippuu monista tekijöistä ja se voi vaihdella jopa saman uutisoinnin kohteena olevan yksilön kohdalla tapauskohtaisesti. Edelleen lausumassa korostetaan sitä, ettei yksityiselämän suojaa tule tulkita liian laajasti, jottei vaikeuteta tiedotusvälineiden keskeisten tehtävien toteuttamista. Näitä tehtäviä ovat yleiseltä kannalta merkityksellinen tiedon välittäminen, keskustelu ja mielipiteen vaihto sekä yhteiskunnallisen vallankäytön valvominen.
Päätoimittaja toteaa, että JSN:n lausumassa on omaksuttu kolme eri ryhmää tai kategoriaa: vallankäyttäjät, ns. julkkikset ja tavalliset kansalaiset. Laajinta yksityisyyden suoja on luonnollisesti tavallisten ihmisten kohdalla. JSN toteaa kuitenkin lausumassaan, ettei ns. tavallinen ihminenkään voi kaikissa tilanteissa vaatia itselleen yhtä suurta yksityiselämän suojaa. Esimerkkinä suojaa kaventavasta tilanteesta lausumassa tuodaan esiin julkisella paikalla oleskeleminen, jolloin toimintaan ei liity samanlaista suojaa kuin kotona tai muulla yksityisalueella. Lausumassa tuodaan esiin myös se, että henkilö itse oman menettelynsä johdosta herättää niin paljon yleistä mielenkiintoa, että se supistaa hänen suojapiiriään. Lausumassa korostetaan niin ikään käsiteltävän asian merkittävyyttä. Lausumassa todetaan, että uutisoinnin kohteena olevan henkilön oma asema – vallankäyttäjä, julkkis, tavallinen ihminen – ei ole yksin ratkaiseva kysymys, vaan arvioinnissa myös käsiteltävän asian merkittävyydellä on tärkeä vaikutus.
Päätoimittaja toteaa, että JSN:n lausumassa korostetaan edellä mainittujen seikkojen kautta sitä, että suojan laajuus on tulkittava kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Mistään kaavamaisesta kolmen kerroksen asteikon soveltamisesta ei ole kyse, vaan asian konteksti ja erityispiirteet tulee arvioinnissa ottaa huomioon.
Päätoimittajan mukaan nyt käsittelyssä olevassa asiassa on otettava huomioon ensinnäkin verkkoartikkeleiden sisältö, eli pääministeri Sanna Marinin yökerhokäyttäytyminen, jolla on riidattomasti yhteiskunnallista merkitystä. Kyse on valtakunnan suurimman vallankäyttäjän toiminnan arvioinnista, jossa on voitava ottaa huomioon myös hänen käyttäytymisensä vapaa-ajallaan. Tällä asetelmalla on merkitystä myös arvioitaessa sitä, mitä voidaan kertoa hänen seurassaan olevista henkilöistä.
Päätoimittajan mukaan tiedotusvälineiden keskeisimpiä tehtäviä on yleiseltä kannalta merkityksellisten asioiden kertominen ja yleistä mielenkiintoa herättävistä asioista uutisoiminen. Kuten JSN:n lausumassakin todetaan, myös tavallisen kansalaisen oma menettely voi supistaa yksityisyyden suojaa, mikäli hänen menettelynsä herättää yleistä mielenkiintoa. Kyse ei ole pelkästään uutisoinnin kohteena olevan henkilön omasta asemasta, vaan keskeistä on käsiteltävän asian merkitys yleisen mielenkiinnon näkökulmasta.
Päätoimittaja kertoo sähköpostikirjeenvaihdossaan kantelijan kanssa tuoneensa tämän seikan esiin toteamalla, että pääministerin vapaa-ajanviettoa kuvaavissa uutisissa myös ns. tavallisten kansalaisten yksilöinti voi olla sellaisenaan perusteltua. Päätoimittajan näkemyksen mukaan tämä vastaa JSN:n lausumassa todettua. Päätoimittaja katsoo, että lähtökohtaisesti yksityisyyteen kuuluvien tietojen julkaiseminen voi olla perusteltua uutisoinnin kohteena olevan henkilön asemasta riippumatta, mikäli tapauskohtaisessa harkinnassa katsotaan julkaisupäätökselle olevan aihetta.
Päätoimittaja toteaa, että asian herättämän yleisen mielenkiinnon ja sitä kautta yleisen merkittävyyden lisäksi julkaisupäätöksiä tehtäessä arvioidaan toki myös kohteena olevan henkilön asemaa. Kantelija on johtotehtävissä valtakunnallisesti toimivan ja erittäin laajalti tunnetun viestintäyrityksen Tekirin palveluksessa. Hänen työnantajayhtiönsä on hoitanut varsin suuren julkisen profiilin toimeksiantoja, mukaan lukien ministeritason koulutuksia, joista on uutisoitukin varsin näyttävästi. Päätoimittajan mukaan ei ole kyse siitä, että työsuhde markkinointiviestinnän toimialalla kaventaisi yksityisyyden suojaa. Kyse on tähän tapaukseen liittyvän työnantajan merkityksestä ja kantelijan omasta roolista siinä tehtävässään.
Päätoimittaja toteaa, että Tekir mainostaa verkkosivuillaan toimivansa muun muassa ylimmän yritysjohdon vaativissa maineenhallintaan ja kriisiviestintään liittyvissä tehtävissä. Yhtiö kertoo myös omaavansa vuosien kokemuksen politiikasta ja sen rakenteista sekä tuntevansa keskeiset politiikan päättäjät ja sitä kautta tarjoavansa konsultaatiota yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Tekir on ollut yhtiönä otsikoissa jo vuonna 2020 silloisen valtiovarainministerin eroon johtaneessa viestintäkohussa. Yhtiö ja sen johtohenkilöt ovat olleet julkisuudessa esillä useasti. Päätoimittaja arvioi, että kyse ei ole mistä tahansa mainos- tai markkinointitoimistosta, vaan merkittävässä asemassa toimivasta vaikuttajaviestintäyhtiöstä, joka on yksi Suomen suurimpia. Yhtiössä työskentelee lähes 40 työntekijää ja liikevaihto on lähes 4 miljoonaa euroa (yhtiön omien kotisivujen mukaan). Yhtiö vaikuttaa merkittävällä tavalla elinkeinoelämän ja politiikan vallankäyttäjien konsulttina. Päätoimittaja katsoo, että kantelijan työnantajalla on tässä mielessä oleellinen merkitys asian arvioinnissa.
Päätoimittaja huomauttaa, että kantelija työskentelee yhtiön varatoimitusjohtajana ja vastaa nimenomaisesti yhtiön vaikuttajaviestinnästä. Hänen henkilökohtainen asemansa merkittävässä yhtiössä on siten korkea. Päätoimittajan tulkinnan mukaan suuren yrityksen johtotehtävissä toimivat henkilöt kuuluvat JSN:n lausumassa kategoriaan elinkeinoelämän vaikuttaja, johon kantelijakin asemansa perusteella rinnastuu. Tästä näkökulmasta arvioituna kantelija ei jo yksinomaan asemansa perusteella kuulu ns. tavallisten kansalaisten kategoriaan.
Päätoimittaja toteaa, että arvioinnissa tulee ottaa huomioon ennen kaikkea myös työtehtävien luonne. Kyse on julkiseen maineenhallintaan, kriisiviestintään ja aina ministeritasolle asti ulottuvaan vaikuttajaviestintään sekä konsultointiin erikoistuneesta yhtiöstä. Yhtiön toimialana on nimenomaisesti vaikuttaa julkiseen keskusteluun ja yhteiskunnalliseen vuoropuheluun asiakkaidensa konsultoinnin kautta. Päätoimittaja toteaa, että vastavuoroisesti voidaankin pitää täysin kestämättömänä tulkintaa, etteivätkö kantelijan työtehtävät olisi merkityksellisiä arvioitaessa hänen asemaansa yksityisyyden suojan kannalta.
Päätoimittaja toteaa, että kantelija on tehtävässään myös esiintynyt itsekin julkisuudessa asiantuntijan roolissa. Hän on muun muassa kommentoinut nyt käsiteltävänä olevan uutisoinnin kohteena olevan pääministeri Marinin toimintaa julkisesti tässä tehtävässään esimerkiksi MTV:n uutisille ja Ylioppilaslehdelle. Päätoimittajan mukaan asiantuntijaroolissa julkiseen keskusteluun osallistuminen on osaltaan myös vallankäyttöä, ja tämä korostaa entisestään kantelijan roolia JSN:n lausumassa eriteltyä kolmen tason kategoriointia arvioitaessa.
Päätoimittajan mukaan on myös huomattava, että uutisen kuvaama tilanne tapahtui julkisella paikalla ravintolassa. Päätoimittajan mielestä on selvää, ettei rajatunkaan asiakaskunnan ravintolatila nauti minkäänlaista korostettua yksityisyyden suojaa alueena.
Päätoimittaja toteaa, että myös kantelijan omaa toimintaa tilanteessa on arvioitava. Pääministeri Marin oli jo asemansa vuoksi jo lähtökohtaisesti jatkuvan suurennuslasin alla, minne hän menikään. Julkisuudessa oli käyty jo loppuvuodesta 2021 alkaen ja kiihtyvästi kesällä 2022 laajaa ja jopa kansainvälistä keskustelua hänen vapaa-ajanvietostaan, juhlimisestaan ja ravintoloissa oleskelustaan. Kantelun kohteena olevien artikkeleiden julkaisun aikaan pääministerin juhlinta oli yksi isoimmista uutisista valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin. Pääministerin vapaa-ajanvietto kiinnosti ymmärrettävästi ja oikeutetusti ihmisiä. Päätoimittajan arvion mukaan jokainen ihminen ymmärtää, että pääministerin seurassa liikkuminen tai oleskelu julkisella paikalla on väistämättä muiden paikalla olevien mielenkiinnon kohteena. Päätoimittaja katsoo, että kantelijan asemassa olevan viestintäasiantuntijan tulee ymmärtää pääministeriin kohdistuva jatkuva mielenkiinto vielä keskimääräistä kansalaista paremmin.
Päätoimittajan arvion mukaan oli selvää, että kantelija ymmärsi julkisen kontaktin pääministerin kanssa olleen muiden paikalla olleiden ihmisten mielenkiinnon kohteena. Näissä olosuhteissa kohtaamisen kuvaaminen ja siitä uutisointi ei voinut tulla kantelijalle yllätyksenä. Asiaa voidaankin lehden mielestä lähestyä myös konkludenttisen suostumuksen (eli hiljaisen hyväksynnän) kautta.
Päätoimittaja vetoaa vielä Journalistin ohjeeseen 27 ja toteaa, että uutisessa ei kerrottu mitään arkaluontoista. Siinä kerrottiin, että kantelija oli ollut pääministeri Marinin seurassa yökerhossa, ja valokuvasta ilmeni, että tieto piti paikkansa.
Päätoimittaja katsoo, että artikkeleissa ei ollut mitään poikkeuksellista, vaan Seiska uutisoi yleisellä paikalla tapahtunutta yleisen mielenkiinnon kohteena ollut tapahtumaa varsin tavanomaisesti ja neutraalisti. Kuten artikkelista 25.8.2022 ilmenee, kantelijalle annettiin mahdollisuus kommentoida asiaa ennen julkaisua, mitä mahdollisuutta hän ei kuitenkaan halunnut käyttää.
Ratkaisu
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 29: Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
Lausuma yksityiselämästä (1980)
Seiska-lehti julkaisi ravintolan vip-tiloissa otetun valokuvan pääministeri Sanna Marinista ja hänen siellä kohtaamastaan miehestä. Kuva oli otettu aamuyöllä heidän tietämättään. Lehti kertoi miehen nimen ja työpaikan sekä kuvaili heidän koskettaneen toisiaan ja selvästi tunteneen toisensa.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että pääministeri kuuluu yhteiskunnan korkeimpien vallankäyttäjien joukkoon, ja siten median kuuluu tarvittaessa voida arvioida myös hänen vapaa-ajanviettoaan ja verkostojaan.
Julkisen sanan neuvoston selvityksen mukaan kyseiseen rajattuun ravintolatilaan saattoivat päästä vip-asiakkaat sekä heidän seuralaisinaan muitakin henkilöitä. Neuvosto ei pidä kyseistä paikkaa siinä määrin yksityisluonteisena tilana, että se vaikuttaisi siellä kuvatun henkilön yksityisyyden suojan arviointiin.
Neuvoston päätökset perustuvat ennen kaikkea Journalistin ohjeisiin niiden kulloinkin voimassa olevassa muodossa. Vuoden 1980 yksityiselämää koskevalla lausumalla on neuvoston ratkaisukäytännössä tulkintoja auttava rooli.
Neuvosto toteaa, että Seiskan jutusta ei ilmennyt mitään erityisen arkaluonteista yksityiselämään kuuluvaa seikkaa. Neuvosto katsoo, että henkilön työtehtävä huomioon ottaen hänen nimensä, kuvansa ja työpaikkansa julkaisemiselle oli journalistiset perusteet pääministerin verkostojen ja häneen mahdollisesti vaikuttavien tahojen arvioinnissa.
Neuvosto kuitenkin muistuttaa, ettei pelkkä merkittävän vallankäyttäjän seurassa nähdyksi tuleminen ole kaikkien ihmisten kohdalla ja kaikissa tilanteissa riittävä syy julkaista heidän nimeään.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seiska ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Marja Keskitalo, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Kari Pyrhönen, Henrik Rydenfelt, Timo Sipola, Asta Tenhunen, Marjukka Vainio-Rossi ja Erja Yläjärvi.
Ratkaisuun on 5.4.2023 klo 14.56 lisätty ratkaisun tekijät, jotka puuttuivat klo 14.00 julkaistusta ratkaisusta.